Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Postimuseon historiaa

Postimuseon henkisenä isänä pidetään pääpostitirehtööri Hj. Lagerborgia (1842-1910). Hänen aikanaan (1887–1903) alettiin vanhoja esineitä koota Postihallituksen komeroihin. Postimuseohanke virisi Suomessa toden teolla vasta Suomen itsenäistyttyä ja olojen vakiinnuttua 1918.

Yrjönkatu, Helsinki 1927

Postimuseo sai ensimmäisen tilansa – neljä huonetta – Yrjönkadulta Helsingistä 1.9.1926. Museo avattiin yleisölle 22.6.1927. Yrjönkadulla museo laajeni kahdella lisähuoneella 1930-luvulla 160 neliömetrin suuruiseksi. Museonhoitaja Forsblomin mukaan kaivatun laajentumisen teki mahdolliseksi ”Valtiovallan ja Posti- ja lennätinhallituksen osoittama valistunut myötämielisyys ja lämmin, maamme itsenäisyyden velvoittama kulttuuriharrastus”. Sodan vuoksi museo joutui kuitenkin kodittomaksi vuonna 1941.

Sodan jälkeen Postimuseolle ei löytynyt sopivia tiloja ja museo pidettiin varastoituna.

Vaasan postitalo 1954

Museo avasi ovensa Vaasan postitalossa, 250 neliömetrin tiloissa, toukokuussa 1954. Museo piti kuitenkin sulkea vuoden 1958 lopussa, kun tiloja tarvittiin muuhun postin toimintaan. Toiminta siellä oli ajateltukin väliaikaiseksi ja museon kävijämäärä Vaasassa jäi pieneksi.

Tehtaankatu, Helsinki 1962

Helmikuussa 1962 museo avattiin Posti- ja lennätinmuseona Tehtaankadulla Helsingissä. Museota uusittaessa postihistoriallisiin kokoelmiin yhdistettiin vuosien mittaan talletetut lennättimen, puhelimen ja radiotoiminnan kokoelmat. Asuinkerrostalon kahdessa eri kerroksessa oli tilaa yhteensä noin 600 neliömetriä. 1970- ja 1980-luvuilla onnistuttiin vielä hankkimaan vähän lisätilaa samasta asunto-osakeyhtiöstä. Huoneistojen väliset kulkuyhteydet kulkivat porraskäytävien kautta. Tila ei ollut tarkoitukseen soveltuva eikä sitä ollut riittävästi. Posti- ja lennätinmuseon nimi muutettiin Posti- ja telemuseoksi 1.3.1971.

1970-luvulla istui useampiakin Posti- ja telelaitoksen sisäisiä museotyöryhmiä. Muistioiden mukaan tilatarve vaihteli 1200 neliömetristä 2000 ja jopa 5000 neliömetriin. 1980-luku oli aktiivista uusien toimitilojen etsimisen aikaa. Vapautuvia ja muita mahdollisia tiloja kartoitettiin Helsingin lisäksi Turusta, Tampereelta, Hämeenlinnasta ja Espoosta. Pisimmälle päästiin museon sijoittamisessa 1920-luvulla valmistuneeseen Tampereen vanhaan posti- ja lennätintaloon. Vanhojen tilojen kartoittamisen lisäksi tehtiin suunnitelma uudisrakennuksesta Ilmalaan pääkonttorin yhteyteen. 1980-luvun jälkipuoliskolla toimintatarmo suunnattiin kuitenkin museon hallintomalliin tarkoituksena säätiöidä museo. Säätiöiminen ei toteutunut ja liikelaitostumisen pyörteissä museo päätettiin jakaa kahdeksi eri museoksi, Postimuseoksi ja Telemuseoksi.

Pääpostitalo, Helsinki 1992

Telemuseo sai toimitilat Vallilasta, jonne Posti-Telen teletoiminta oli keskittynyt. Postimuseo jäi Tehtaankadulle, mutta tilat eivät vastanneet toiveita. Parempien toimitilojen etsintä Postimuseolle jatkui, kunnes vuoden 1992 aikana saatiin aikaiseksi päätös Postimuseon siirtämisestä Tehtaankadulta Helsingin pääpostitalolle. Postimuseo avattiin Helsingin pääpostitalolla maaliskuun alussa 1995.

Näyttely- ja muita asiakastiloja postitalossa oli noin 1500 neliömetriä, minkä lisäksi samasta rakennuksesta löytyi toimisto- ja työtiloja sekä kokoelmille arkistotiloja. Helsingin pääpostitalon museota uudistettiin vuosina 2003 ja 2008.

Museon omistaja Itella-konserni oli mukana monen muun suuren suomalaisen yrityksen kanssa ns. Epos -hankkeessa (vuosina 2003–2007), jonka visiona oli ”suuri suomalainen viestintämuseo”. Hanke kuitenkin kariutui.

Museotoiminnan tavoitteiden yhteensovittaminen Itellan liiketoiminnallisiin tavoitteisiin osoittautui vaikeaksi. Niinpä Itella Oyj:n hallitus päätti 19.6.2012, että Postimuseo tullaan siirtämään perustettavan Postimuseosäätiön haltuun. Säätiön tarkoituksena on Postimuseon ylläpitäminen ja kehittäminen.

Tampere 2014

Helsingin Pääpostitalossa sijainneen Postimuseon tilakustannukset kävivät liian raskaiksi, minkä vuoksi uusien tilojen etsiminen käynnistyi jälleen vuonna 2010. Museo sulki ovensa pääpostitalossa 21.6.2012. Uudet sopivat tilat, noin 650 neliömetriä näyttelytiloja, löytyivät Tampereelta museokeskus Vapriikista, jossa uusi Postimuseo avattiin vuonna 2014.

Postimuseon toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi perustetiin Itella Oyj:n (Myöhemmin Posti Group Oyj) aloitteesta Postimuseosäätiö, joka rekisteröitiin 10.9.2013.  Säätiön päättävä elin on hallitus, johon ehdokkaita asettavat Posti Group Oyj, Tampereen kaupunki ja Suomen museoliitto. Posti solmi säätiön kanssa kahdentoista vuoden pituisen palvelusopimuksen, mikä toimii säätiön talouden tukirankana. Postimuseosäätiö pääsi vuonna 2014 valtionavun piiriin.

2020-luvun moderni museo

Postimuseon saama tuki opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksesta laajeni entisestään uuden museolain astuessa voimaan 2020. Uuden kokoelmahallin valmistuminen Tampereen Ruskoon alkuvuodesta 2019 oli erittäin merkittävä askel museolle. Tampereen kokoelmahalli Oy:n perustivat Postimuseosäätiö sekä Työväenmuseo Werstaan taustalla toimiva Työväenmuseoyhdistys ry. Kooltaan 2 300 m2 suuruisen halliin tuli lisäksi vuokralaiseksi Tampereen kulttuurihistorialliset museot. Kokoelmien säilytykselle tarkoituksenmukaisen ja ekologisesti kestävän hallin valmistuminen ei olisi ollut mahdollista ilman opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeelle myöntämää investointitukea.

Postimuseon toiminta on 2020-luvun alussa vilkasta, monipuolista ja kansainvälisesti suuntautunutta. Teemme paljon yhteistyötä Tampereella toimivien Suomen Pelimuseon ja Mediamuseo Rupriikin kanssa ja valtakunnallisesti Trafiikki- museoiden verkostossa. Olemme aktiivinen toimija myös kansainvälisessä liikenne- ja viestintämuseoiden järjestö IATM:ssä. Postimuseon kävijämäärät ovat kasvaneet huomattavasti Tampereelle muuton jälkeen ja museo on tällä hetkellä yksi suosituimpia suomalaisia erikoismuseoita. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa myös Postimuseon tulevaisuutta.

Takaisin ylös