Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Postinjakajien uskollinen apuri jo 50 vuotta

Suvi Jalli

Vuonna 1973 taajamien postimiehet saivat käyttöön upouuden työvälineen, kolmipyöräisen jakelukärryn. Kaupungeissa pääosin jalan kulkeneet postimiehet olivat tottuneet kantamaan nahkalaukuissaan raskaita taakkoja, joten niska- ja selkävaivat olivat yleisiä. Jakelukärry sai ristiriitaisen vastaanoton.

Jakelukärry koostui harmaasta muovisesta Perstorpin valmistamasta kuljetuslaatikosta, joka asetettiin metalliputkista valmistetun kehikon varaan. Kärryssä oli pumpattavat kumipyörät. Lähetykset saattoi peittää irtopressulla. Vaikka jakelukärry oli tervetullut apuväline postin kuljettamiseen jakelureiteillä, niin kuten useimmat uudet välineet, myös kärry sai aluksi ristiriitaisen vastaanoton. ”Isot miehet lykkäämässä postia lastenvaunujen kanssa pitkin katuja”, sitä kritisoi osa.

Mustavalkoisessa kuvassa postimies työntää postin jakelukärryä rakennuksen edessä vuonna 1978.

Ensimmäisessä jakelukärryssä lähetykset suojattiin pressulla. Postinjakelua jakelukärryllä 1978. Postimuseo, Jaakko Savolainen.

Jakelukärry vakiintui kuitenkin nopeasti käyttöön ja sai 1970-luvun lopulla myös tarpeen vaatiessa lukittavan, kiinteän muovikannen. Nykyään 1970–1990-lukujen kärryjä on yhä pieni määrä varhaisjakelun käytössä sellaisissa paikoissa, joissa sanomalehtien jakelu lähtee eri paikasta kuin päiväpostinjakelu, jolloin työvälineiden kuten jakelukärryjen yhteiskäyttö ei ole mahdollista.

Mustavalkoisessa kuvassa postimies seisoo jakelukärryn kanssa rakennuksen edessä Espoon Matinkylässä 1970-luvun lopulla.

Jatkokehitellyssä mallissa oli muovinen kansi, jonka sai tarvittaessa lukittua. Postinjakaja Espoon Matinkylässä 1970-luvun lopulla. Postimuseo, Markku Mattila.

Teollista muotoilua ja testailua

1990-luvun puolivälissä Posti järjesti suunnittelukilpailun uudesta jakelukärrystä. Sen voitti teollinen muotoilija Risto Suhosen suunnittelema Visio 2000 -malli. Mallia testattiin kolme vuotta eri puolilla Suomea ennen kuin kaikki jakelukärryt päätettiin uusia. Kärryjen valmistuksesta vastasi kangasalalainen Asoma Oy. Jakelukärry oli entistä kevyempi, mm. kangaspintaisen kuljetusosan vuoksi. Kärryssä oli edelleen kolme pyörää, mutta umpikumisia pyöriä ei enää tarvinnut pumpata.

Oranssi-harmaa kangaspintainen vuonna 2000 käyttöön otettu kolmipyöräinen postinjakelukärry.

Asoma Oy:n valmistama manuaalinen Visio 2000 -jakelukärry. Postimuseon esinekokoelmat.

Jakelukärryt sähköistyvät

Uuden käyttöön tulleen manuaalisen Visio 2000 -mallin pohjalta alettiin pian jatkokehitellä ensimmäistä sähköistä jakelukärryä, jota testattiin 2000-luvun alussa erilaisissa sääolosuhteissa mm. Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Testien jälkeen vuonna 2002 käyttöön otettiin ensimmäiset 50 sähkökärryä, johon oli lisätty moottori, akku, näyttöpaneeli, nopeuden säätökahva ja erillinen latauslaite. Vetävä eturengas voitiin varustaa tarvittaessa jääketjulla.

Asoma Oy:n valmistamassa sähköisessä jakelukärryssä on moottori, akku, näyttöpaneeli, nopeuden säätökahva ja latauslaite.

Asoma Oy:n sähköisessä jakelukärryssä on moottori, akku, näyttöpaneeli, nopeuden säätökahva ja latauslaite. Postimuseo, Tapio Mustasaari.

Asoma Oy:n valmistamia manuaalisia ja sähkökäyttöisiä perusjakelun kärryjä on edelleen käytössä noin 100 sellaisilla reiteillä, joissa jakelukärryjä kuljetetaan pakettiautolla reitin lähtöpisteeseen. Asoman kärry on kevyt ja se on helppo nostaa autoon.

Vuodesta 2018 alkaen Asoman kärryt ovat pääosin korvautuneet isoilla sähköavusteisilla Küburz Switzerlandin valmistamilla maksijakelukärryillä, joita Postilla on käytössä tällä hetkellä noin 550. Maksijakelukärryihin jaettavaa postia mahtuu huomattavasti enemmän kuin aikaisempiin malleihin, eikä täydennyksiä tarvitse enää tehdä reitin varrella.

Mies työntää oranssia maksijakelukärryä syksyisessä maisemassa.

Kari Tuomola testaamassa sähköistä maksijakelukärryä vuonna 2018. Posti Group Oyj, Vesa Kippola.

Oletko sinä bongannut sähköisen maksikärryn? Onko sinulla muistoja jakelukärryistä? Kerro meille lisää info@postimuseo.fi

Tutustu lisää

Postin eri aikakausien kulkupelejä ja työvälineitä, kuten jakelukärryjä, voi tutkiskella Postimuseon valokuvista Finna.fi palvelun kautta!

Artikkelikuvassa Posti Helsinki 10:n postimiehet Arto Rajala ja Jari Koskipato ovat jakelukierroksella Helsingin keskustassa uusissa bermudashortseissaan kesäkuussa 1989. Postimuseo, Tapio Mustasaari.

Hymyilevä silmälasipäinen nainen puolipitkissä tummissa hiuksissaan, vihreässä puserossaan ja värikkäässä huivissaan.
Suvi Jalli näyttelypäällikkö
Suvi Jalli, näyttelypäällikkö. Pitkän linjan postilainen ja museolainen.

Kommentit

Tuulikki Salminen 17.5.2023 klo 21:32

Kattava jakeluselustus, hyvä Suvi!

Vastaa

Suvi Jalli 19.5.2023 klo 11:50

Kiitos! Nämä on näitä työn ja arjen itsestäänselvyyksiä, joita on kiva nostaa esille. Ja mitä tahansa kun hieman “pöyhii”, niin huomaa, kuinka isoja ajatuksia ja tavoitteita niiden takana on.

Vastaa

Jari Pellikka 17.5.2023 klo 23:29

Tehtiin muuten postikärryn työnnön maailmanennätys Jyväskylän Laajavuoressa Postiliiton kesäpäivillä Keski-Suomalaisen lehtileike on mulla arkistossa.

Vastaa

Suvi Jalli 19.5.2023 klo 11:52

No mutta kiinnostavaa! Siitäkin on siis kilpailtu! Olitko itse mukana? Milloin tämä on ollut? Mikäs kilpailussa oli tavoite? Olisipas kiva kuulla lisää!

Vastaa

Pauli Mäkinen 19.5.2023 klo 12:20

Tämä kärry oli merkittävä uudistus, Poriin se saapui 1980-luvun alussa. Aikaisemmin keskikaupungin jakajien vitsinä oli ollut, että uutta nahkareppua ei voi suoraan kaupunkipiireihin ottaa vaan se täytyy venyttää laitakaupungin jakelussa ensin, jotta siihen mahtuisi keskikaupungin postit. Ny saattoi siis ottaa vain siedettävän määrän lähetyksiä reppuun, kun osa kulki kärryssä. Myöhemmin jotkut jakajat hylkäsivät repun kokonaan. Minusta se oli tyhmää, sillä käsivarrelta jakaessa et pysty hyödyntämään molempia käsiä jakelussa ja rasittuuhan kannatteleva käsi ilman reppua. Laitanpa FB:iin kuvan työstäni kärryn kanssa.

Vastaa

Suvi Jalli 5.6.2023 klo 10:03

Hei Pauli! Kiinnostavaa lisätietoa ihan käytännön tasolta, kiitos. Tyylejä varmasti tosiaan ollut erilaisia, kuten kommentoitkin. Nykyään sähkömaksikärryihin mahtuu niin paljon jaettavaa, että kimppulaatikotkin alkavat olla historiaa. Huomasinkin FB-sivultasi, että sinulla tullut huhtikuun lopulla 50 vuotta uran alusta Postissa! Onpa tosi kivoja kuvia! Jos haluat säilyttää työhistoriaasi jälkipolville, niin mielelläni otamme valokuvia ja kertomuksia vastaan täällä museossa. Olehan yhteydessä 🙂

Vastaa

Pauli Mäkinen 5.6.2023 klo 12:01

Onhan minulla dokumentteja työuraltani jonkunmoinen määrä. Virahoitomääräyksiä, joitakin poimintoja palkkalaskelmista, kurssitodistuksia, vanha “piirikirja”, mustakantinen osoitteenmuutoskirja ja kokonainen leikekirja, valokuvia ym. Jotain tarinoitakin muistan, monet ovat jo unohtuneet.

Vastaa

Suvi Jalli 5.6.2023 klo 17:03

Kiinnostavaa! Mepäs olemme täältä sähköpostitse sinuun päin yhteydessä!

Vastaa

Henry Luuppala 16.8.2023 klo 10:03

Hei ! Olen ollut Asomalla kehittämässä tuota Visio 2000 kärryä heti alusta alkaen. Monenlaisia muistoja liittyy asiaan. Alkuvaiheessa eräs toimipaika valitti ettei kärry kestä käyttöä vaan taka-akseli vääntyy. Meistä se oli mahdotonta sillä vaikka kärry on täynnä postia niin paino on selvästi alle testeissä ollen painon. Kun kävimme katsomassa miten jaetaan niin jakaja oli lähdössä lenkille ja jaossa oli Bilteman luetteloita. Kansi oli auki ja pino tuli n. puoli metriä yli kärryn. Ohjeistuksella selvittiin niin ettei tämä toistunut .

Vastaa

Suvi Jalli 18.8.2023 klo 10:25

Moi! Kiitos kommentista. Olipa kiinnostava kuulla kehittäjän näkökulmaa Visio 2000 kärryyn liittyen ja hauska muisto. Postinjakelussa työvälineet joutuvat kyllä välillä todella kovalle koetukselle! Olen yhteydessä, jos vaikka saisimme muistojasi lisää meille talteen.

Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Takaisin ylös