Aikamatka viidelle vuosisadalle postitoimipaikkojen kanssa

Suomalaiset ovat vuosisatojen ajan vieneet kirjeensä ja pakettinsa postiin. Samaan aikaan postitoimipaikat ovat muuttuneet. Toimipaikkojen perusidea on pysynyt samana jo lähes 400 vuotta. Ne tarjoavat asiakkaille paikan, jossa hoitaa postiasiat. Muodot ja ratkaisut ovat vaihtuneet ajan ja tarpeiden mukaan.

Monelle tärkeänä osana omaa kotiseutuhistoriaa toimii juuri kylän postitoimipaikka. Toimipaikat ovat olleet aina paikkakuntien polttopisteessä, siellä missä ihmiset liikkuvat. Toimipaikkojen hoitajat olivat usein kaikkien tuntemia paikkakuntalaisia, ja toimipaikkojen tiloissa ja ympäristöissä tavattiin tuttavia ja kylänmiehiä ja kuultiin paikkakunnan viimeisimmät uutiset.

Postimestarin kodista postikonttori

Vuonna 1638 Suomeen luotiin Ruotsin mallin mukainen postinkuljetusjärjestelmä. Ensimmäiset postikonttorit perustettiin Turkuun, Helsinkiin, Porvooseen, Käkisalmeen ja Viipuriin. Postia hoiti joku kaupungin porvareista usein omassa kodissaan. Postimestarin vastuulla oli ottaa vastaan lähtevät kirjeet, jakaa saapuneet ja varmistaa, että posti jatkoi matkaansa viipymättä. Postimestari toimi samalla myös uutisten välittäjänä.

Tampereelle valmistui ensimmäinen postia ja lennätintä varten rakennettu talo Puuvillatehtaankadulle vuonna 1867. Postinhoitajaksi tuli Gustaf Adolf Forsström, joka palveli postimestarina 26 vuotta ja asui postitalon yhteydessä olleessa asunnossa.

Tampereen postinhoitaja Gustaf Adolf Forsström.

Postitoimistot maaseudulle ja naisille virkoja

Postiasiat hoidettiin pitkään kaupungeissa, mutta vuonna 1860 tilanne alkoi muuttua. Maaseudulle perustettiin uudenlaisia toimipaikkoja, postitoimistoja. Ne olivat edullisempia ylläpitää kuin konttorit.

Ylinäljängän postipysäkki Puolangalla vuonna 1933, talon omistaja ja postipysäkin hoitaja oli Kalle Räisänen.

1880-luvulla syntyivät uudet postiasemat ja 1890-luvulla postipysäkit. Ne tarjosivat suppeampaa palvelua kuin konttori, mutta toivat postin lähemmäs ihmisiä. Postipysäkit perustettiin usein niiden hoitajien omiin asuntoihin.

Toimipaikkojen kasvu avasi myös uusia mahdollisuuksia. Naiset pääsivät ensimmäistä kertaa valtion virkoihin postin kautta.

Vuoteen 1945 mennessä toimipaikkoja oli jo 3400 ja vuonna 1970 lähes 4700. Lisäksi liikkuvat toimipaikat, kuten autopostit, postipalveluautot, laivat ja jopa postialukset veivät palvelut sinne, missä niitä tarvittiin.

Syrjäkylien postit suljetaan

1970-luvulta alkaen muuttoliike kaupunkeihin harvensi maaseudun palveluita. Syrjäkylien posteja lakkautettiin. Postipankkipalveluiden poistuminen posteista 1990-luvulla supisti verkkoa entisestään. 2000-luvun alussa satoja toimipaikkoja suljettiin. Tämä herätti keskustelua Postin palvelutasosta, myös niiden keskuudessa, jotka eivät itse edes asioineet posteissa.

Vuonna 2002 Postilla oli 297 omaa toimipaikkaa ja 1100 kumppaniyrittäjien pyörittämää pistettä. Toimipaikkojen osuus Postin liikevaihdosta oli vain kaksi prosenttia.

Posti osaksi myymälöitä

2000-luvulla Posti haki uutta rooliaan. Yhä useammin postipalvelut siirtyivät kumppaniyritysten hoidettaviksi, ja perinteiset konttorit muotoutuivat osaksi myymälöitä. Vuonna 2007 keskeisiä kumppaneita olivat muun muassa Tradeka, Kesko, S-ryhmä ja Rautakirja.

Porin Ruosniemessä kukkakaupan ja kioskin yhteydessä palveli myös posti. Kuva: Tapio Mustasaari, 1997.

Tällä hetkellä Postilla on noin 3300 palvelupistettä, joista yli 2100 on automaatteja. Asiakkaat ovat arvostaneet erityisesti sitä, että kumppaniyritysten hoidossa olevien palvelupisteiden aukioloajat vastaavat paremmin arjen tarpeita. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu edelleen palvelupisteiden verkoston kasvattaminen.

Postin palvelulla on edelleen sama idea

Vaikka postitoimipaikkojen määrä, muoto ja sijainti ovat muuttuneet vuosisatojen aikana, yksi asia on säilynyt: niiden olemassaolon tarkoitus. Jo vuodesta 1638 lähtien postitoimipaikat on luotu asiakkaita varten.

Pakettiautomaatti Helsinki 10:ssä. Pakettiautomaattien määrää lisätään pakettipalveluiden runsaan kasvun myötä.

Se, mikä alkoi postimestarin keittiönpöydältä, jatkuu nyt markettien yhteydessä, pakettiautomaateissa ja uusissa digitaalisissa ratkaisuissa. Posti on aina liikkeessä, mutta sen ydintehtävä pysyy samana: yhdistää ihmisiä.

Tutustu lisää

• Muistatko oman kotipaikkakuntasi toimipaikan? Voit tutkia kaikkia Suomen menneitä ja nykyisiä postitoimipaikkoja Postimuseon uudessa postitoimipaikkaselaimessa. Siirry postitoimipaikkaselaimeen
• Millaisia erilaisia postitoimipaikkoja on ollut? Katso lyhenteet ja selitykset postitoimipaikkaselaimen sanastosta. Siirry postitoimipaikkaselaimen sanastoon

Alkuperäinen teksti on Postimuseosta eläköityneen viestintäsuunnittelija Helena Pärssisen käsialaa.