Pushead – kirjeitä kulttitaiteilijalle
Punk oli kulttuurinen vallankumous paitsi ideologiana myös konkreettisesti. Punkissa olennaisinta oli ”tee-se-itse”-mentaliteetti, jonka mukaan kuka tahansa saattoi perustaa bändin, pienlehden tai vaikkapa sarjakuvan ja julkaista sen itse. Suomeen perustettiin lukuisia punkbändejä sekä pienlevy-yhtiöitä. Punksanoman lipunkantajaksi nousi amatöörien masinoima pienlehdistö.
Levyt, pienlehdet ja muut oheistuotteet levisivät ympäri maata ja maailmaa kirjepostin välityksellä. Kirjeiden välityksellä jaettiin yhteistä maailmankuvaa, suositeltiin musiikkia ja vaihdeltiin levyjä sekä tietoa paikallisesta ”punk-skenestä”. Aktiivisimmat punkkarit pitivät yhteyttä toisiinsa ympäri maailman kirjeitse luoden eräänlaista globaalia punkverkostoa. Verkoston voimalla punkkulttuurin levittämisestä ja esimerkiksi keikkojen järjestämisestä tuli helpompaa.
Näyttelyn kirjeet
Pienlehtiä ja punkpostia -näyttelyyn tulee pienlehtien lisäksi esille Arto Nybergin, Pauli Kallion ja Mika Junnan saamia kirjeitä. He kaikki olivat “punkin puraisemia” ja kirjoittivat pienlehtiin. Nykyään televisiotoimittajana tunnettu, Viialassa nuoruutensa viettänyt, Nyberg avusti Matti Saarisen päätoimittamaa Kaaos-lehteä ja kävi aktiivista kirjeenvaihtoa myös mm. amerikkalaisten, englantilaisten, brasilialaisten ja italialaisten punk-toimijoiden kanssa. Nivalalainen Pauli Kallio on pienlehtikulttuurin ”grand old man”, joka kirjoitti muun muassa Suomen tunnetuimpaan pienlehteen, Hilseeseen, ja perusti myöhemmin rockia ja sarjakuvaa yhdistäneen Suuri kurpitsa -sarjakuvalehden. Imatralainen Mika Junna perusti lehden, jonka nimi oli aluksi Starman. Myöhemmin lehden nimi vaihtui Tulilinnuksi ja lopulta se oli pelkkä Lintu. Sittemmin hän on toiminut lukuisten lehtien mm. Soundin avustajana ja toimittajana.
Pushead
Tutustuessani kirjeenvaihtoon kiinnittyi huomioni muutamaan piirroksilla kuvitettuun kirjeeseen, jotka oli Arto Nybergille lähettänyt henkilö nimeltään ”Pushead”. Pushead, oikealta nimeltään Brian Schroeder, oli 1980-luvun alussa punkkari pienestä Boisen kaupungista Idahosta. Hän lauloi, tai paremminkin rääkyi, Septic Death -nimisessä hardcorepunk-yhtyeessä, jonka kappaleet hän myös sanoitti.
Touhukas Pushead solmi kunnon punkkarin tavoin kontakteja kirjepostilla ja kunnostautui myös pienlehtitoiminnassa. Pushead kirjoitti juttuja punkista Maximum Rock’n’roll – ja Forced Exposures -lehdille. Lisäksi hän avusti rullalautailulehti Trasheria. Taitavana piirtäjänä hän alkoi suunnitella lehdille myös kuvituksia.
Pushead piti monien muiden tavoin suomalaista hardcore-punkia suuressa arvossa ja oli kirjeitse yhteydessä myös suomalaisiin punkkareihin. Nybergille vuonna 1984 kirjoittamissaan kirjeissä Pushead kertoo yhtyeensä suunnitelmista ja uutisista punkrintamalla. Eräässä kirjeessä hän kertoo työskentelevänsä ”Cleanse The Bacteria” -nimisen punkkokoelman parissa. Pushead julkaisi levyn seuraavana vuonna perustamansa Pusmort Rocordsin kautta. Kirjeissä Pushead ja Nyberg keskustelevat myös Pusheadin Kaaos-lehdelle suunnittelemista kansikuvituksista. Pushead mainitsee tekevänsä kuvituksia usein ilmaiseksi tai pientä vastalahjaa vastaan. Sittemmin asiaan tuli huomattava muutos.
Pushead levynkansitaiteilijana
Kun Pusheadin oma yhtye julkaisi levyn, kansikuvituksesta vastasi luonnollisesti Pushead itse. Omaperäinen ja taidokas piirtäjä huomattiin nopeasti ja hän sai tilaustöitä. Ensimmäisten levynkansikuvitusten joukossa olivat mm. Necros-, SS Decontrol- ja Meatmen -yhtyeiden julkaisut. Vuonna 1982 hän piirsi kannen myös vilppulalaisen Rattus-yhtyeen WC räjähtää -albumille. Pari vuotta myöhemmin Pusheadin kynästä irtosi Rattuksen Uskonto on vaara -albumin kansikuvitus.
1980-luvun puolivälissä Pusheadin kysyntä kasvoi edelleen. Suuren yleisön tietoisuuteen hän nousi viimeistään Metallicalle tekemillään levynkansilla. Näistä ensimmäinen oli …And Justice For All -albumin (1988) kuvitus. Yhteistyöstä tuli pitkäkestoinen ja se on jatkunut 2000-luvulle asti. Lisäksi Pushead on tehnyt tunnettuja kansikuvituksia mm. kauhurockyhtye The Misfitsille ja räppari Dr. Drelle.
Skeittikulttuurin ikoni
1980-luvun alussa rullalautailu yleistyi vauhdilla. Pian se merkitsi monelle harrastajalle kokonaista elämäntapaa. Yhdysvalloissa punkin ja rullalautailun välille muodostui vahva kulttuurinen side. Alakulttuurin äänitorvessa, Trasher-lehdessä ilmestyi alun perin kaikkea valokuvasarjoista ja musiikkiarvioista haastatteluihin ja skeittipuistoarvioihin. 1980-luvun puolivälissä lehti alkoi järjestää vuosittaista Skate Rock -tapahtumaa, jossa pääosissa olivat skeittaus ja punkrock.
Pushead suunnitteli Trasher-lehdelle juttujen ja kuvitusten lisäksi myös logon. Rullalautailun ja Trasherin suosion kasvaessa Pusheadin kuvista tehtiin t-paitoja, jotka alkoivat levitä kulovalkean tavoin. Pian Pushead suunnitteli myös rullalautoja ja niihin grafiikoita. Rullalaudat oli tavallisesti koristeltu vaikuttavin ja raflaavin piirroksin.
Pusheadin perintö
Pusheadia voidaan kiistatta pitää todellisena punkin renessanssihenkilönä. Pushead on muusikko, kirjoittaja, kuvittaja ja pyöritti useita levy-yhtiötä. Kuvataiteilijana hän oli itseoppinut ja suosi tekniikkana piirtämistä. Suurimmiksi vaikuttajiksi hän on maininnut sarjakuvataiteilijat Alex Ninon, Will Eisnerin ja Jack Kirbyn.
Tarinan mukaan Schroeder otti taiteilijanimekseen Pushead (Mätäpää), koska hän mielsi taiteellisen tuotantonsa ”finniksi normaalissa yhteiskunnassa”. Pusheadin kuvitukset ovat tyypillisesti rivoja ja provokatiivisia. Hänen tavaramerkikseen muodostuivat yksityiskohtaisesti kuvatut pääkallot, luurangot ja silmämunat. Vuosien mittaan Pusheadin tyyli ei ole olennaisesti muuttunut, vaan se on pysynyt ”aina muodissa”.
Pushead oli ensimmäisiä punksukupolven kuvataiteilijoita, jotka menestyivät sekä taiteellisesti ja kaupallisesti. Pusheadin makaaberit piirrosaiheet ovat nykyään tuttuja sarjakuvista, kauhufiktiosta ja metallimusiikin kuvastoista. Ilmestyessään piirrokset tosin miellettiin huomattavasti rajummiksi kuin enää nykyään.
Pushead kertoi Kaaos-lehden haastattelussa, että hänen piirroksensa tulkitaan usein väärin. Pushead itse sanoutui irti kaikesta väkivallan ihannoimisesta. Hän perusteli aihevalintojaan toteamalla, että kauhulla sai vangittua ihmisten huomion.
Punk- ja metallimusiikin lisäksi Pusheadin vaikutus on ollut 1980-luvun skeittikulttuurissa huikea: lähes kaikki 1980-luvun lopun kuvitetut amerikkalaiset rullalaudat hyödynsivät Pusheadin grafiikkaa. Etenkin Trasher-lehden logosta tuli yhden ajanjakson ja elämäntavan symboli, jota näkee yhä myös Tampereen katukuvassa.
Vastaa