Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Postikortti harrastuksena – tärkeimmät postikorttini

Silpa Forsman

Hetkinen, siis tärkeimmät postikorttini… Miten tätä asiaa lähestyisin? Minulle kaikki saamani postikortit ovat niin tärkeitä, että olen ne säästänyt – jopa osoitteenmuutoskortit. Tärkeys tai paremminkin merkityksellisyys postikorteissa koostuu eri asioista. Se voi olla aihe, taiteilija, sisältö, lähettäjä, lähetyspaikka tai näiden yhdistelmä. Jospa tarkastellaan asiaa kronologisesti, joten eikun ullakolle penkomaan laatikoita.

Ensimmäiset postikorttini

Onko sinulla tallessa ensimmäinen postikorttisi? Minulla se on 1-vuotiaana saatu onnittelukortti tädiltäni ja puoli vuotta nuoremmalta serkultani Helsingistä. Heiltä on myös upea espanjatar Torremolinisista. Sain kortin 10-vuotiaana ja muistan kuinka ihailimme oikeasta langasta korttiin kirjailtua puseroa ja koristeita.

Rakas muisto on myös 3-vuotissynttäreilleni äidin hankkima upea Hallmarkin soiva kortti, jota painamalla pikkulintu lauloi koiranpennulle. Äidiltä saaduissa korteissa on ollut ja on edelleen usein mukana joku pieni, kiva runo.

Silpa, viistoistavuotias
olkoon elosi onnekas,
iloinen mieli aina, aina
arkena ja sunnuntaina.
Kaiken hyvän Herra suokoon,
sulle siunauksen tuokoon.

Ressut, Sad Samit ja Karviset kulkivat ristiin rastiin

Puheluihin kolikko- tai puhelinkorttipuhelimesta oli varaa ehkä kerran viikossa, mutta postikortteja tai kirjeitä pystyi lähettämään vaikka päivittäin.

80-luvun loppupuolella kävin parin vuoden ajan ahkeraa postikortinvaihtoa poikaystävän kanssa. Opiskelin kaukana kotipaikkakunnalta, ja sitten heti perään hän lähti armeijaan. Puheluihin kolikko- tai puhelinkorttipuhelimesta oli varaa ehkä kerran viikossa, mutta postikortteja tai kirjeitä pystyi lähettämään vaikka päivittäin. Siltä ajalta minulla on tallessa niput lähinnä Ressu-, Sad Sam- ja Karvinen-postikortteja, jotka ovat rakkaita monista syistä: aihe, lähettäjä, sisältö ja lähetyspaikka.

“Viimeinen kortti sinulle täältä porojen maasta. Rakkaudella tämäkin. TJ4 ja jänkhä jääääää!”

 

Ystävät ikuisesti

Toukokuussa 1992 pääsin kauppaopiston luokkaretkellä Lontooseen. Ihastuin Hallmarkin myymälöistä löytyviin Forever Friends -nallehahmoihin ja hamstrasin kortteja kotiin asti. Sittemmin Suomessa Paletti neuvotteli oikeudet hahmoihin ja painoi niitä korteiksi. Edelleen Forever Friendsit tuovat minulle mieleen Lontoon ja kauppaopistosta saamani rakkaat ystäväni. Heille lähettelen FF-kortteja silloin, kun niitä vielä löydän jostain.

Postcrossing – postikorttien matkassa maailman ympäri

Ensimmäinen postcrossing-korttini Bengtskärin majakalta ja harvinaisin Makedoniasta.

Postcrossingin löysin 2011. Siinä rekisteröidytään postcrossing.com -palveluun ja lähetellään postikortteja tuntemattomille ihmisille ympäri maailman. Kun oma kortti menee perille ja vastaanottaja kuittaa sen palveluun, niin oma osoite annetaan jollekin toiselle harrastajalle jossain päin maailmaa. Ensimmäisen kortin lähetin Anastasialle Pietariin. Sitten sain kortin turkkilaiselta Hilalilta, joka sattuikin olemaan kesätöissä Suomessa ja kortissa oli kuva Bengtskärin majakasta.

Postcrossingissa voi esittää toiveita minkälaisista korteista tykkää, mutta valinta on kuitenkin lähettäjällä. On aina mukavaa, jos lähettäjä löytää minulle sopivan kortin, mutta ehkä mielenkiintoisempaa kuitenkin on kortin sisältö tai mistä päin maailmaa se tulee. Ehkä harvinaisin saamani kortti tuli Makedoniasta muutama vuosi sitten. Harvinainen siksi, että Makedoniassa on niin vähän postcrossing-harrastajia. Suomessa se on taas niin suosittua, että täällä on oma yhdistyksensäkin.

Postcrossing-kortteja Belgiasta, Venäjältä, Yhdysvalloista, Tsekeistä, Japanista ja Intiasta.

Postcrossingissa olen löytänyt myös muita harrastajia ja tutustunut suureen joukkoon upeita tyyppejä sekä Suomesta että ulkomailta. Meillä on usein “miittejä”, joissa tapaamme ja kirjoittelemme kortteja yhdessä. Tähän liittyy olennaisesti niitä varten painatetut miittikortit, joka taitaakin olla suurin yksittäinen kokoelma-aiheeni. Niitä olen saanut vaihdoissa lähes 400 kpl.

Valoa, voimaa ja energiaa

Erityiselle paikalle tarvikehyllykön reunaan olen sijoittanut Mantelina-toiminimellä kuvituksia tekevän Elina Jasun hyväntuuliset, pastellisävyiset kortit. Näen ne aina kun siirryn työ/harrastushuoneeseeni. Sydämellisellä lasipurkkikortilla lähetin itselleni 50-vuotisonnittelut ja hain postimerkkiin syntymäpäiväni leiman Nokian postipisteestä.

Olen löytänyt useita suomalaisia korttitaiteilijoita, joiden kortteja nyt keräilen. Olen ihastunut esimerkiksi Minna Lehväslaihon, Kaarina Toivasen, Katja Saarion, Anna-Mari Westin, Katri Kuuselan ja Minna Immosen kortteihin. Näitä kortteja ja muitakin kokoelmia pääset näkemään postikorttigalleriastani silpa.kuvat.fi.

Suomalaisia korttitaiteilijoita Anna-Mari West, Kaarina Toivanen, Katja Saario, Katri Kuusela, Minna Immonen ja Minna Lehväslaiho.

Muistoja on mulla, oi niin paljon

Käynti ullakolla poiki kolme laatikollista kirjallisia muistoja. Olen kiitollinen kaikista kuulumisista korteissa ja kirjeissä. Pikainen silmäily nosti tunteita pintaan ja herätti muistoja – mutta myös kysymyksiä, että mitähän tämäkin on tarkoittanut. Ehkäpä lähestyn kirjoittajia kortilla ja kysyn muistavatko tarkemmin. Lähetä sinäkin postikortteja, se piristää sekä itseä että vastaanottajia.

Kuvat: Silpa Forsman

Silpa Forsman Postcrossing- ja postikorttiharrastaja
Silpa on aktiivinen postcrossingin ja postikorttien harrastaja, joka pääsi osana liiketoiminnan täydennyskoulutusta osallistumaan Postimuseon toimintaan toimistosihteerinä ja tutkimusavustajana.

Kommentit

Avatar
Niina Helenius 26.3.2021 klo 14:27

Kiitos Silpa ☺
Oli mukava muistella kanssasi menneitä korttien kautta. Vielä niitä on meilläkin jemmassa. Sukuvika varmaan!

Vastaa

Avatar
Sirpa Wahlman 27.3.2021 klo 10:36

Ihanan valaiseva kirjoitus! Ja postikorttikokoelmaa ihana selata ja saada hyvän mielen ja kauneuden elämyksiä sekä piristystä harmaaseen arkeen. Kiitos Silpa! 🙂

Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Takaisin ylös