Miten turvata haja-asutusalueiden sanomalehtien jakelu?

Viime vuosina julkiseen keskusteluun on noussut kysymys, pitäisikö valtion maksaa tukea, jotta paperisten sanomalehtien jakelu haja-asutusalueilla olisi taloudellisesti kannattavaa. Historiallisessa perspektiivissä jakelutuki on verrattain uusi asia. Kun posti 1800-luvulla ja itsenäisen Suomen alkuvuosikymmeninä jakoi lehtiä, mitään valtion tukia ei tunnettu. Sanomalehtien kustantajien näkökulmasta Posti, valtion virasto, oli silloin lähinnä tyly isäntä, joka verotti lehtitaloja armotta sen kummemmin välittämättä kustantajien ahdingosta.

Tarinassa oli totta toinen puoli. Kun sanomalehtien määrä kuitenkin samaan aikaan jatkuvasti lisääntyi, ei se kustantajillekaan lopulta aivan huono bisnes tainnut olla. Julkaisijoiden kritiikistä huolimatta Posti teki suuria palveluksia kustantajille. Postin toimipaikkojen määrä oli alituiseen kasvussa ja syrjäseuduillakin posti – ja sen mukana lehti – tuli yhä useampana päivänä viikossa.

Kustantajille julkaiseminen kannatti ja Posti tuli toimeen. Mikään kultakaivos lehdet eivät Postille kuitenkaan olleet. Laitoksen kokonaistaloudessa niiden merkitys oli vähäinen. Viime kädessä järjestelmän toimivuuden takasi jaettavien sanomalehtien määrän jatkuva kasvu. Tilanne pysyi samankaltaisena 1800-luvun lopulta aina 1940-luvulle saakka.

Haja-asutusalueiden lehdenjako on aina tarjonnut haasteita postille. Postilaatikkojen sekamelskaa Rovaniemellä 1950-luvulla. Kuva: Postimuseo.

Tukea aletaan jakaa

Vielä toisen maailmansodan jälkeen lehtien tilauskannat kasvoivat, mutta Postille lehtiliikenteestä oli tullut pahasti tappiollista. Vuonna 1951 laskettiin lehtitoiminnasta aiheutuneen Postille 1,26 miljardin markan (nykyrahassa noin 43 miljoonaa euroa) vuosittaiset kulut, kun vastaavasti tulot jäivät 400 miljoonaan. Samana vuonna valtio tuli ensimmäistä kertaa Postin lehtiliikenteen avuksi. Valtio ryhtyi maksamaan tukea jakelukustannusten kattamiseksi. Parhaimmillaan tuen osuus oli jopa 75 prosenttia lehtiliikenteen kuljetuskustannuksista, mutta kustannusten kasvaessa tuki ei enää riittänyt läheskään korvaamaan Postin tappioita.

Taloudellinen tilanne kiristyi entisestään, kun Posti joutui etenkin 1950-luvun lopulta lähtien kilpailemaan kustantajien kanssa jakelumarkkinoilla. Posti organisoi varhaisjakelua kaupungeissa ja järjesti jopa lehtien lentokuljetuksia eri puolille maata. Tämä kaikki kasvatti kustannuksia ja pakotti Postin korottamaan sanomalehtien kuljetusmaksuja. Sanomalehtitoimintansa tappioita posti- ja lennätinlaitos paikkasi korottamalla kirjeiden ja puheluiden hintoja.

Tuki ei riitä

Paineet valtion tuen korottamiseen kasvoivat Postin talouden heikentyessä 1960-luvun lopulla. Lehtitoiminta oli Postille koko ajan tappiollista, eikä valtion maksama tuki riittänyt niiden paikkaamiseen. Vuonna 1968 valtion tuki kattoi alle 27 prosenttia lehtitoiminnan tappioista. Loput lähes 50 miljoonaa markkaa (nykyrahassa noin 81 miljoonaa euroa) jäivät Postin itsensä kustannettavaksi.

Valtio pyrki 1970-luvun alussa supistamaan lehtiliikenteen tappioita patistamalla Postia ja lehtien julkaisijoita kustannustehokkaampaan toimintaan. Tavoitteena oli lehtien varhaiskanto yhteisjakeluna eli joko Posti tai lehden kustantaja vastaisi lehtien jakelusta tietyllä alueella. Samalla valtio toivoi myös voivansa supistaa Postille maksamaansa jakelutukea. Lopulta yhteisjakelu toteutui vain osittain, mutta Posti pääsi valtion avokätisen tuen ansiosta 1980-luvun alussa jakelukustannuksissaan hetkellisesti jopa plussan puolelle. Avokätisen valtion tuen takana oli osittain puoluepolitiikka. Poliittisten päättäjien intresseissä oli tukea poliittisesti sitoutuneiden lehtiensä ilmestymistä. Ilman valtion lehtitukea Postin olisi ollut pakko korottaa lehtien kuljetusmaksuja.

Lama muuttaa tilanteen

Uuteen tilanteeseen jouduttiin, kun posti- ja telelaitos muuttui vuonna 1990 valtion liikelaitokseksi ja Suomi syöksyi samaan aikaan syvään lamaan. Valtion oli pakko leikata kaikesta, myös sanomalehtituesta. Posti reagoi luonnollisesti korottamalla sanomalehtien kuljetusmaksuja. Tämä taas johti kiristyvään kilpailuun, kun julkaisijat pyrkivät lisäämään omaa lehdenjakeluaan.

Kuljetustuki aleni portaittain ja loppui kokonaan vuonna 1993. Sen jälkeen oltiin markkinatilanteessa. Sekä Postin että julkaisijoiden tilanne vaikeutui lehtien levikin kääntyessä laman seurauksena jyrkkään laskuun. Muutoksesta tuli pysyvä ilmiö, joka on jatkunut tähän päivään saakka ja enteilee perinteisen printtilehden loppua. Sähköiset uutiskanavat ovat haastaneet vahvasti printtilehden.

Sanomalehtien varhaisjakaja Rabin Bhandari vuonna 2018. Kuva: Posti Group Oyj.

Valtio tukemaan sanomalehtijakelua vuoden 2023 alusta alkaen?

Viimeiset kolmekymmentä vuotta Posti ja mediatalot ovat kamppailleet ankarasti varhaisjakelumarkkinoilla. Monin paikoin on koettu melkoista heiluriliikettä, kun mediatalot ovat hakeneet kulloinkin kustannustehokkainta ratkaisua. Välillä jakelu on tapahtunut Postin, toisinaan taas julkaisijan toimesta. Polttavin ongelma on koskenut etenkin kustannuksiltaan kalleinta haja-asutusalueiden lehdenjakoa. Postin johdossa on taivuttu viime vuosina vahvasti sille kannalle, että etenkin maaseudun lehdenjakoon tarvitaan välttämättä valtion tukea.

Valtion taholta on pohdittu jakelutuen palauttamista postilain uudistuksen yhteydessä. Hallitus antoi 21.4.2022 esityksen eduskunnalle postilain muuttamisesta. Sen yhteydessä esitetään määräaikaista sanomalehtijakelua koskevaa valtionavustusta, jota myönnettäisiin vuoden 2023 alusta alkaen. Valtionavustusta koskeva asetus olisi voimassa vuoden 2027 loppuun asti. Esityksen valtiontaloudelliseksi vaikutukseksi on arvioitu enintään 15 miljoonaa euroa vuodessa.

Sanomalehtijakelua koskevan valtionavustuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä viisipäiväisen sanomalehtijakelun toteuttamiselle alueilla, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa eikä saatavilla täysin kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua. Avustus varmistaa osaltaan yhteiskunnallisesti tärkeän tiedonvälityksen saatavuutta, tukee uutistoiminnan monimuotoisuutta sekä laadukasta ja monipuolista tiedonvälitystä.

Lue lisää

• Lausuntopyyntö: Valtioneuvoston asetus sanomalehtien määräaikaista jakelutukea koskien
• Postin tiedote 29.11.2021: Posti kannattaa lehtien jakelutukea haja-asutusalueille ja kevennyksiä postilakiin
• Hallituksen esitys HE 58/2022 vp 21.4.2022: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muutamisesta

Tutustu myös

• Postimuseon julkaisu Aamun lehti – Sanomalehtien jakelun historia ja tulevaisuus (Tuomas Hoppu, Heikki Nikali 2021)
• Postimuseon blogikirjoitus Paperilehti katoaa suomalaisesta aamukahvipöydästä (Mikko Nykänen)
  

  Aamun lehti -kirjan kansi. Kannen kuva Postimuseo.