Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Uuden vuoden korttien runsas ja yllättävä kuvamaailma

Mirka Ylä-Mattila

Olet luultavasti vastaanottanut joulukortteja tänä vuonna, mutta tuskin olet koskaan saanut uuden vuoden kortteja. Onnellista uutta vuotta kun on tapana toivottaa joulukortin yhteydessä. Uuden vuoden kortit olivat kuitenkin ensin yleisempiä kuin joulukortit, kunnes ne yhdistyivät.

Uuden vuoden kortit olivat joulukorttien ohella hyvin suosittuja 1800-luvun lopulta lähtien, kun postikorttien lähetys yleistyi. Erityisesti ne kasvattivat suosiotaan vuosisadan vaihteessa. Ensimmäiset uuden vuoden kortit olivat pienikokoisia ja kulkivat kirjekuoren sisällä. Niissä oli useimmiten vain koristeellinen vuosiluku, joka jäikin oleelliseksi osaksi myöhempiäkin kortteja.

Ruotsalainen uuden vuoden kortti, jossa on tyypillistä uuden vuoden korttien kuvastoa: vuosiluku, kuu ja enkeli.

Onnea ja vaurautta tulevalle vuodelle

Uuden vuoden korttien aihemaailma on runsas. Eri maiden korteissa on paljon samankaltaisuuksia. Hyvän onnen tuojat olivat suosittuja, kuten neliapilat ja hevosenkengät. Myös noppia näkyy jonkin verran. Vaurautta toivottiin kolikkokuvin ja rahasäkein.

Saksalaisessa kortissa v. 1909 on rahasäkkejä ja neliapiloita.

Myös possuja tai sikoja on kuvattu paljon. Nekin yhdistetään vaurauteen.

Virolaisessa uuden vuoden kortissa v. 1929 on apiloita ja sikoja.

Vauvat ovat suosittuja uuden vuoden symbolina kuvaten tulevan vuoden nuoruutta, uutta alkua. Vauvojen parina on joskus kuvattuna vanhus, joka väistyy uuden elämän tieltä. Uuteen vuoteen viittaa myös kuutamo – useimmiten täysikuu.

Uuden vuoden kortti Englannista. Vanha vuosi 1909 väistyy autolla uuden vuoden 1910 lentoaluksen tieltä.

Jouluisia aiheita?

Muita suosittuja aiheita olivat vuosiluvut, lapset, nuoret naiset, pariskunnat juhlatamineissa sekä kukat ja linnut. Kukissa kuvataan usein pieniä sinisiä kukkia, kuten orvokkeja tai lemmikkejä.

Joidenkin maiden korteissa on omaleimaista kuvastoa. Esimerkiksi ruotsalaisissa uuden vuoden korteissa on paljon kansallispukuja ja Ruotsin lippuja.

Jouluisiksi aiheiksi nykyisin mielletyt hahmot, kuten enkelit, tontut ja lumiukot näyttäytyvät monissa korteissa.

Kortti Espanjasta v. 1911.

Välillä kortin liittäminen uuteen vuoteen on kiinni vain pienestä yksityiskohdasta, kuten samppanjapullosta.

Tanskalaisessa kortissa v. 1921 on paljon tyypillistä uuden vuoden korttien kuvastoa: rahaa, kuohuvaa juomaa ja tonttu.

Outoja symboleja

Monien maiden postikortit olivat ulkomailla tuotettuja. Saksasta tuli paljon kortteja, koska siellä oli pitkät ja osaavat perinteet painatuksessa. Eri maihin toimitettavissa korteissa käytettiin samaa kuvamaailmaa, mutta teksti oli painettu sen maan kielellä, mihin kortit toimitettiin. Näin korteissa saattoi olla sellaista kuvastoa, jotka eivät suoraan kuuluneet kohdemaan kulttuuriin.

Erikoisia symboleja olivat esimerkiksi leppäkerttu, punakärpässieni ja nokisutari. Niitä näkee useiden maiden uuden vuoden korteissa. Niillä oli vakiintunut asema saksalaisessa perinteessä, mutta harvoja vertauskohtia suomalaisessa kulttuurissa.

Ranskalaisessa kortissa leppäkertut lämmittelemässä v. 1952.

Tsekkiläinen kortti nokisutarilla ja kärpässienellä v. 1929.

Uusi vuosi ja joulu yhdistyivät

Uuden vuoden toivotukset yhdistyivät hiljalleen joulun toivotuksiin. Uuden vuoden kuvasto siirtyi joulukortteihin. Esimerkiksi englantilaisessa joulukortissa vuodelta 1912 enkeli ajaa autolla, joka on koristeltu neliapiloilla.

Yhdistettyjä toivotuksia oli jo 1910-luvulla samanaikaisesti erillisten uuden vuoden ja joulukorttien kanssa. Korteissa on tällöin vielä pääosin uuden vuoden kuvastoa, kuten vuosiluku.

Englantilaisessa joulukortissa v. 1912 enkeli ja apiloita.

Postikortit tarjosivat taas mielenkiintoisen sukelluksen viestinnän historiaan. Vuosi 2021 on ollut suomalaisen postikortin 150-vuotisjuhlavuosi. Ilahdutetaan tuttuja ja tuntemattomia jatkossakin aidolla postikortilla – se koskettaa.

Lue lisää

Kaikki kortit ovat Postimuseon kokoelmista, joissa on paljon sekä suomalaisia että ulkomaisia uuden vuoden kortteja. Suurin osa niistä on Euroopasta.

Mirka Ylä-Mattila Viestintä- ja hallintosuunnittelija
Aloittanut projektitutkijana Postimuseossa vuonna 2015. Tutkinut postikorttien, postimyynnin ja verkkokaupan historiaa sekä Postin vastuullisuutta. Innostunut siinä samalla vanhoista postikorteista. Postimuseon Ekonyrkin jäsen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Takaisin ylös