Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Kuvan vallankumous

1. kerros
15 / 10 / 7 €
Kuvapostikortti, jossa on ylhäällä painettuna tekstinä Mellakasta Senaatintorilla 18.4.1902 klo 6.40 j. pp. Sama teksti on ruotsiksi kuvan alla. Kuvassa on helsingin senaatintori. Torilla on joukko armeijan väkeä sekä siviiliväestöä liikkumassa joukosta poispäin. Alla ja oikeassa yläreunassa käsinkirjoitettu viesti. Vasemmalla sivun suuntaisesti painettuna Emil Rundmanin valokuvaamo. Oikealla sivussa tekstinä jälkipainos kielletty.

Kuvan vallankumous -näyttely esittelee, miten valokuvasta tuli olennainen osa postikorttia ja uudenlaista viestintää.

Kamerat, valokuvaus ja postikortti mullistivat kuvallisen viestinnän 1800–1900-lukujen vaihteessa. Älypuhelinten kamerat, pikaviestisovellukset, sosiaalinen media ja tekoäly mullistivat saman asian sata vuotta myöhemmin uudelleen.

1890-luvun lopulla miljoonat edulliset valokuvapostikortit tulivat kaikkien ulottuville ja niitä ryhdyttiin hyödyntämään viestinnässä. Postikorttien kuvissa alettiin esittää kaikenlaisia aiheita: onnettomuuksia, tulipaloja, maanjäristyksiä, mielenosoituksia ja sotaa. Kuvapostikorttien avulla valokuvat kiinnittyivät tiiviisti osaksi elämäämme ja alkoivat vaikuttaa mielipiteisiimme. Valokuva sai meistä tiukan otteen.

Näyttely esittelee valokuvan syntyä ja käyttökulttuuria niin kuvajournalismin, maisemakuvauksen kuin postikortin käytön näkökulmista. Näyttely nostaa esiin myös valokuvaajia linssin takaa ja johdattaa kävijän pohtimaan, mikä kuvan merkitys on meille nykyään. Osana näyttelyä on myös taiteilija Sami Lukkarisen ja tulevaisuustutkija Roope Mokan tekoälyllä tuotettuja kuvia tutkiskeleva teos.

Näyttely perustuu Olavi Hankimon keräämään laajaan kansainväliseen postikorttiaineistoon ja sen analyysiin. Postimuseon julkaisema, Olavi Hankimon kirjoittama teos Isänmaan yö – Vastarintaa ja uutiskuvia postikorteilla keskittyy kuvajournalismiin ja täydentää näyttelyä. Saatavilla Vapriikin museokaupasta.

Näyttelyssä on osio, jossa on esillä kolonialismin ajan postikortteja, joissa on kuvattu muun muassa teloitusnäytöksiä, vankeja ja lapsityövoimaa. Kuvat saattavat järkyttää lapsia ja herkimpiä kävijöitä.

Katso myös Postimuseoen kokoelmissa olevia kortteja Finnasta.

Näyttelyn saavutettavuus

Näyttelyssä kiinnitetään erityistä huomioita saavutettavuuteen. Näyttelysisältöihin voi tutustua kuvailutulkkeiden avulla, jotka toteutetaan yhteistyössä Tampereen yliopiston Kuvailutulkkauksen käsikirja -hankkeen kanssa.

Näyttelystä on olemassa sanakartta, jossa on myös kuvia näyttelyn kulun hahmottamiseksi: Näyttelyn sanakarttaan.
Löydät sivuiltamme myös sanakartan saapumisesta näyttelytilaan museokeskus Vapriikin pihasta: Saapumisen sanakarttaan.

 

Katso kuvia

Kuvapostikortti, jossa on ylhäällä painettuna tekstinä Mellakasta Senaatintorilla 18.4.1902 klo 6.40 j. pp. Sama teksti on ruotsiksi kuvan alla. Kuvassa on helsingin senaatintori. Torilla on joukko armeijan väkeä sekä siviiliväestöä liikkumassa joukosta poispäin. Alla ja oikeassa yläreunassa käsinkirjoitettu viesti. Vasemmalla sivun suuntaisesti painettuna Emil Rundmanin valokuvaamo. Oikealla sivussa tekstinä jälkipainos kielletty. Kuvapostikortti Emil Rundmanin kuvaamasta kuvasarjasta Senaatintorin kasakkamellakasta 18.4.1902. Kuva: Olavi Hankimon postikorttikokoelma.
Kuvapostikortti, jossa on ylhäällä painettuna tekstinä Mellakasta Senaatintorilla 18.4.1902 klo 6.40 j. pp. Sama teksti on ruotsiksi kuvan alla. Kuvassa on helsingin senaatintori. Torilla on joukko armeijan väkeä sekä siviiliväestöä liikkumassa joukosta poispäin. Alla ja oikeassa yläreunassa käsinkirjoitettu viesti. Vasemmalla sivun suuntaisesti painettuna Emil Rundmanin valokuvaamo. Oikealla sivussa tekstinä jälkipainos kielletty.
Takaisin ylös