Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden huomioiminen on tärkeää Postimuseolle

Reetta Uusikulku

Tässä kuussa on vietetty vammaishistoriakuukautta. Sen tarkoituksena on nostaa esille vammaisuuden sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä vammaisuuden historiassa. Näin teemakuukauden lopussa on hyvä hetki kuvata myös saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden eri puolia. Nämä ovat tärkeitä huomioida joka päivä. Työskentelen Postimuseossa saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden parissa. Olen myös kehittämässä museoiden yhteiskuntavastuullisuuden toimia ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO:n Moninaisuustyöryhmän pienryhmässä.

Erityisesti saavutettavuus ja yhdenvertaisuus tulevat näkyviin asiakaskokemuksena, kun ihminen, jolla on jokin huomioitava ominaisuus, tuntee tulleensa huomioiduksi ja pääsee osalliseksi vaikkapa näyttelystä.

Saavutettavuus ja yhdenvertaisuus vaikuttavat muun muassa osallisuuteen. Ne liittyvät toisiinsa sekä konkreettisesti museotyön eri puoliin. Erityisesti saavutettavuus ja yhdenvertaisuus tulevat näkyviin asiakaskokemuksena, kun ihminen, jolla on jokin huomioitava ominaisuus, tuntee tulleensa huomioiduksi ja pääsee osalliseksi vaikkapa näyttelystä. Esimerkiksi ensi vuoden alussa avautuvassa näyttelyssämme Kuvan vallankumous saavutettavuus ja yhdenvertaisuus konkretisoituvat kuvailutulkkeina näyttelysisällöstä.

Saavutettavuus on 2020-luvulla monipuolista

Nainen tuolissa ja mies pyörätuolissa istuvat pöydän ääressä. Taustalla hahmo kävelee näyttelytilassa.

Kohtaamispaikka Kupla on saavutettava tila. Kuva: Wille Nyyssönen.

Jo pitkään on huomioitu rakennetun ympäristön ja tilojen esteettömyys sekä verkkosivuston saavutettavuus. Nykyään näitä ei eritellä, sillä saavutettavuus on muutakin.

Saavutettavuuteen 2020-luvulla liittyy muun muassa esteettömyyteen, palveluihin, asenteisiin ja viestintään. Museotyössä siihen kuuluvat myös yleisötyö ja vuorovaikutus. Esteettömyyteen kuuluvat tänä päivänä liikkumis-, näkemis- ja kuulemisympäristön saavutettavuudet, ymmärtämisen keinot sekä aistiystävällisyys.

Meillä Postimuseossa nämä on huomioitu niin kohtaamispaikka Kuplassa kuin tulevassa näyttelyssämme. Myös viestinnässä panostamme saavutettavuuteen eri keinoin.

Yhdenvertaisuuden edistäminen lisää osallisuutta

Saavutettavuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyy myös kuuluminen eli mukaan ottaminen, osallisuus. Se on kokemus yhteenkuuluvuudesta sekä omasta arvosta ja toiminnan mahdollisuuksista osana yhteisöä. Osallisuus mahdollistaa yhdessä saavutettavuuden kanssa yhdenvertaisuuden. Jokaisella toimintaan osallistuvalla on tällöin yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja tulla kohdelluksi riippumatta hänen taustastaan ja ominaisuuksistaan. Postimuseossa suunnittelemme uuteen näyttelyymme muun muassa saavutettavia opastuksia.

Kuvailutulkkeita Kuvan vallankumouksesta

Uuden tulevan näyttelymme Kuvan vallankumous suunnittelussa olemme huomioineet fyysisen saavutettavuuden mahdollisimman hyvin. Lisäksi näyttelysisältöihin voi tutustua kuvailutulkattujen kohteiden kautta. Kuvailutulkkaus on visuaalisuuden sanallistamista. Näyttelyssämme kuvailutulkkeet ovat kuunneltavissa kuulokkeilla. Kuvailutulkkeet toteuttaa Tampereen yliopiston Kuvailutulkkauksen käsikirja -hanke. Sen tavoitteena on edistää kuvailutulkkauksen saatavuutta koko Suomessa pitkällä aikavälillä, käyttäjäkeskeisesti.

Mustavalkoinen kuva, jossa kaksi naista kallioisella merenrannalla.

Nainen valokuvaa Hangon rantakalliolla, lähetetty 1911. Olavi Hankimon kokoelma.

Kuvan vallankumous -näyttely esittelee, miten valokuvasta tuli olennainen osa postikorttia ja uudenlaista viestintää. Se on hyvin visuaalinen. Näin kuvailutulkkeet sopivat juuri Kuvan vallankumoukseen hyvin. Olenkin onnellinen, että kuvailutulkkeiden kautta näyttely avautuu myös henkilöille, jotka eivät voi tukeutua näköaistiin. Suosittelen myös muita nostamaan kuulokkeen, sillä siten kuvaan saa uudenlaisen ulottuvuuden.

Vammaishistoriakuukausi

Vammaishistoriakuukausi on vuosittain syyskuussa toistuva tapahtumakokonaisuus, jonka tavoitteena on kannustaa yksilöitä, yhteisöjä ja eri organisaatioita tarkastelemaan yhteistä historiaamme vammaisuuden näkökulmasta. Vammaishistoria on vammaisten ihmisten ja vammaisuuden historiaa. Vammaishistoriassa tarkastellaan erityisesti vammaisuuden sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä.

Hymyilevä kiharahiuksinen nainen, jolla on punertava reikäneuletakki päällään.
Reetta Uusikulku amanuenssi
On työskennellyt Postimuseossa kesästä 2022 ja vuoden 2024 alusta amanuenssina. Hänen työpäivänsä kuluvat yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden sekä kokoelmien, lainauspalveluiden ja tuotetilausten parissa. Reetta toimii TAKO:n moninaisuus- ja Vapriikin tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja moninaisuus -työryhmissä. Reetalle tärkeitä arvoja ovat yhdenvertaisuus ja luotettavuus. Työuransa hän on aloittanut kotiseutumuseon hoitajana ja on työskennellyt monissa eri kulttuurin ja viestinnän tehtävissä. Hän harrastaa sukututkimusta, puutarhanhoitoa ja luonnonvesissä uimista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös nämä

Piirretty henkilö parsii pöydän ääressä.

Mikä on kestävyysmentori?

Laura Häkkinen

Pian vuoden kestäneessä ”Oma ääni kuuluviin somessa!” – hankkeessa olemme testanneet erilaisia työpajakonsepteja museoiden mediakasvatuksen käyttöön. Pajat on suunnattu nuorille ja senioreille. ”Kestävyysmentorit ja digimentorit” -työpaja antoi nuorille mahdollisuuden toimia senioreiden digimentoreina opettaen heille oman sosiaalisen median tilin perustamisen. Tilien kautta senioreiden puolestaan toivottiin jakavan kestävyys-, kiertotalous-, resilienssi- ja selviytymistaitoja someyleisölle. Senioreilla on paljon resurssiviisaita […]

Lue lisää blogista
Ihmiset istuvat tuoleilla ringissä ja yksi ojentaa heille keltaisen paperin.

Museo keskustelujen paikkana

Asla Heikkari

Erätauko-keskustelujen sarjamme jatkuu, kun keskustelut toivoa tuovista valokuvista ja tekoälyn vaikutuksesta digitaaliseen käsityöhön järjestetään syyskuussa kohtaamispaikka Kuplassa. Keskustelut ovat osa Sitran rahoittamaa hanketta ”Keskusteluja digiarjesta museoissa”, jonka vetäjänä toimin loppuvuoteen asti. Keväällä alkaneissa keskusteluissa kokemuksia jaettiin tiuhaan tahtiin, kun viitisenkymmentä keskustelijaa pääsi vauhtiin Erätauko-keskustelujen parissa. On ollut mukava huomata, että osa osallistujista tulee paikalle seuraaviinkin […]

Lue lisää blogista
Takaisin ylös