Karkkipaperi ja postimerkki – onko niillä jotakin yhteistä?

Posti julkaisi tammikuussa 2022 uusia postimerkkejä, joista yksi juhlistaa suomalaisten suussa jo sata vuotta maistunutta suosikkisuklaata, Fazerin Sinistä, joka tuli ensi kerran myyntiin vuonna 1922. Fazerin Sininen ei kuitenkaan ole ensimmäinen Fazerin karkkiherkku, joka on päätynyt postimerkkiin.

Vuonna 1991 juhlistettiin Fazerin ja suomalaisen makeisteollisuuden 100-vuotisjuhlaa, ja postimerkkinä ilmestyi Fazerin ikoninen karkkiherkku, Kiss-Kiss -karamelli, jonka valmistus alkoi vuonna 1897. Kiss-Kiss rekisteröitiin vuonna 1901, ja se onkin Suomen vanhin tuotemerkki.

Kiss-Kiss -postimerkki ilmestyi vuonna 1991 ja sen suunnitteli Osmo Omppu Omenamäki.

Suomalaisen makeisteollisuuden uranuurtaja oli Pietarista oppinsa hakenut Karl Fazer (1866–1932), joka perusti syyskuussa 1891 Helsinkiin Kluuvikadulle ranskalais-venäläisen konditorian. Muutama vuosi myöhemmin vuonna 1894 kahvilatoiminta laajeni tehdasmaiseen makeistenvalmistukseen.

Postimerkkien ja karamellipaperin tiet kohtaavat kuohunnan keskellä

Fazerin kahvilan ja makeisteollisuuden syntyaikoihin 1890-luvulla elettiin poliittisesti myrskyisiä aikoja venäläistämistoimien koetellessa Suomen suuriruhtinaskunnan autonomista asemaa.

Venäläistämistoimista jo vuoden 1890 postimanifesti oli vaikuttanut postin toimintaan, mutta erityisen suurta kuohuntaa aiheutti Nikolai II:n 3.2.1899 allekirjoittama ns. helmikuun manifesti, joka kielsi suomalaisten postimerkkien käytön kokonaan ensin ulkomaille menevissä lähetyksissä (14.8.1900) ja sitten myös kotimaan lähetyksissä (14.1.1901). Käyttöön tulivat ns. kotkamalliset venäläismerkit.

Akseli Gallen-Kallela ja Karl Fazer ottivat kantaa

Postimerkkien kieltäminen johti passiivisen vastarintaan Suomessa. Akseli Gallen-Kallela piirsi ja kirjakauppias Wenzel Hagelstam kustansi ns. surumerkin, jolla haluttiin osoittaa postilähetyksen kotimaa, kun se ei enää suoraan postimerkistä käynyt ilmi. Merkin käyttö kiellettiin nopeasti, mutta kekseliäät kansalaiset onnistuivat viemään postilähetyksiään mm. suoraan ulkomaille lähteviin laivoihin.

Akseli Gallen-Kallelan surumerkki.

Karl Fazer oli kansallismielinen ja halusi ottaa kantaa yhteiskunnalliseen kuohuntaan. Tehdas alkoi valmistaa karamellia, jonka käärepaperin kuva-aiheena oli suomalaisten postimerkkien viimeisen käyttöpäivämäärän leima ja mallin 1875 mukainen 1 markan postimerkki.

Karamellin käärepaperi. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Samoja teemoja karkeissa ja postimerkeissä

Karkkipapereiden ja postimerkkien teemat ovat myöhemminkin aiheiltaan ja teemoiltaan sivunneet toisiaan. Molempiin on painettu esimerkiksi urheilijoiden, kansallisten suurmiesten ja -naisten kuvia, molempia on kuvitettu esimerkiksi suomalaisilla maisemilla tai vaikkapa jouluperinteisiin liittyvillä aiheilla.

Karamelleja ja postimerkkejä on molempia myös voinut ostaa omista erityisistä automaateista – ja nykyään verkkokaupasta!

Paula Salvianderin suunnitelmat Fazerin Sininen -postimerkit voit tilata Postin verkkokaupasta.

Kaikkia Suomessa ilmestyneitä postimerkkejä voit hakea ja tutkia Postimuseon postimerkkiselaimessa.