K.E. Ståhlberg teki valokuvista ja postikorteista liiketoimintaa

Valokuvaus syntyi ja kehittyi varhaisista kokeiluista kaupalliseksi ja taiteelliseksi toiminnaksi ja loi kokonaan uudenlaisen tavan viestiä 1800-luvun aikana. K.E. Ståhlberg oli yksi alan suomalaisia pioneereja. 

Ennen valokuvausta kuvia oli maalattu, kaiverrettu ja piirretty käsin. Alustana toimi luolan tai kirkon seinä, kivi, savi, tuohi, nahka, papyrys, vasta paljon myöhemmin paperi. Käsin tehdyt kuvat eivät kuvanneet todellisuutta samalla tavalla kuin valokuvat, mutta havainnollistivat tapahtumia ja kertomuksia lukutaidottomille ihmisille.

Valokuvaus mullisti tapamme esittää ja katsoa maailmaa

Kamerat ja valokuvaus synnyttivät 1800-luvun puolivälistä alkaen kuvaamiseen liittyviä ammatteja ja kokonaan uutta liiketoimintaa. Valokuvien yleistyminen kiritti myös painoteollisuuden kehitystä. Valokuvausliikkeitä alkoi ilmestyä kaupunkikuvaan ja valokuvien ottamisesta tuli suosittua. Valokuvaajat alkoivat erikoistua erilaisiin aiheisiin, kuten muotokuviin, maisemakuvaukseen ja dokumentaarisiin kuviin.

Kuva: Wikimedia Commons. Kuvaaja: Tuntematon.

Suomalainen uranuurtaja

Yksi suomalaisen valokuvauksen ja valokuvaamoalan uranuurtajista ja erityisesti valokuvan liiketaloudelliset mahdollisuudet oivaltaneista oli Karl Emil Ståhlberg (1862–1919).

Ståhlberg valmistui maanmittausinsinööriksi vuonna 1887, mutta siirtyi pian uusille urille valokuvauksen pariin. Ståhlberg tutustui valokuvaamojen toimintaan sekä Saksassa että Ranskassa ja työskenteli Suomessa hetken Norjasta Suomeen muuttaneen ja kuvaamon Helsinkiin jo vuonna 1877 perustaneen norjalaisen Daniel Nyblinin (1856–1923) apulaisena. Ståhlberg perusti Nyblinin kilpailijaksi oman K. E. Ståhlbergin ateljeen Helsinkiin helmikuussa 1889.

Monipuolista liiketoimintaa

Ateljeesta tuli nopeasti suosittu muotokuvastudio, mutta toiminta oli alusta alkaen muutenkin monipuolista. Siihen kuului tarvikkeiden myyntiä, aloittelijoiden opastamista ja maisemavalokuvien laajaa markkinointia. Ennen joulua maisemakuvista koottiin ateljeenäyttely, joka herätti runsaasti kiinnostusta. Kotimaan maisemakuvat kiinnostivat ja tekivät hyvin kauppansa niin postikortteina kuin vedoksina ajankohdan venäläistämistoimien vuoksi ja kansallistunnon kohotessa.

Helsingin maisemia esittävä kortti vuodelta 1896 on yksi ensimmäisistä Suomessa julkaistuista valokuvia sisältävistä kuvapostipostikorteista. Valokuvapostikortti esittelee neljä näkymää Helsingistä. Kirkot ovat Karl Emil Ståhlbergin kuvaamia, Daniel Nyblin puolestaan kuvasi näkymät palotornista (1891) ja Eteläsatamasta. Postikortti: Olavi Hankimon kokoelma.

Atelier Apollon jälleenmyymä Juwel-levykamera noin vuodelta 1900 on esillä näyttelyssä. Apollon liikemerkki näkyy punaisena edessä alhaalla. Esine kuuluu Helsingin kaupunginmuseon kokoelmiin. Kuva: HKM.

Osaavat apulaiset vauhdittivat menestystä

Ståhlberg palkkasi valokuvaajia niin kotimaasta kuin ulkomailta kuvaamaan erityisesti maisemia, mm. Ruotsista muuttanut Frans Engström (1873–1940) käsitteli taitavasti sekä kameraa että myöhemmin myös elokuvakameraa ja saksalaiset kuvaajat kiersivät kuvaamassa Suomen kaupunkeja. Hedelmällisintä yhteistyö oli kuitenkin I.K. Inhan (1865–1930) kanssa. Ståhlberg tuki Inhan kuvausmatkoja kesästä 1892 alkaen. Inha kuvasi Ståhlbergin toimeksiannosta erityisesti maisemia ja kulttuuriympäristöjä eri puolilla Suomea. Kuvia esitettiin näyttelyissä ja myytiin vedoksina.

I.K. Inhan ottama valokuva Imatrankoskesta. Kuva on otettu suomalaisia maisemia esittelevään ”Finska Vyer, Original Fotografier K.E. Ståhlberg”-teokseen. Kuva: Wikimedia Commons.

Samasta valokuvasta julkaistu postikortti, jossa kuva on liitetty osaksi ajalle tyypillistä kehystä. Postikortti on kirjoitettu vuonna 1906. Postikortti: Olavi Hankimon kokoelma.

Suomalaisen valokuva-alan kehittäjä

K.E. Ståhlbergin ateljee julkaisi ensimmäiset valokuva-alan oppikirjat jo vuonna 1890 ja ensimmäistä suomalaista Cameran-valokuvalehteä vuosina 1891–1893. Toiminta laajeni ja ateljeelle perustettiin haaraliikkeet Vaasaan, Viipuriin, Tampereelle ja Imatralle. Samalla Ståhlbergin oma osuus siirtyi ateljeetyöskentelystä johtajan tehtäviin ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Ateljeen toiminimi muutettiin 1899 osakeyhtiömuotoiseksi nimellä Atelier Apollo. Tarvikkeiden myynti päättyi, mutta henkilökuvaaminen jatkui ja laajeni, kun uuden ateljeen alakerrassa avattiin edullinen, tavallisia kansalaisia palveleva kuvaamo.

Työmies 13.1.1904. Kuva: Digitaalinen sanomalehtiarkisto.

Valokuvista elokuviin

K.E. Ståhlbergin henkilökohtaisessa elämässä oli vastoinkäymisiä. Ståhlbergin vaimo Aurora kuoli viidennen lapsen synnytykseen vuonna 1896. Purjehdusta harrastava Ståhlberg tapasi kuitenkin pian Hangon Casinolla pietarilaisen Sonja Gerasimowin, ja uusi avioliitto solmittiin vielä samana vuonna.

Parin häämatka suuntautui Pariisiin, missä Ståhlberg tutustui uuteen keksintöön, kinematografiin eli eläviin kuviin. Ståhlberg innostui heti uuden viestintämuodon mahdollisuuksista ja kiinnostus suuntautuikin jatkossa elokuviin. Hän avasi mm. Helsinkiin elokuvateatterin (1904) ja tuotti ensimmäisen suomalaisen näytelmäelokuvan Salaviinanpolttajat (1907).

Atelier Apollon nimi elää yhä

Vaikka liiketoiminta päättyi Ståhlbergin kuolemaan vuonna 1919, niin Atelier Apollon nimi elää yhä. Sen mukaan on nimetty vuonna 1977 perustettu postikorttikulttuuria vaaliva Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry. Myös vuodesta 2006 DocPoint -dokumenttielokuvafestivaaleilla jaettu Apollo-palkinto on saanut nimensä sen mukaan.

Lähteet: Kansallisbiografia.fi ja Olavi Hankimo: Isänmaan yö. Vastarintaa ja uutiskuvia postikorteilla (Postimuseo, 2024).

Artikkelikuva: Sonja ja Karl Emil Ståhlberg kahdeksan lapsensa kanssa vuonna 1904. Kuva: Wikimedia Commons.

Tervetuloa Kuvan vallankumous -näyttelyyn

Postimuseon Kuvan vallankumous -näyttelyssä on esillä Atelier Apollon julkaisemia valokuvapostikortteja ja valokuvajulkaisuja, ja pääseepä K.E. Ståhlberg kertomaan itsekin toimistaan näyttelyyn dramatisoituna toteutetun Ståhlbergin henkilöhahmon kautta. Näyttelyyn liittyy opastuksia ja tapahtumia syksyllä 2025.