Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Mieleeni painuneet postikortit – nostoja Postimuseon kokoelmasta

Mirka Ylä-Mattila

Olen tutustunut postikorttien historiaan Postimuseon tutkijana ja hiukan raottanut huikeita kokoelmiamme, jossa on noin 220 000 postikorttia. Nostan esiin sellaisia, jotka ovat eri syistä painuneet mieleeni, herättäneet useimmiten ihmetystä tai hämmennystä. Postikortit tarjoavat välähdyksiä menneen ajan viestintään kuvin ja sanoin. Ne valottavat menneen ajan elämää 150 vuoden ajalta, sillä suomalainen postikortti täyttää 10.10.2021 150 vuotta.

Maisemia muualta

Kaupunkeja ja maita kuvaavissa postikorteissa minua kiinnostaa, mitä niissä on haluttu näyttää paikasta. Ulkomailta lähetetyt kortit avarsivat vastaanottajan maailmankuvaa kuva-aiheillaan. Kairoa kuvaava kortti on lähetetty Alexandriasta Suomeen vuonna 1914. Siinä on kortin tekstin mukaan kuvattu arabialainen tarinankertoja. Tämä kuva on kertonut vastaanottajalle paljon maan kulttuurista. Miksi lähettäjä on valinnut juuri tämän kortin terveisten lähettämiseen?

Kotopuolen maisemaksi on valittu talo Jämsästä. Miksi juuri tämä talo on haluttu kuvata? Ehkä tämä on ollut osa laajempaa Suomea kuvaavaa sarjaa, koska kortti on tuotettu Tukholmassa. Tai sitten se on vain painettu Tukholmassa. Kortti on lähetetty Hämeenlinnaan aivan 1900-luvun alussa, kun viesti piti kirjoittaa vielä kortin kuvapuolelle. Kortin viesti on tyypillistä entisajan pikaviestintää postikortilla. Siinä kerrotaan, milloin kortin lähettäjä saapuu vierailulle.

 

Postikortti mediana

Postikortti uutiskuvana yllätti minut yleisyydellään. Postikortti kuvitti nopeasti maailman tapahtumia ja ilmiöitä. Kortit kertoivat esimerkiksi suurpaloista, maanjäristyksistä, mielenosoituksista ja junaonnettomuuksista. Kortit kulkivat perille parhaimmillaan jo samana päivänä. Reportaasikorttisarjat levisivät ulkomaita myöten. Kortit olivat myös muistoja tapahtumista.

Muistokortti Herbert Kalan surmanajosta herätti mielenkiintoni. Surmanajo on autolla tai moottoripyörällä ajoa häkissä. Suomen Tivoli tarjosi moottoripyörällä suoritettua surmanajo-ohjelmanumeroa ensikerran Suomessa vuonna 1929. Ajajana oli tuolloin virolainen sirkustaiteilija Konstantin Kala. Ensimmäiset surmanajat Suomessa olivat virolaiset Kalan sisarukset, Herbert, Ludmila ja Konstantin 20-luvun lopussa. He ajoivat puurakenteisessa surmankirnussa.

Mainoskorttien viestit

Postikortti oli jo varhain kätevä mainostuksen viestintäväline. Suomen maitopropagandatoimisto kampanjoi useilla erilaisilla korteilla suomalaisten maitotuotteiden puolesta. ”Voi on aina voita” -kortti on lähetetty nyrkkipostissa yllättäen pääsiäistervehdyksenä. Toinen toimiston kortti käsitteli kirnupiimää.

Mainoskortti kellosepästä on hurmaava. Takana lukee ”Kelloseppä Mestarisukeltaja ALVI RINKINEN Tark. virallinen veden alla olemisessa ilman happilaitteita 3 min. 20 sek. KELLOLIIKE Helsinki. Jääkärinkatu 15 – Puh. 55946.”. Kuvan poseerauksessa omistaja varmaankin haluaa näyttää, että liikkeestä löytyy puhelin. Kortin ajankohdasta ei ole tietoa, sillä sitä ei ole lähetetty.

Vuonna 1908 S. Nikolajeffin liike Helsingistä on lähettänyt mainoskortin kirjoituskoneista rouva Mimmi Sjöholmille. Siinä on konekirjoituksella kirjoitettu viestiä, että enemmin tai myöhemmin on siirryttävä konekirjoitukseen. Jo silloin on aika ollut kallista.

Kuntosalilla käyvälle tämä kortti on hauska esiintymä entisajan salille. Kortti mainostaa S. S. ”France” laivan palveluita, tässä on ”Mécanothérapie” -huone. Harmi, että tätä korttia ei ole lähetetty. Liekö muistona laivalla matkustaneelle? Ehkä hän vieraili tällä kuntosalilla. Kortti on varmaankin 1900-luvun alusta ihmisten vaatteista ja kortin taustasta päätellen. Netistä etsimällä tälle kortille löytyi sarja, jossa esitellään muitakin laivan huoneita, kuten salonki, tupakkahuone ja ruokasali.

Propaganda

Raittius ja kieltolakiäänestys näkyi postikorteissa. Kortissa on kuvasarja ilmeisemminkin elämänvaiheista, joihin raittius vaikuttaa positiivisesti: lapsi, koulu, ensi palvelus, ahkeruus, koti, yleinen elämä, jatkuva menestys, kunniakas vanhuus. Kortti on painettu Göteborgissa.

Oudot kuva-aiheet

Tämän kortin kuva-aihe on hiukan hämmentävä ja outo. Mitä siinä on meneillään? Onko se ollut erikoinen myös lähettäjälle ja hän on halunnut sen siksi lähettää? Vai onko tämä kuva outo vain minun mielestäni meidän ajastamme katsottuna, eikä ollenkaan 1900-luvun alussa? Kortti on lähetetty Yhdysvalloista Tampereelle, mutta luultavasti se on ollut jo mukana Euroopasta lähdettäessä. Viesti ei liity kuvaan, siinä sanotaan: ”Terveiset lännestä! Kiitokset viimeisestä, olen sinulle parina iltana kriivannu preiviä, kuitenkin saamatta valmiiks, – tämä edellä.”

 Postikorttisisältöjämme

Mirka Ylä-Mattila Viestintä- ja hallintosuunnittelija
Aloittanut projektitutkijana Postimuseossa vuonna 2015. Tutkinut postikorttien, postimyynnin ja verkkokaupan historiaa sekä Postin vastuullisuutta. Innostunut siinä samalla vanhoista postikorteista. Postimuseon Ekonyrkin jäsen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Takaisin ylös