Suomalainen postileima 210 vuotta – postileiman monet muodot

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 210 vuotta postileimojen käyttöönotosta Suomessa. Vuonna 1812 useissa postikonttoreissa otettiin käyttöön konttorin paikkakunnan nimellä varustettu leimasin. Leima on siis postilähetyksillä vanhempi kuin postimerkki, jonka käyttö Suomessa alkoi yli neljäkymmentä vuotta myöhemmin, 1856.

Vuonna 1841 lähetetyssä kirjeessä on varhainen Turun postileima

Postileima mitätöi merkin ja kertoo kirjeen kulusta

Postileima on totuttu näkemään postimerkin päällä. Leiman yhtenä päätarkoituksena on postimerkin mitätöinti. Näin estetään postimerkin käyttö uudelleen. Miksi leimoja sitten käytettiin jo ennen postimerkkejä? Aiemmin postilähetyksiin tehtiin kynämerkintöjä, joilla kerrottiin muun muassa, mistä postitoimistosta kirje oli lähetetty ja oliko postimaksu maksettu etukäteen. Postileima helpotti työtä postikonttoreissa, kun käsin kirjoittamisen sijaan lähetykselle voitiin lyödä leima. 

Postileimoja on ollut monia malleja ja muotoja. 1800-luvulla leimoihin vakiintui pyöreä muoto. Tavallisesti postileima sisältää paikkakunnan nimen ja päivämäärän. Pävämäärä kertoo, milloin lähetys otettu postin kuljetettavaksi. Suomessa käytettiin 1960-luvulle saakka myös saapumisesta kertovaa leimaa, eli kirjeellä oli tyypillisesti sekä lähtö- että tulopaikan leima. 

Hämeenlinnan postikonttorin leimasin 1800-luvulta. Aikojen saatossa päivämäärää osoittavat kirjasimet ovat kadonneet leimasimesta

Filateelinen leima hivelee silmää

Postimerkin ja postileiman esteettinen kokonaisuus kiinnostaa filatelisteja. Tarkasti postimerkille kohdistettua leimausta kutsutaan filateeliseksi leimaksi. Postin käsittelyn automatisoituessa postilähetyksiä ei enää juurikaan käsitellä eikä leimata käsin. Lähetykset leimataan ja lajitellaan koneilla, joita on Helsingissä, Kuopiossa ja Oulussa. Tämän vuoksi suuri osa lähetyksistä saa esimerkiksi Helsingin postileiman, riippumatta alkuperäisestä postiinjättöpaikasta.

Hollolassa lyöty postileima täyttää filateelisen leiman kriteerit

Erikoisleima juhlistaa tapahtumaa tai paikkaa

Paikkakuntaleimojen lisäksi on käytössä virallisena postileimana toimivia erikoisleimoja. Erikoisleimoilla on juhlistettu monia yleisötapahtumia. Nämä leimat ovat käytössä vain muutaman päiviä, tapahtuman keston ajan. Lisäksi monissa matkailukohteissa on ollut käytössä pysyvämpi erikoisleima. Kohteen erikoisleimalla leimattu postikortti on mukava tapa kertoa ystäville ja sukulaisille: ”Minä olin täällä”.

Kirjepostin määrä on vähentynyt, ja erikoisleimoja on yhä harvemmassa paikassa. Tampereella erikoisleiman saa jättämällä lähetyksensä Muumimuseon tai Museo Milavidan kirjelaatikoihin. Postimuseon ja Vapriikin yhteisestä erikoisleimasta luovuttiin vuonna 2021.

Ensimmäinen suomalainen erikoisleima otettiin käyttöön Napapiirin majalla Rovaniemellä vuonna 1950

Oheisleima koristaa lähetystä

Kirjeisiin ja kortteihin painetaan myös monenlaisia kuvallisia oheisleimoja. Oheisleimoissa ei kuitenkaan ole päivämäärää, joten niillä ei voi mitätöidä postimerkkiä. Oheisleima lyödään lähetyksellä muualle kuin ylälaitaan, joka on varattu päivämääräleimalle.

Postimuseo on yhteistyössä Aamulehden Moro-liitteen kanssa tuottanut Tampereen joululeiman vuodesta 2017. Jouluinen oheisleima on mukava koriste joulukortteihin.

Tampereen viime vuotisessa joululeimassa komeili itseoikeutetusti ratikka

Lisätietoja postileimoista

• Tutustu erilaisiin postileimoihin Postimuseon leimakirjatietokannassa.
• Käytössä olevista erikoisleimoista löytyy tietoa Postin sivuilta.
• Tampereen joululeimaus järjestetään museokeskus Vapriikissa pe 2.12.2022 klo 15–18 sekä Joulutorilla ma 5.12.2022 klo 11–19 ja ke–pe 7.–9.12.2022 klo 11–19.