Uutisoinnin ja mielenilmausten väline 1890–1939
Valokuvat tulivat kortteihin nopeasti valokuvan keksimisen jälkeen. Postikortti toimi uutisvälineenä, joka kuvitti nopeasti maailman tapahtumia ja ilmiöitä. Kortit kertoivat esimerkiksi suurpaloista, maanjäristyksistä, mielenosoituksista ja junaonnettomuuksista. Kortit kulkivat perille parhaimmillaan jo samana päivänä. Reportaasikorttisarjat levisivät ulkomaita myöten. Kortit olivat myös muistoja tapahtumista.
Postikorttien kuvissa näkyivät Suomen autonomian lopun ajan tapahtumat, kuten suomalaisten postimerkkien käytön lakkauttaminen, yleislakko tai Eugen Schaumanin kuolema. Suomalaiskansalliset kuva-aiheet kuten suurmiehet ja taiteilijat nostivat kansallistunnetta. Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan 1918 tapahtumista tuotettiin myös postikortteja.
Postikortteja on käytetty propagandavälineenä, valistuksessa ja mainonnassa. Kuva-aiheiden kautta on tuotu esiin niin venäläistämistoimia, sotaa, kieltolakia, raittiusliikettä ja elintarvike- ja monenlaista tuotemainontaa. Mainokset tulivat postikortteihin jo 1800-luvun lopulla. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä postikortti toimi myös postimyynnin markkinointi- ja tilausvälineenä.
Matkailu ja Amerikan siirtolaisuus toivat tervehdyksiä ja uutisia uudesta kotipaikasta.
Lähetysmäärät Suomessa
- 1890: 480 000
- 1900: 2,1 milj.
- 1905: 6 milj.
- 1918: 13 milj.
- 1920: 10 milj.
Postimaksu
- 10 penniä 1.10.1917 asti ensimmäisten Saarismallin merkkien tullessa myyntiin, jolloin taksa nousi 15 penniin.
- 1920: 40 penniä inflaation takia ja jatkoi nousemista 1940-luvulle asti.
- Jatkosodan aikana v. 1942 postikorttien kotimaantaksa 2 mk.
- Kenttäposti oli maksuton
Painotekniikka
- Värilitografia, kollotypia ja sekatekniikat.
- Rasteripaino yleistyi 1910-l. laadun parantuessa.
