Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Joulupostimerkit tuovat iloista joulumieltä joulupukkeineen, tonttuineen ja poroineen

Helena Pärssinen

Pian on taas joulu ja joulukorttien lähettelyn sesonkiaika on alkanut. Joulupostimerkki on oleellinen osa kortteja. Suomessa joulupostimerkkejä on julkaistu vuodesta 1973 lähtien. Merkkien kuva-aiheet liittyvät suurimmaksi osaksi suomalaiseen jouluun liittyviin uskomuksiin ja joulunviettotapoihin.

Joulupukki, tontut ja porot kuuluvat suosituimpiin merkkien aiheisiin. Jouluista merkkien kuvamaailmaa ovat olleet luomassa lukuisat merkkitaiteilijat. Pirkko Vahtero sai kuitenkin kunnian piirtää kaikki joulupostimerkit aina vuoteen 1982 asti.

Joulutonttu on ollut itseoikeutettu joulun symboli. Ensimmäisen kerran tonttu pääsi merkkiin vuonna 1974. Pirkko Vahteron kuvaamassa merkissä kaksi tonttua kiirehtii lumisessa metsässä lyhtyjen kanssa. Lienevätkö olleet joulupukin asioilla.

Tänä vuonna ilmestyi kaksi tonttuaiheista merkkiä. Toisessa Virpi Pekkalan piirtämässä merkissä tontut ovat menossa saunomaan, ainakin löylyvihdasta ja pyyhkeestä päätellen. Toisessa merkissä tontut laulavat hartaasti joululauluja kuun kumottaessa ja kynttilän palaessa. Myös kissa ja koira eläytyvät tunnelmaan.

Joulupukki pääsi postimerkkiin heti ensimmäisen joulupostimerkin ilmestyttyä vuonna 1973. Merkki on minusta graafisuudessaan moderni, vaikka aihe on hyvin perinteinen. Joulupukki on lähtenyt lahjasäkin kanssa poron vetämässä ahkiossa tapaamaan lahjoja odottavia lapsia. Matka on pitkä, mutta onneksi pukilla riittää kokemusta. Muistan hyvin jännityksen kipristelyn vatsassa, kun lapsena seurasin televisiosta pukin lähtöä Korvatunturilta.

Vuoden 1996 Mauri Kunnaksen piirtämässä joulupostimerkissä joulupukki lukee toivomuslistoja kirjeistä pajassaan. Pukki tarvitsee näemmä lukulasien lisäksi suurennuslasin, jotta varmasti näkisi kaikki toiveet. Joulupukki saa nimittäin valtavasti postia lapsilta ympäri maailman. Viime jouluna hän sai peräti puoli miljoonaa kirjettä, ja eniten niitä tuli Kiinasta. Kyllä siinä pukilla riittää lukemista!

Vuoden 1994 Pekka Vuoren piirtämässä joulupostimerkissä Petteri-poro on pääosassa. Punatulkut, jotka ovat nekin tyypillistä joulun kuvastoa, ovat asettautuneet kotaisasti Petterin sarvien päälle. Petteri Punakuono esiintyy populaarikulttuurissa kuvitteellisena punakuonoisena porona. Alun perin se oli Robert L. Mayn chicagolaiselle Montgomery Ward -tavaratalolle keksimä hahmo, joka esiintyi lapsille joulun alla jaetussa värityskirjassa. “Rudolf”-porohahmo tuli tunnetuksi myös samannimisessä joululaulussa, jonka sävelsi Johnny Marks vuonna 1949.

Vuoden 2010 merkissä uljas poro poseeraa lumisessa maastossa. Merkin suunnittelusta vastasi Tommi Vallisto. Täysikuu ja revontulet luovat merkkiin taianomaista tunnelmaa.

Jouluun liittyy oleellisena osana jouluruoka. Joulupostimerkeissä aihetta on kuitenkin käsitelty ainoastaan kolmessa merkissä. Virpi Pekkalan vuonna 2003 piirtämässä merkissä tonttutyttö on paistanut yhden ison sydämenmuotisen piparin. Postin julkaisemassa omakuvapostimerkissä niin ikään vuodelta 2003 on omenoita kranssissa. Sen sommittelivat Susanna Rumpu ja Ari Lakanniemi. Piparit ovat aiheena myös vuoden 2007 merkissä, jonka piirsi Marjo Nygård-Niemistö. Merkkiin on päässyt myös veikeä hiiri, joka karistaa suuresta koristellusta piparituutista pipareita lattialle.

Minusta kaikki joulupostimerkit ovat todella kauniita ja tuovat iloista joulumieltä. Jos haluat tarkastella minkälaisia joulupostimerkkejä on vuosien varrella ilmestynyt, niin käy kurkkaamassa niitä museon postimerkkiselaimesta hakusanalla joulu.

Joulun tunnelmaan pääset myös Vapriikin kokouskäytävällä Virpi Pekkalan joulu -pienoisnäyttelyssä. Näyttely on esillä Vapriikin kokouskäytävällä 12.1.2020 saakka.

Hyvää ja iloista joulumieltä kaikille!

Helena Pärssinen kulttuurituottaja
Viestintäsuunnittelija,  kulttuurituottaja AMK. Helena (Heta) työskenteli Postimuseossa eri tehtävissä 1992-2020. Heta vastasi viimeisimpänä työtehtävänään Postimuseon viestinnästä ja hallinnollisista asioista. Hän toimi myös Trafiikki-museoiden asiakaslehden Trafiikin päätoimittajana (nykyisin blogi).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Takaisin ylös