Postia ja bittejä: Näyttelytutkijan näkökulma

Kaksi vuotta sitten pääsin Postimuseoon näyttelytutkijan pestiin. Uuden, ison näyttelyn teemaksi määriteltiin viestivän suomalaisen ja Postin tarina. Se oli mielenkiintoinen, mutta samalla valtavan suurelta kuulostava haaste. Postia ja bittejä -näyttely avautui 8.5.2026.

Jäähyväiset Viestinviejille

Kun Postimuseo vuonna 2014 muutti Helsingistä Vapriikkiin Tampereelle, avattiin Viestinviejät, josta tuli vaikuttava ja hyvin aikaa kestänyt näyttely. Digitalisaation nopea eteneminen ja Postin muutos, ja vähän jo ajan hammaskin, alkoivat kuitenkin edellyttää näyttelyn uudistamista.

Postimuseo sai myös merkittävän valtakunnallisen vastuumuseotehtävän, joten oli aika katsoa eteenpäin. Viestinviejien ”saappaat” olivat kuitenkin varsin isot täytettäväksi, joten paineet tehdä jotain yhtä vaikuttavaa, mutta uudenlaista, olivat varsin suuret.

Eikä aikaakaan ollut hukattavaksi. Uuden näyttelyn avajaisten ajankohta oli ensimmäisiä päätettyjä asioita ja siinä oli pysyttävä.

Museopedagogi Emilia (vasemmalla) ja näyttelytutkija Seija-Leena Postia ja bittejä -näyttelyn avajaisissa.

Näkökulman valinta Postia ja bittejä -näyttelyyn

Näyttelyn teema on todella laaja ja monitahoinen, joten näkökulman valinta aiheeseen oli aivan keskeinen asia. Siinä mielessä näyttelytutkijan työ ei poikkea tutkimusartikkelin kirjoittamisesta. Näyttelyn keskiöön päätettiin nostaa tavallisten suomalaisten ihmisten viestintä, johon jokainen voi samaistua ja joka puhuttelee monenlaisia ja kaikenikäisiä museovieraita.

Postin historia oli minulle entuudestaan melko tuntematon. Työn myötä avartui käsitys siitä, miten Posti on kulkenut suomalaisten viestinnän etujoukoissa jo satojen vuosien ajan. Sitä se tekee edelleen, myös tulevaisuudessa. Tämä tuodaankin esille näyttelyssä monelta eri kantilta.

Postia ja bittejä -näyttelystä kuvattiin making of -videosarja: kuvaaja Juha Koivunen, tutkija Outi Penninkangas ja näyttelytutkija Seija-Leena.

Näyttely sai nimekseen Postia ja bittejä. Se on varsin oivallinen kiteytys postin, viestinnän, historian ja tulevaisuuden käärimisestä samaan pakettiin.

Tärkeä tiimityö

Kyseessä ei ollut ensimmäinen museonäyttely, jossa työskentelin tutkijana, joten kokemuksesta tiesin kyllä, että näyttelyä ei tutkija eikä edes museon näyttelytiimi yksin pysty tekemään. Siihen tarvitaan monenlaista ja laaja-alaista osaamista, kuten museokokoelmien hallintaa, museopedagogiikkaa, konservointia ja teknologiaa.

Yhteistyö on todellakin tässä lajissa aivan keskeinen asia. Posti ja bittejä -näyttely tehtiin yhdessä Tampereen historiallisten museoiden kanssa. Se oli samalla kertaa sekä vahvuus että haaste, josta mielestäni selvittiin varsin hyvin.

Vaikka tekniikka ja digitaalisuus kuuluvat olennaisena osana tämän päivän museonäyttelyihin, myös esineet ja valokuvat ovat edelleen keskeisiä ja merkityksellisiä. Tämän näyttelyn tekoprosessi avasikin minulle aivan uudella tavalla museoiden kokoelmatyön merkityksen. Miten hienosti isokin näyttelyyn liittyvä tarina tai jopa aikakausi voidaan kiteyttää muutamaan tarkoin valikoituun esineeseen.

Kuva: Wille Nyyssönen

Postia ja bittejä -näyttelyn jälkeen on hyvä lähteä jälleen eteenpäin runsaasti uutta oppineena ja monta kokemusta rikkaampana.

Tutustu lisää

• Postia ja bittejä -näyttelysivu
• Making of -videosarja Youtube-kanavalla. Kirjoittaja mukana kertomassa esine-valinnoista videosarjan 3. osassa, jonka voit katsoa alta. Kaikki sarjan video Youtubessa