Paperilehti katoaa suomalaisesta aamukahvipöydästä

Postimuseo julkaisi toukokuussa kaksiosaisen tutkimuksen Aamun lehti – Sanomalehtijakelun historia ja tulevaisuus. Kirja aloitti uuden Viestin-julkaisusarjamme, joka tarkastelee viestintähistoriaa ajankohtaisista aiheista.

Aamun lehti kertoo suomalaisen sanomalehtijakelun pitkän historian hetkenä, jolloin sen tulevaisuus on uhattuna. Suomessa, kuten muissa Pohjoismaissa, sanomalehti on perinteisesti tilattu kotiin. Tilausmäärät ovat kuitenkin romahtaneet huippuvuosista ja jatkavat edelleen laskuaan. Samalla sanomalehtien jakelusta tulee koko ajan vähemmän kannattavaa. Voidaankin perustellusti kysyä, onko kymmenen vuoden päästä enää edellytyksiä nykyisen kaltaiselle lehtijakelulle?

Sanomalehtipostilla yli 300-vuotinen historia

Kirja koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen käsittelee Postin toimintaa sanomalehtien jakelijana sanomalehtien syntyajoista 1600-luvulta tähän päivään. Historiantutkija Tuomas Hoppu on selvittänyt lehtijakelun järjestämisen haasteita ja jaettavien lehtien määrän kehittymistä vuosisatojen aikana. Tutkimuksen keskiössä ovat lehtien lukijoille kuljettamista hoitaneet lehdenjakajat, sanomalehtipostikonttorin työntekijät, rautatieläiset ja lukuisat muut, joiden työ on mahdollistanut tuoreiden uutisten saapumisen lukijoille. Sanomalehti ei vain ilmesty aamukahvipöytään, vaan se tuodaan sinne monien vaiheiden ja käsien kautta.

Jos tämä päivän ongelmana ovat laskevat tilausmäärät, menneinä vuosina lehdenjakelun vaikeuksiin on kuulunut niin myrskyisän Ahvenanmeren ylitystä, sota-aikoja, kiperiä työsuhdekysymyksiä kuin kasvavien lehtimäärien jakelujärjestelmään tuomaa painetta. Nyt elämäämme murrosaikaa on hedelmällistä verrata, vaikkei suoraan rinnastaa, aiempien vuosikymmenten haasteisiin.

Kaikkiin aamukahvipöytiin

Uutisten ja sivistyksen jano on tehnyt suomalaisista lehdenlukijakansaa. Tämän edellytyksinä on ollut paitsi väestön lukutaito ja koulutustaso, myös jakeluinfrastruktuurin pitkäjänteinen kehittäminen. Lehtiyhtiöt ovat jo vuosikymmeniä olleet mukana jakelutoiminnassa, mutta Posti on vanhin toimija alalla. Sanomalehtiliikenne on osaltaan mahdollistanut postiverkoston rakentumisen, tuoden jakeluvolyymia kirje- ja muun postin rinnalle.

Pitkään lehdet toimitettiin lukijoille muun postin mukana. Nykyiseen sanomalehtien varhaisjakeluun siirryttiin 1950-luvun lopulla, jonka myötä olemme tottuneet saamaan tuoreet uutiset printtimuodossa aamukahvipöytäämme.

Lehtitilausten kuoleman spiraali

Lehtien varhaisjakelun jatkuminen tästä ikuisuuteen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Kirjan toisessa osassa tutkimusjohtaja Heikki Nikali analysoi paperisten sanomalehtien markkinan nykytilaa ja arvioi lehtijakelun tulevaisuutta.

Lehtien tilausmäärät tippuvat jatkuvasti, mikä kohottaa yksittäisen lehden jakelukustannuksia. Erityisesti taajamien reuna-alueiden ja haja-asutusalueiden jakelut kärsivät vähenevistä volyymeista. Vuonna 1990 saavutettiin tilausmäärien huippu. Tuolloin jaettiin noin 1100 miljoonaa sanomalehtinumeroa suomalaisiin osoitteisiin. Viime vuonna määrä oli tippunut 390 miljoonaan. Samalla tasolla on viimeksi oltu 1930-luvulla.

Kaavio: Heikki Nikali

Välitön syy määrien laskuun oli 1990-luvun lama, mutta laskukäyrästä tuli pysyvä, vaikka lamasta toivuttiin. Asiaan vaikuttaa ennen kaikkea kaksi trendiä, paperilehtien korvautuminen digitaalisilla vaihtoehdoilla ja lehtien tilaushintojen kohoaminen. Nikali tulkitsee digitalisaation olevan näistä tärkeämpi selittäen 60 % tilausmäärien vähenemisestä. Hintoihin on puolestaan vaikuttanut suuresti valtiovallan 2012–2013 toteuttama uudistus, missä tilattujen lehtien arvonlisävero nousi nollasta kymmeneen prosenttiin. Alv-korotus on siirtynyt kutakuinkin sellaisenaan lehtien tilaushintoihin. Vuoden 2012 jälkeen tilausmäärien tippuminen on ollut jopa nopeampaa kuin laman aikana.

Nikali arvioi kiinnostavasti, millaiset tilausmäärät olisivat nyt, jos digikorvautuvuuden ja hinnankorotuspaineiden aiheuttamaa ”kuoleman spiraalia” ei olisi. Suomessa jaettaisiin noin 1500 miljoonaa lehteä vuodessa nykyisen 390 miljoonan sijaan. Paluuta entiseen ei ole näköpiirissä, ja Nikali ennustaa jaettavia sanomalehtiä olevan vuonna 2030 enää 190 miljoonaa.

Kuva: Tapio Mustasaari/Posti Group Oyj

”Kaikki jakeluyhtiöt, tehkää yhteistyötä”

Laskevat jakelumäärät vaativat jakelun uudistuksia, ja Nikali esittää kolme vaihtoehtoista skenaariota jakelun tulevaisuudelle. Huonoin vaihtoehto on nykytilanteen säilyminen. Kohoavat yksikkökustannukset uhkaavat silloin lopettaa jakelun kannattamattomilla alueilla jo muutamassa vuodessa. Siksi Nikali näkee muutokset välttämättöminä ja tarjoaa mahdollisina ratkaisuina jakeluyhtiöiden yhteistyötä sekä ennen kaikkea päiväpostin yhdistämistä lehtien varhaisjakeluun. Korjaavista toimenpiteistä huolimatta valtion jakelutuki lienee välttämätöntä lehtijakelun turvaamiseksi myös harvaan asutuilla seuduilla.

Aamun lehti -teoksen kirjoittajat Tuomas Hoppu ja Heikki Nikali olivat keskustelemassa kirjan teemoista Postimuseon näyttelyavajaisissa, jotka toteutettiin videostriiminä. Sanomalehden jakelusta kertovan Aamukahvi ja tuore lehti -näyttelyn avajaisten yhteydessä 26.5.2021 julkaistiin myös Aamun lehti -kirja. Avajaistilaisuus on katsottavissa Postimuseon YouTube-kanavalla.

Aamun lehti – Sanomalehtien jakelun historia ja tulevaisuus kirjaa voi ostaa Trafiikki-museoiden verkkokaupasta. Aamun lehti on Postimuseon Viestin-julkaisusarjan ensimmäinen osa. Sarjan vertaisarvioiduissa teksteissä tarkastellaan viestintähistoriaa rohkeasti eri kanteilta, ajankohtaisuus edellä.