Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Postikorttikierros kesäisessä Suomessa

Suvi Jalli

Kaunis, kesäinen Suomi on täynnä järvimaisemia, kaupunkinäkymiä, elämyksiä ja tapahtumia. Moni meistä jakaa nämä kesän ja loman parhaat hetket nykyään älypuhelimella suoraan someen. Aikaisemmin kesälomilta ja matkakohteista oli tapana lähetellä kotiin ja ystäville valokuvapostikortteja.

Postikortit ja matkailu ovat kulkeneet käsi kädessä jo yli sata vuotta. Kuvalliset postikortit yleistyivät Euroopassa ja Suomessa 1800-luvun lopulla, samaan aikaan kun rautatiet ja myöhemmin autot ja vapaa-ajan lisääntyminen toivat kaukana sijaitsevat paikat yhä useamman tavallisen ihmisen ulottuville. Maisemat, kaupunkien tunnetut maamerkit ja esimerkiksi kylpyläkaupunkien komeat näkymät tulivat ensi kertaa tutuiksi tuhansille korttien vastaanottajille, vaikkei niihin itse olisikaan päässyt. Suomalaisille muodostui postikorttien ja ensimmäisten valokuvajulkaisujen avulla kuva, miltä kotimaa ja maailma oikeastaan näytti.

Värillinen valokuvapostikortti, jossa näkymä Punkaharjulta sadan vuoden takaa. Etualalla hiekkatie, joka johtaa harjulle, sivuilla puustoa ja vesistöä.

I.K. Inhan valokuvasta tehty postikortti Punkaharjulta. Kortti kulkenut Virroilta Helsinkiin vuonna 1902. Kuva: Olavi Hankimon kokoelma.

Postikortti oli aikansa pikaviestin

Kuvapostikortti oli nopea ja edullinen tapa kertoa kotiväelle ja tuttaville, missä on vierailtu, mitä on nähty ja koettu, aivan samalla tavalla kuin nykyään jaamme elämän tähtihetkiä ja reissukokemuksia digitaalisin viestein läheisillemme ja sosiaalisessa mediassa seuraajillemme. Sata vuotta sitten saapuneet postikortit usein myös järjestettiin postikorttialbumeihin ja hetket jaettiin sohvalla kotona vieraiden kanssa.

Kollaasimainen postikortti, jossa kolme kuvaa Turun kaupunkinäkymistä.

Atelier Apollon julkaisema postikortti Turun nähtävyyksistä. Vielä 1900-luvun alussa postikortin toinen puoli varattu vain osoitetietoja varten, joten tervehdykset kirjoitettiin kuvapuolelle. Kortti kulkenut Viipurista Hiitolaan vuonna 1903. Kuva: Olavi Hankimon kokoelma.

Maalauksesta valokuvaksi

Valokuvauksen yleistyminen ja painomenetelmien kehittyminen toi valokuvat postikortteihin. Maisemavalokuvauksen pioneerit hyödynsivät maalaustaidetta mallina kuvatessaan Suomen maisemia. Usein postikortteihin painetut valokuvat otettiin samoista kuvakulmista, missä taiteilijat olivat maalatessaan seisseet.

Kuvapostikorteista liiketoimintaa

Kuvapostikortit avasivat kansainvälisesti uudet markkinat valokuville. Ammattivalokuvaajat painattivat kuvistaan postikortteja myyntiin. Suomessa esimerkiksi valokuvaaja ja Atelier Apollon perustaja K.E. Ståhlberg teki valokuvapostikorteista liiketoimintaa: hän palkkasi niin saksalaisia valokuvaajia kuin esimerkiksi I.K. Inhan ikuistamaan suomalaisia maisemia ja kaupunkinäkymiä ja tuotti näistä suosittuja postikorttisarjoja.

Mustavalkoinen postikortti, jossa näkymä Sotkamosta sadan vuoden takaa. Taustalla Vuokatin vaara. Kuvassa hevosrattaat järvikannaksella.

I.K. Inhan valokuvasta tehty postikortti Sotkamosta. Taustalla Vuokatinvaara. Kortti kulkenut Sotkamosta Kajaaniin vuonna 1904. Kuva: Olavi Hankimon kokoelma.

Rautatiet saivat valokuvaajat ja ihmiset liikkeelle

1800-luvun lopulla Suomessa rakennettiin kiivaasti rataverkkoa. Kuvaajat hyödynsivät liikkuessaan pääosin juuri rautateitä. Rautatieasemien ja niitä lähellä olevien paikkojen osuus Suomea esittelevässä korttivalikoimassa on runsas. I.K. Inha kiersi Suomea myös polkupyörällä kuvaten maisemia ja miljöitä. Inhan kuvista julkaistiin useita valokuvateoksia, muun muasa Finland i bilder (1896) ja runsaasti postikortteja.

Mustavalkoinen valokuva, jossa on Porvoon rautatieasema ja toinen rakennus, etualalla veturi. ja penkka, jossa kiskot.

Saksalaisen valokuvaajan ottama kuva Porvoon rautatieasemasta. Kuva: Olavi Hankimon kokoelma.

Edellisestä valokuvasta valmistettu värillinen postikortti Porvoon rautatieasemasta.

Samasta valokuvasta tehty valokuvapostikortti. Kortti on kulkenut Keravalta Kotkaan vuonna 1907. Kuva: Olavi Hankimon kokoelma.

Mikä sinusta on kesäisen Suomen paras kohde?

Itse aion suunnata tänä kesänä Tampereelta ja Hämeenlinnasta ainakin Kainuuseen suunnistamaan, kesäiseen Helsinkiin ja toivottavasti myös majakkaretkelle Rauman edustalle. Varmasti napsin kohteista kuvia someen, mutta aion ehdottomasti pysähtyä ja jakaa tunnelmia läheisille myös postikorteilla.

Leveä värillinen panoraamakortti, jossa näkymä Helsingin Eteläsatamasta sata vuotta sitten kuvattuna mereltä käsin.

Panoraamakortti Helsingin Eteläsatamasta. Taitettava kortti on kulkenut Helsingistä Saksan Düsseldorfiin vuonna 1900. Kuva: Olavi Hankimon kokoelma.

Tervetuloa Tampereen kesään!

Jos suunnittelet lomaretkeä Tampereelle, niin tervetuloa museokeskus Vapriikkiin, joka on täynnä kiinnostavia näyttelyitä. Täältä löydät myös Postimuseon Kuvan vallankumous -näyttelyn, joka kertoo, valokuvan ja postikortin synnystä ja niiden mullistavasta vaikutuksesta elämäämme.

Heinäkuussa järjestämme perjantaisin klo 16–17.30 maksuttomia kuvakävelyitä Tampereen viestintähistorian kohteisiin. Katso lisää Postimuseo tapahtumat.

P.S. Vapriikin museokaupasta löydät myös postikortteja ja postimerkkejä, joilla voit lähettää omat kesäterveisesi kotiin!

Artikkelikuva: Daniel Nyblinin kuvaama näkymä Hämeenlinnan kaupunginpuistosta Hämeen linnalle. Kortti on siniselle kartongille painettu ns. ”kuutamokortti”. Valokuvaan on painossa jälkikäteen piirretty kuu dramaattisemman vaikutelman aikaansaamiseksi. Kuutamokortit olivat suosittuja Suomessa 1800–1900-lukujen vaihteessa ja niitä käytettiin myös propagandavälineinä Venäjän sortotoimia vastaan. Kortti postitettu vuonna 1902. Kuva: Olavi Hankimon kokoelma.

Silmälasipäinen, hymyilevä nainen mustassa t-paidassa henkilökuvassa.
Suvi Jalli näyttelypäällikkö
Suvi Jalli, näyttelypäällikkö. Pitkän linjan postilainen ja museolainen.

Kommentointi on suljettu

Takaisin ylös