Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Miehiä jahtaavat naiset karkauspäivän postikorteissa ja muita perinteitä

Mirka Ylä-Mattila

Onko sinulla tapana lähettää postikortteja erityisen päivän kunniaksi? Postikortteja on ennen lähetetty karkauspäivänä, aprillipäivänä, juhannuksena ja helluntaina. Nykyisin kortteja lähetetään lähinnä jouluna, ystävänpäivänä ja pääsiäisenä sekä onnitteluna. Suomalaisen postikortin 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi esittelen erityisten päivien postikortteja.

Karkauspäivä

Kuva postcrossing.com -sivustolta.

Karkauspäivien postikorttien kuvamaailmassa näkyy erikoinen perinne. Nainen sai kosia miestä karkauspäivänä eli neljän vuoden välein. Seuraava karkauspäivä on 2024.

Ainakin Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Irlannissa on karkausvuoden (leap year) postikorttiperinne. Norjassakin lähetettiin kortteja karkauspäivänä 1930-luvulle asti.

Suomessa tätä korttiperinnettä ei luultavasti ole ollut, vaikka naisten tapa kosia karkauspäivänä tuli Suomeen 1800-luvulla. Tällöin myös postikortit nousivat suosioon. Vai oletko nähnyt karkauspäivän kortteja Suomessa?

Karkauspäivän kortit olivat usein humoristisia ja romanttisia. Niissä esitetään useimmiten aggressiivinen nainen metsästämässä halutonta miestä. Aiheet käsittelivät avioliiton sääntöjä ja naisia, jotka yrittivät kaapata kauhistuneen herrasmiehen. Myös vuosilukukortteja karkausvuosilta on tehty. Ne sisältävät usein aiheeseen liittyvän tekstin.

Karkauspäivän kortteja löytyy paljon hakukoneiden kautta. Esimerkiksi postcrossing on kerännyt niitä sivuilleen.

Perimätiedon mukaan Irlannin suojeluspyhimys Pyhä Patrick keksi, että naiset saavat kosia karkauspäivänä. Tapa yleistyi jo keskiajalla. Lue lisää Ylen sivuilta ja testaa tietosi karkauspäivästä.

Aprillipäivä

Aprillipäivää on vietetty eri puolilla maailmaa satojen vuosien ajan. Aprillikorttien lähettäminen on ollut ennen kaikkea ranskalaisten ja belgialaisten perinne. Aprillipäivän kortteja ei Suomessa juuri näe. Joitakin kortteja on lähetetty Suomeen ulkomailta.

Erityisesti vanhemmissa korteissa 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuun aprillipäivän kuvastona on kaloja. Tällöin postikortti oli suosionsa huipulla. Aprillipäivä on ranskaksi ”poisson d’avril” eli aprillikala. Meilläkin aprillipäivän pilalorussa mainitaan kala: ”syö silliä”. Sitä, miksi aprilliin liittyy juuri kala, ei kai kukaan osaa selittää.

Aprillipäivän kortteja saatettiin lähettää tutuille myös nimettömästi, kuten ystävänpäiväkortteja.

Juhannus

Postikortilla on toivoteltu myös hyvää juhannusta. Tapa on sittemmin lähes poistunut, vaikka kuva-aihetta esiintyy edelleen jonkin verran. Esimerkiksi Inge Löökillä on juhannusteemaisia kortteja.

Postimuseon kokoelmissa on juhannuksena lähetettyjä kortteja. Kuvituksena on kesäisiä maisemia, koivuja, kukkia, lapsia ja naisia, Suomen lippuja ja kansallispukuisia juhlijoita. Myös sauna kuuluu juhannuskuvitukseen.

Helluntai

Helluntaiterveisiä on lähetetty postikortilla.  Niitä on taiteillut esimerkiksi Jenny Nyström toivotuksella ”Glad Pingst”. Katso Jenny Nyströmin kortteja Kalmarläns museumin sivuilta.

Helluntaikorttien kuvituksissa näkyy aiheena nuorison laulua, leikkiä ja tanssia, jotka olivat entisaikaan tapana helluntaina. Edelleen kuulee myös sanontaa ”Jos ei ole heilaa helluntaina, ei ole koko kesänä.” Tämän pohjalta korteissa on paljon pariskunta-aiheita.

Nuorukainen Kunnar on saanut helluntaikortin syntymäpäiväkseen isältään v. 1907.

Helluntaisunnuntaita edeltävänä lauantaina on Etelä- ja Lounais-Suomessa poltettu helavalkeita. Kuuluisin helluntaihin liittyvä kansanperinteen kevätjuhla on Sääksmäen Ritvalan helkajuhla. Helkajuhlassa neidot kulkevat kylän teitä laulaen kalevalamittaisia lauluja, helkavirsiä. Korteissa näkeekin nuoria naisia kukkineen ja myös kansallispukuja.

Myös keväiset maisemat, kuten vihertävät koivut ja muuttolinnut, ovat ominaisia helluntaikorteille. Onpa vastaan tullut myös tonttuja.

Ruotsista v. 1912 lähetetty kortti.

Lisää postikorteista blogissamme

Postikortin historiaa verkkonäyttelyssä

Parhain terveisin -verkkonäyttely esittelee postikortin monipuolista historiaa eri teemojen kautta. Postikortti tunnetaan erityisesti terveisten ja toivotusten tuojana.

Kuvat Postimuseon kokoelmista ellei muuta mainita.

Mirka Ylä-Mattila Viestintäsuunnittelija
Aloittanut projektitutkijana Postimuseossa 2015 ja siirtynyt viestinnän pariin 2020. Tutkinut postikorttien, postimyynnin ja verkkokaupan historiaa sekä Postin vastuullisuutta. Innostunut siinä samalla vanhoista postikorteista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Takaisin ylös