Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Ruumiita ja muuta yllättävää postikorttikokoelmassa

Mirka Ylä-Mattila

Lumouduin ja kauhistuin keräilijän Tampere-postikorttikokoelmasta Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta -näyttelyä tehdessä. Yllätyin, kuinka paljon erilaisia – kamaliakin – aiheita postikorteissa on kuvattu. Postikortit ovat käsin kosketeltavaa historiaa. Postikortti oli aikaisemmin tärkeä ja monipuolinen viestintäväline. Nyt sen luonne on muuttunut.

Vierailin keräilijä Kari Salosen luona tutustumassa hänen postikorttikokoelmiinsa. Hänen keräilynsä alkoi jo pikkupoikana kahvipakettien autokuvista ja tulitikkuetiketeistä. Tutkimme kortteja museokeskus Vapriikin Museojuttu-podcastia varten. Salosen kauniita 1800–1900-lukujen taitteen vuosilukukortteja oli tulossa myös näyttelyyn esille. 30 vuotta kestänyt korttien keräily näkyi Salosen kirjahyllyssä, joka oli täynnä historiakirjoja ja postikorttikansioita, joiden maailmaan uppoutua. Tampere-aiheisia kortteja onkin kertynyt noin viisi tuhatta ja muita kortteja noin tuhat.

Hänen keräilynsä alkoi jo pikkupoikana kahvipakettien autokuvista ja tulitikkuetiketeistä.

Tutustuimme erityisesti Tampere-aiheisiin vanhoihin postikortteihin, joista Salonen on tamperelaisena kiinnostunut. Tutkimme kuvia ja tulkitsimme viestejä. Ihastelimme vanhoja käsialoja, jotka tuovat kortteihin henkilökohtaisuutta. Teimme löytöjäkin.

Kauniita kuvasommitelmia

Salosen vanhimmat kortit ovat 1800-luvun lopulta. Yksi niistä on kaunis pienten kuvien sommitelma, millaisia varhaisimmat kortit aluksi olivatkin. Tyyli tuli Saksasta, jossa painettiin paljon postikortteja. Niitä tilattiin myyntiin myös Suomeen. Kuvallisista korteista tuli suosittuja, koska kuvia ei juuri ollut ihmisten arjessa. Kortteja alettiin heti myös keräillä ja niitä pidettiin ylpeästi esillä vieraiden ihasteltavana.

Rakkaalle ”Ida”-serkulleni Jumalan siunausta. 2 Tess. 2:16-17.
A-a. Tervehdys Juliukselle.

Varhainen maisemakortti Tampereelta. Tunnistatko Tamperetta?

Vääriä kuvia ja muita virheitä

Painatus Saksassa aiheutti myös ongelmia. Yksi hauska esimerkki on kuva tornista, joka sijaitsee oikeasti Oulussa, eikä Tampereella. Vastaan on tullut myös vääriä tekstejä ja värejä. Tampereen vanhan kirkon torni on saanut monia eri värejä. Mustavalkoisia valokuvakortteja värjättiin käsin. Erääseen Tampere-korttiin on painettu terveiset Nokialta. Virheitä sattui ja niitä on hauska havaita.

Taistelu Tampereesta

Salosella on myös ”Taistelu Tampereesta” -kokoelma, joka kuvaa vuoden 1918 tapahtumia Tampereella, sisällissotaa. Valokuvista toteutetuissa korteissa kuvataan jopa ruumiskasoja. Yhdessä kortissa on kuollut hevonen. Samanlaisen kortin Salonen on nähnyt keräilijäkollegalla, jossa toivotettiin vieläpä hyvää joulua. Yhdessä kortissa huomasimme piirretyn ruksin kaupungin raunioiden päällä. Viestistä selvisi, että siinä oli ollut kortin lähettäjän koti.

Terve! Minä olen niin perhanan laiska tarttumaan kynään, että oikein suututtaa.
Tähän ei mahdu paljon, mutta eihän tarvitse myöskään skriivata paljon.
X Tässä on minun entinen asuntoni. Terveiset kotiisi.

Korttiin merkattuna rastilla sodassa menetetty koti.

Miksi näitä kortteja on teetetty ja erityisesti, miksi niitä lähetettiin? Kortit olivat muistoja tapahtumista ja uutiskuvan kaltaisia dokumentteja. Postikortti toimi tapahtumakuvauksena. Tätä voisi verrata esimerkiksi nykyisin WhatsAppilla lähetettäviin kuviin, miksei myös Instagramiin.

Tampereen Mustanlahden kallio 1918.

Kuollut hevonen Hämeenkadulla Tampereella 1918.

Pikaviestimestä tunteiden välittäjäksi

Postikortti mullisti viestinnän 1800-luvun lopulla. Suomalainen postikortti täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Ensimmäinen postikortti julkaistiin Itävalta-Unkarissa 1869, mikä viitoitti tietä muiden maiden samantyylisille korteille. Suomi liittyi mukaan julkaisemalla ensimmäisen ehiökortin 1871. Postikortista tuli nopeasti pikaviestin, jolla ilmoitettiin tulemisista ja menemisistä ja onniteltiin. Kortti oli myös kätevä mainonnan, mielenilmauksen, uutisoinnin ja propagandan väline. Postikortin merkitys on muuttunut puhelimen ja internetin myötä. Nykyään se on tunteiden välittäjä.

Kari Salonen ja Mirka Ylä-Mattila podcast-nauhoituksessa.

Postimuseon Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta -näyttely esillä museokeskus Vapriikissa 19.2.-2.5.2021.

HUOM! Näyttelyt koronatilanteen takia kiinni 28.3.2021 asti. Kuuntele sillä välin podcast ja tutustu verkkonäyttelyyn.

Kuvat Kari Salosen kokoelmasta.

 

 

Mirka Ylä-Mattila Viestintäsuunnittelija
Aloittanut projektitutkijana Postimuseossa vuonna 2015. Vuodesta 2020 viestintäsuunnittelija. Tutkinut postikorttien, postimyynnin ja verkkokaupan historiaa sekä Postin kestävää kehitystä. Innostunut siinä samalla vanhoista postikorteista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Takaisin ylös