Tietopalvelun arkea, juhlaa ja pohjamutia
Lähes kaikki museot palvelevat asiakkaita tietopalvelulla. Postimuseo saa runsaasti kysymyksiä, joihin onneksi pääosin vastaus löytyy. Museon arkiston, kirjaston ja kokoelmien kätköissä on valtava tietopankki, jota hyödynnämme niin tietopalveluvastauksissa kuin tavanomaisessa museotyössä. Kaikkiin vastauksiin ei ole esitetty kysymyksiä, tai kaikkea aineistoa ei ole vielä ehditty hyödyntää! Usein tietopalvelukysymysten ansiosta museoesineiden tieto rikastuu ja museotyöntekijä viisastuu siinä sivussa.
Tulin Postimuseolle vuonna 2021 vailla minkäänlaista postihistoriaan tai filateliaan liittyvää taustaa. Kokoelmatyö museossa tehdään samalla tavalla esineiden ja asioiden asianmukaiseksi säilyttämiseksi ja jakamiseksi yleisölle, oli erikoisala mikä hyvänsä. Harva museoammattilainen etenkään kulttuurihistoriallisissa erikoismuseoissa on siis päätynyt esimerkiksi harrastuksen kautta omaan erikoismuseoonsa.
Museotyöntekijä tietää kaiken?
Museotyö vaatii monipuolista osaamista eri elämän- tai työn alueilta. Tiedostin aloittaessani, että työnkuvani vaati monipuolista asiantuntemusta myös asian ytimestä. Senpä takia halusin ottaa tietopalvelun hoitaakseni, oppiakseni siinä sivussa suuria kokonaisuuksia ja pieniä knoppitietoja. Postin toiminta on ollut suuri osa niin tavallisen ihmisen elämää kuin valtion ja yhteisöjen toimintoja. Postihistorian kautta voi hahmottaa ja seurata maailmanhistorian suuria ja pieniä tapahtumia. Täytyy sanoa, että mitä syvemmälle postihistoriaan uppoaa, sitä kiinnostavampaa se on!

Postihistoriaa löytyy usein erilaisten pakkausten kätköistä! kuva: Postimuseon kokoelmat. Kirjekuorista irrotellaan postimerkkejä huutokauppaa varten vuonna 1970.
Tietopalvelukysymysten parissa saa työstään niin onnistumisen riemua kuin epäonnistumisen tuskaakin. Tieto ei ole tietopalvelun hoitajan päässä – vaikka toki sinnekin joitain murusia matkan varrella tarttuu, tai ainakin pitäisi tarttua. Tieto on painettu dokumentteihin, lehtiartikkeleihin, valokuvien ja kokoelmaesineiden kuvailutietoihin ja joskus pinnan alle kaiveltavaksi ja päättelyn varaan.
Onnistumisen riemua
Tietopalvelussa on tärkeintä tietää, mistä etsiä ja huomata etsiä myös niistä ihan ilmeisimmistä paikoista. Paras hetki tietopalveluvastausta etsiessä ja koostaessa on se, kun yksinkertaisesta kysymyksestä polveilee monimutkainen asiakokonaisuus, joka kattaa monipuolisesti yhden vaiheen historiaa. Joskus taas on mukavaa huomata, että johonkin kysymykseen ei tarvitse kaivella kirjastoa ja arkistoa, vaan pystyy vastaamaan suoraan kertyneen asiantuntemuksen ansiosta. Joskus taas vastausta ei löydy museon aineistoista, vaan ihan nopealla haulla googlesta. Usein tietopalveluvastauksissa myös ohjataan asiakasta tutkimaan itse lisää esimerkiksi verkosta saatavilla olevista aineistoista.

”Katsoppa tuosta!” kuva: Postimuseon kokoelmat, 1961. Kuvailutekstinä luetteloinnissa oleva ”Taiteilija Signe Hammarsten-Janssonin piirtämä aihe valittiin 1961 Göteborgissa järjestetyn kilpailun yleisön äänestyksessä Pohjoismaiden kauneimmaksi postimerkiksi” ei kerro kuvan sisällöstä oikeastaan mitään, ainoastaan tapahtumasta, mihin kuva liittyy.
…ja ne pettymyksen hetket
Joskus tietoa ei vain yksinkertaisesti ole! Sitä ei ole ehkä aikanaan pidetty oleellisena, tai ei ole ollut ketään, kenelle olisi tullut mieleen laittaa asioita paperille tai niitä papereita talteen. Jokin dokumentti on aikojen saatossa kadonnut tai jopa (hyvällä) tarkoituksella hävitetty. Onpa dokumentteja myös varastettu erilaisista arkistoista, ja säilötty omiin kansioihin muiden tutkijoiden ulottumattomiin.

Aina ei mene putkeen. kuva: Postimuseon kokoelmat, postilinja-auto ojassa Kankaanpään Hapualla vuonna 1928. Kuvaaja Toivo Helin.
Kuka olisi esimerkiksi 1700-luvulla arvannut, että tieto postitalonpojan hevoshaan sijainnista askarruttaisi jonkun mieltä 2020-luvulla? Tai se, millä kellonlyömällä postileima jossakin tietyssä konttorissa on lyöty ensimmäistä tai viimeistä kertaa.
Ihan kaikki alun perin vähäpätöiseltä tuntunut tieto ei ole kadonnut; aina on ollut ihmisiä, jotka ovat halunneet dokumentoida ja tallentaa kaiken mahdollisen. Onneksi tällaista yksityishenkilöiden oman työn dokumentointia on päätynyt myös museolle.
Ongelma on myös aineistojen runsaudessa: näköpiirissä ei ole tilannetta, jossa kaikki museoiden hallussa olevat aineistot olisi käyty läpi, luetteloitu ja asiasanoitettu niin, että sadoista ja sadoista hyllymetreistä jokin pieni tiedonmurunen olisi löydettävissä ihmisiän aikana. Digitoinnista ja helposta saavutettavuudesta yleisölle puhumattakaan!

”Mihin näiden kanssa joudutaan!” kuva: Postimuseon kokoelmat. Pakettipostin käsittelyä Kuopion postissa 1950-luvulla.
Tietopalvelun tulevaisuus
Oman työn dokumentointi, myös aiemmin aiheen parissa tehtyä työtä ja muuttunutta tietoa kunnioittaen ja säilyttäen, on yksi tärkeimpiä lähtökohtia nykyaikaisessa museotyössä. Tavallisen arjen, työn ja muun elämän ilmiöiden dokumentointi eli nykydokumentointi on tullut tärkeäksi osaksi museoiden tallennustehtävää. Mikäli lähivuosina kerätyt, paljolti sähköiset aineistot vain ovat edelleen esimerkiksi sadan vuoden kuluttua käyttökelpoisia, on tietopalvelukollegalla vuonna 2125 käytettävissään aikamoinen tietovaranto elämästä vuonna 2025. Sähköisten aineistojen säilyttämisen problematiikkaan on kiinnitetty huomiota pitkäaikaissäilytyskäytännöissä, mutta se on toinen tarina.

Kohti tulevaa. kuva: Postimuseon kokoelmat. Maalaiskirjeenkantaja Maaninkiojan sillalla 1929, Sodankylä.
Loppujen lopuksi ne nykypäivänäkin askarruttavat historian tapahtumat ja asiat ovat niitä arkisimpia. Vaalikaamme arkeamme, ihmiselämä on kuitenkin suurimmaksi osaksi arkista aherrusta!

Arjen taakka vai tulevaisuuden kiinnostava tarina? kuva: Postimuseon kokoelma. Postinkuljetusta Lapissa. Sevetin postinkuljettaja Posti-Matti, maalaiskirjeenkantaja Matti Aikio vetämässä peräkärryä.
Joskus tulee samaistuttua erääseen tuttuun hahmoon: “Niin, minähän en tästä käsiteltävästä asiasta tiedä yhtään mitään, enkä kyllä mistään muistakaan asioista.” – Valtionhallinnon osa-aluejaostokohdistamiskeskuksen ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen.
Tietoa tarjolla:
- Kysy meiltä tai etsi vastauksia jo kysyttyihin kysymyksiin Kysy museolta-palvelussa.
- Tutustu Postimuseolla koottuihin tietopaketteihin ja asiakokonaisuuksiin.
- Finna.fi -palvelusta löydät monipuolisesti arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoja.
- Postimuseon kokoelmat ja Logi-museon viestintäkokoelmat Finnassa.