Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta

2. kerros
14 / 10 / 7
Pystymallinen postikortti, jossa pieni poika liian isossa lipallisessa lakissa pitää käsissään kirjeitä ja korttia sekä olallaan keskivartalonsa peittävää olkalaukkua. Ympärillä on neliapiloita ja alapuolella kaunolla teksti Parhain terveisin.

Parhain terveisin -näyttely esittelee suomalaisen postikortin historiaa ja käyttötapoja teemojen kautta.

Postikortti täytti 150 vuotta Suomessa vuonna 2021. Ensimmäinen avoimena, ilman kuorta postitettava ehiöpostikortti otetiin käyttöön 1871. Se mullisti suljettuihin kirjeisiin tottuneiden ihmisten viestinnän. Postikortista tuli nopeasti aikansa pikaviestin.

Eräs ensimmäisistä postikortin käyttäjistä oli kirjailija Sakari Topelius, joka lähetti ehiökorttien ilmestymispäivänä 10.10.1871 kortin serkulleen Vaasaan. Kortissa hän kehuu uutta, mainiota viestintämuotoa. Kortti on Postimuseon kokoelmissa.

Postikortit olivat aluksi kuvattomia, mutta valokuvauksen ja painotekniikan nopea kehittyminen edesauttoi kuvapostikorttien markkinoille tuloa. Saman aikainen kirjoitustaidon kohentuminen ja kirjettä edullisempi postimaksu nostivat postikortin huippusuosioon noin 1920-luvulle asti.

Postikortti oli arkipäiväisen viestinnän ohella myös kätevä mielenilmauksen, uutisoinnin ja propagandan väline. Postikortti oli tervehdysten, muistamisen ja onnittelun väline. Vielä 1960–70-luvuilla postikortti oli pikaviestin, jolla tiedotettiin tulemisista ja menemisistä muutaman päivän varoitusajalla.

Postikortin merkitys on muuttunut puhelimen ja internetin myötä. Enää postikorttia ei tarvita tiedonantoihin tai uutisointiin, vaan se on tunteiden tulkki ja välittäjä.

Näyttelyn postikortit on valittu Postimuseon 220 000 korttia kattavasta kokoelmasta 1800-luvun lopulta nykypäivään. Näyttelyssä on katsottavissa myös viisi postikortin historiasta kertovaa videota. Näyttelyä täydentää taideteos Viestivirta, jonka on luonut tamperelainen taiteilijapari BCE (Milla ja Petri Neuvonen). Reliefi koostuu noin 5000 kulkeneesta postikortista.

Postikorttiharrastus on näyttelyssä esillä Postikorttiyhdistys Apollon jäsenten kokoelmien kautta. Kokoelmat esittelevät mm. Tampere- ja Päijänne -aiheita, saunaa, Kalevalaa, onnittelu- ja tervehdyskortteja, 1800–1900-lukujen taitteen vuosilukukortteja sekä yhdelle lapselle lähetettyjä somia lapsiaiheisia kortteja 1900-luvun alusta. Tutustu Postikorttiyhdistys Apollon sivuihin

Parhain terveisin – postikortin tarina -näyttely kiersi eri puolilla Suomea

2022

6.3. – 5.6.2022 Kainuun museo, Asemakatu 4, 87400 Kajaani
13.8. – 29.10.2022 Päijännetalo, Meijeritie 1, 17200 Asikkala
21.11. – 20.12. 2022 Lempäälä-talo, Manttaalitie 15, 37500 Lempäälä

2021

2.-24.6.2021 Alajärven kirjasto
1.7. – 1.8.2021 Raision kirjasto
9.-27.8.2021 Kokkolan kirjasto

Virtuaaliset avajaiset

Tervetuloa juhlistamaan kanssamme Parhain terveisin -näyttelyn avajaisia torstaina 18.2. klo 19. Lyhkäisessä virtuaalitapahtumassa tutustutaan näyttelyyn ja kuullaan postikortin monista merkityksistä. Museolehtori Olli Nordling haastattelee viestintäsuunnittelija, tutkija Mirka Ylä-Mattilaa postikortin historiasta Suomessa sekä keskustelee postikorttiharrastuksesta Suomen postikorttiyhdistys Apollo ry:n Sirkka Merikosken ja Pentti Myllylän kanssa. Tapahtuman päätteeksi tamperelaisen BCEnsemblen Milla ja Petri Neuvonen esittelevät näyttelytilan oheen rakentamaansa Viestivirta-teosta.

Parhain terveisin -verkkonäyttely

Tutustu postikortin historiaan näyttelyä syventävässä verkkonäyttelyssä.

Vapriikin Museojuttu-podcast

Tampere vanhoissa postikorteissa

Näyttelyyn liittyvän Museojuttu-podcastin sivulla näet postikortit, joista siinä keskustellaan: Tampere vanhoissa postikorteissa.

Kuuntele Museojuttu-podcast Vapriikin sivuilta tai Podplaysta. Löydät Museojutun myös Spotifysta.

Katso kuvia

Pystymallinen postikortti, jossa pieni poika liian isossa lipallisessa lakissa pitää käsissään kirjeitä ja korttia sekä olallaan keskivartalonsa peittävää olkalaukkua. Ympärillä on neliapiloita ja alapuolella kaunolla teksti Parhain terveisin. Kortti 1910-luvulta. Postimuseon kokoelmat.
Eräs ensimmäisistä postikortin käyttäjistä oli kirjailija Sakari Topelius, joka lähetti ehiökorttien ilmestymispäivänä 10.10.1871 kortin serkulleen Vaasaan. Kortissa hän kehuu uutta, mainiota viestintämuotoa. Kortti on Postimuseon kokoelmissa.
Maisemapostikortti Helsingistä, johon on sommiteltu kolme erilaista kaupunkinäkymää koristeellisiin, kaareviin kehyksiin. Suurimmassa, ylhäällä oikealla olevassa soikeassa kuvassa näkyy Helsingin Keisarillinen palatsi eli nykyinen Presidentinlinna meren rannalta kuvattuna, ja sen edustalla laiturissa on kiinni kaksi pientä puuvenettä. Vasemmassa yläkulmassa on pystysuuntainen kuva Johanneksenkirkosta korkeine kaksoistorneineen, ja alhaalla vasemmalla olevassa pyöreässä kuvassa näkyy Eteläsatama purjelaivoineen sekä höyrylaivoineen auringonlaskun aikaan. Kuvien välejä ja kortin reunoja koristavat hienovaraiset vaaleansiniset lemmikkikukat, vihreät lehdet sekä kultaiset ornamenttikuviot. Kortin oikea alalaita ja tyhjät tilat on kirjoitettu täyteen tiheää kaunokirjoitusta mustalla musteella, ja vasemmassa alakulmassa lukee käsin kirjoitettuna Terveiset Kotia sekä painettuna pieni pyöreä kustantajan logo. Keskellä korttia lukee myös painettu paikkakuntateksti Helsingfors Helsinki. Ensimmäiset kuvakortit olivat pienien kuvien sommitelmia - usein kaupunkimaisemia. Viestille oli tilaa kuvapuolella. Osoitepuolelle ei aluksi saanut kirjoittaa viestiä. Kuva: Postimuseo
Postikortti, joka esittelee polkupyöräilyn riemua ja erilaisia kulkuvälineitä useissa pienissä piirrosruuduissa. Keskellä olevassa suurimmassa osiossa ryhmä hienostuneesti pukeutuneita miehiä ja naisia viettää eväsretkeä vehreässä puistossa puiden katveessa valkoisen viltin äärellä, ja heidän vieressään on useita vanhanaikaisia polkupyöriä. Vasemmassa yläkulmassa nainen ja mies ajavat rinnakkain kahdella korkealla polkupyörällä, kun taas vasemmassa alakulmassa kaksi miestä ajaa kilpaa pyörillään höyryveturin puksuttaessa taustalla raiteilla. Oikeassa yläkulmassa näkyy nelipyöräiset hevosvaunut matkustajineen hotellirakennuksen edustalla, ja oikeassa alakulmassa sotilasasuinen mies ajaa polkupyörällä vaaleanpunaisten kukkaköynnösten alapuolella. Kuvan alareunassa keskellä on avatun paperikäärön muotoinen vaaleanruskea osio, johon on kirjoitettu kaunokirjoituksella suomenkielinen tervehdys, joka alkaa sanoilla Terve Ida Eikö tämä näytä hauskalta Tämä meidän huvimatkamme. Postikortit esittelivät myös uusia keksintöjä. Postimuseon kokoelmat.
Kuva: Postimuseo
Pystymallinen postikortti, jonka yläosassa ruutupunamekkoinen, vaaleahiuksinen, hymyilevä tyttö on kukkakimpun kanssa, Kukkakimpussa on päivänkakkaroita ja sinivuokkoja. Alla painettuna kaunolla teksti Äidille!. Äitienpäiväkortit vakiintuivat 1930-luvulla. Kuva: Postimuseo.
Paikkakuntakortti Tampereelta 1970-luvulta. Kuva: Postimuseo
Vaakatasoinen postikortti, jossa on sinisellä pohjalla kolme maisema kuvaa merestä, hiekkarannasta ja palmupuista. Tekstinä keltaisella Playa del Inglés Gran Canaria sekä piirretty kasvoilla oleva aurinko. Oikealla alakulmassa on Kanarian saarten lippu. Ensimmäiset seuramatkat tehtiin 1960-luvulla. Halvat matkat etelään alkoivat yleistyä, mikä näkyi ulkomailta tulleina Kanarian ja Espanjan kortteina.  Kuvan kortti 1980-luvulta. Kuva: Postimuseo
Näyttelytilassa on seinämillä tekstejä, vuosilukuja ja kuvasuurennoksia korteista.
Pystymallinen postikortti, jossa pieni poika liian isossa lipallisessa lakissa pitää käsissään kirjeitä ja korttia sekä olallaan keskivartalonsa peittävää olkalaukkua. Ympärillä on neliapiloita ja alapuolella kaunolla teksti Parhain terveisin.
Maisemapostikortti Helsingistä, johon on sommiteltu kolme erilaista kaupunkinäkymää koristeellisiin, kaareviin kehyksiin. Suurimmassa, ylhäällä oikealla olevassa soikeassa kuvassa näkyy Helsingin Keisarillinen palatsi eli nykyinen Presidentinlinna meren rannalta kuvattuna, ja sen edustalla laiturissa on kiinni kaksi pientä puuvenettä. Vasemmassa yläkulmassa on pystysuuntainen kuva Johanneksenkirkosta korkeine kaksoistorneineen, ja alhaalla vasemmalla olevassa pyöreässä kuvassa näkyy Eteläsatama purjelaivoineen sekä höyrylaivoineen auringonlaskun aikaan. Kuvien välejä ja kortin reunoja koristavat hienovaraiset vaaleansiniset lemmikkikukat, vihreät lehdet sekä kultaiset ornamenttikuviot. Kortin oikea alalaita ja tyhjät tilat on kirjoitettu täyteen tiheää kaunokirjoitusta mustalla musteella, ja vasemmassa alakulmassa lukee käsin kirjoitettuna Terveiset Kotia sekä painettuna pieni pyöreä kustantajan logo. Keskellä korttia lukee myös painettu paikkakuntateksti Helsingfors Helsinki.
Postikortti, joka esittelee polkupyöräilyn riemua ja erilaisia kulkuvälineitä useissa pienissä piirrosruuduissa. Keskellä olevassa suurimmassa osiossa ryhmä hienostuneesti pukeutuneita miehiä ja naisia viettää eväsretkeä vehreässä puistossa puiden katveessa valkoisen viltin äärellä, ja heidän vieressään on useita vanhanaikaisia polkupyöriä. Vasemmassa yläkulmassa nainen ja mies ajavat rinnakkain kahdella korkealla polkupyörällä, kun taas vasemmassa alakulmassa kaksi miestä ajaa kilpaa pyörillään höyryveturin puksuttaessa taustalla raiteilla. Oikeassa yläkulmassa näkyy nelipyöräiset hevosvaunut matkustajineen hotellirakennuksen edustalla, ja oikeassa alakulmassa sotilasasuinen mies ajaa polkupyörällä vaaleanpunaisten kukkaköynnösten alapuolella. Kuvan alareunassa keskellä on avatun paperikäärön muotoinen vaaleanruskea osio, johon on kirjoitettu kaunokirjoituksella suomenkielinen tervehdys, joka alkaa sanoilla Terve Ida Eikö tämä näytä hauskalta Tämä meidän huvimatkamme.
Pystymallinen postikortti, jonka yläosassa ruutupunamekkoinen, vaaleahiuksinen, hymyilevä tyttö on kukkakimpun kanssa, Kukkakimpussa on päivänkakkaroita ja sinivuokkoja. Alla painettuna kaunolla teksti Äidille!.
Vaakatasoinen postikortti, jossa on sinisellä pohjalla kolme maisema kuvaa merestä, hiekkarannasta ja palmupuista. Tekstinä keltaisella Playa del Inglés Gran Canaria sekä piirretty kasvoilla oleva aurinko. Oikealla alakulmassa on Kanarian saarten lippu.
Näyttelytilassa on seinämillä tekstejä, vuosilukuja ja kuvasuurennoksia korteista.
Takaisin ylös