“Se on lopun alkua! Tämä on ryöpytystä! Tämä on valtaisaa ryöpytystä!”

Otsikko on lainattu selostaja Antero Mertarannalta ja sellaiseksi tunnelma todennäköisesti tiivistyy Tampereella Nokia Areenan lätkäkaukalossa tällä viikolla. Suomessa jääkiekon MM-kisat on järjestetty yhteensä kahdeksan kertaa ja kuusi kertaa kisoja on juhlistettu erikoispostimerkillä. Vuoden 1982 Helsingissä ja Tampereella pelatut sekä vuoden 2022 MM-kisat ovat ainoat ilman postimerkkiä jääneet kisat. Kisojen loppuhuipennusta odotellessa voi kerrata, mitä kotikisoista ja millaisia postimerkkejä niistä on jäänyt elämään.

1965 MM-kisat Tampereella

Ensimmäisen kerran jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Suomessa vuonna 1965. Pelipaikkana oli Tampereen Hakametsän halli, joka valmistui kisoja varten ja oli Suomen ensimmäinen jäähalli. Mestaruutta juhli Neuvostoliitto. Suomi oli kotikisoissa seitsemäs.

Kisoja varten postimerkin suunnitteli Olavi Vepsäläinen ja kaiversi Birger Ekholm.

1974 EM-kisat ja MM-kisat Helsingissä

Suomen ensimmäinen jääkiekon MM-mitali oli lähellä toisissa kotikisoissa 1974, jotka pelattiin Helsingissä. Suomi voitti Tšekkoslovakian ensimmäisellä kierroksella 5-2. Suomen maalivahti Stig Wetzell antoi kuitenkin pelin jälkeen positiivisen dopingnäytteen. Riemukas voitto kääntyi kisojen direktoraatin päätöksellä 0-5 tappioksi. Suomi sijoittui kisoissa lopulta neljänneksi. Mitalisijat menivät Neuvostoliiton, Tšekkoslovakian ja Ruotsin joukkueille.

Kisoja varten postimerkin suunnitteli Torsten Ekström.

1991 MM-kisat pelattiin Turussa, Helsingissä ja Tampereella

Vuoden 1991 jääkiekon MM-kisoissa oli historian siipien havinaa. Kisojen yhteydessä pelattiin viimeisen kerran myös Euroopan mestaruudesta, Neuvostoliitto osallistui kisoihin viimeistä ja yhdistynyt Saksa ensimmäistä kertaa. Mestaruuden vei Ruotsi ja Suomi oli viides.

Turnauksen pääareena oli Turussa, joka käy hyvin ilmi Heikki Nuutisen suunnittelemasta postimerkistä.

1997 MM-kisat Helsingissä, Turussa ja Tampereella

Suomen ensimmäinen jääkiekon MM-kulta tuli vuonna 1995 Ruotsia vastaan ja Ruotsissa pelatuissa kisoissa ruotsalaisen Curt Lindströmin johdolla. Pari vuotta myöhemmin kisat pelattiin Suomessa. Vuoden 1997 MM-kisoihin päättyi päävalmentaja Lindströmin kausi Suomen A-maajoukkueen johtajana. Kotikisoissa Suomi oli viides. Voiton vei Kanada.

Vuoden 1997 jääkiekon MM-kisapostimerkin suunnitteli Pekka Loiri.

Tutut kisakaupungit Helsinki, Tampere ja Turku vuoden 2003 MM-kisoissa

Vuoden 2003 kotikisoista muistetaan kenties parhaiten Suomen puolivälieräottelu Ruotsia vastaan. Suomi johti ottelua jo 5-1, kunnes Ruotsi sai vajaassa puolessa tunnissa viisi kiekkoa Suomen maaliin. Ruotsi voitti ottelun 6-5 ja oli koko turnauksen toinen. Kanada voitti MM-kullan, Suomi oli viides.

Postimerkin vuoden 2003 kotikisoja varten suunnitteli Ken Nikander.

2012 MM-kisaotteluita pelattiin Helsingin lisäksi Tukholmassa

Vuoden 2012 MM-kisat olivat kaikkien aikojen ensimmäiset kahden eri maan kesken jaetut kisat. Kilpailujen päävastuu oli Suomella. MM-kultaa sai Venäjä ja Suomi jäi niukasti neljänneksi hävittyään pronssiottelun 2-3 Tšekille.

Postimerkin MM-kisoja varten suunnitteli Toni Kysenius.

Kultaa ja kunniaa postimerkillä

Suomi on ollut mukana maailmanmestaruusjahdissa yhteensä 64 kertaa, ensimmäisen kerran jo vuonna 1939. Tulosta tuli vihdoin vuonna 1995, kun Suomi sai loppuottelussa makean voiton Ruotsista. Kultaa on juhlittu myös vuosina 2011 ja 2019.

Vuoden 2011 mestaruusjuhlinnan jälkimainingeissa Posti julkaisi pikavauhtia vuosittaisen julkaisusuunnitelman ulkopuolella Postin omakuvamerkin, jonka kuva-aiheena oli Suomi–Venäjä-välieräottelussa Mikael Granlundin tekemä legendaarinen ilmaveivimaali.

Postimerkin kuva-aiheen pohjana on uutiskuva (Lehtikuva/CTK/ Michal Kamaryt). Merkin graafisesta suunnittelusta vastasi Klaus Welp.

Suomalaisen jääkiekon tähtihetkiin ja historiaan voi tutustua museokeskus Vapriikissa Suomen Jääkiekkomuseon näyttelyssä. Kotikisojen kisatunnelmaa löytyy lisäksi parhaillaan Jääkiekkomuseon Liekehtivä leijona -teemanäyttelystä 29.5. asti.

Lisää urheiluaiheisia postimerkkejä löydät hakusanalla Postimerkkiselaimesta.

Artikkelikuva: Joukkueen johtaja Heikki Riihiranta, jääkiekkoilija Ville Peltonen ja postimerkin suunnittelija Ken Nikander (oikealla) signeeraavat postimerkkien ensipäivänä 3.3.2003 Helsingin pääpostitalolla. Paikalla oli myös kisamaskotti Finkey.