Postimerkit ja filatelia

Postimuseon postimerkkikokoelmissa on suomalaisen postimerkin historia vuodesta 1856 sekä useita erilaisia kokoelmia ennen postimerkkejä käyttöön otettuja ehiökuoria ja ehiöpostikortteja. Kokoelmassamme on myös varhaispostia eli lähetyksiä postin varhaiselta ajalta. Postimerkkikokoelmaamme kuuluu lisäksi filateelisten aineistojen tuotannossa syntynyttä aineistoa: luonnoksia, työpiirustuksia, paino-originaaleja, koevedoksia, painoarkkeja ja eri painomenetelmissä käytettyjä välineitä. Kokoelmassamme filateliaharrastusta edustavat muun muassa postimerkkeilyyn liittyvät välineet ja näyttelymitalit.

Leimakirjatietokanta

Tutkijoiden käyttöön löytyy erilaisia referenssikokoelmia muun muassa postimerkkiarkeista ja postileimoista. Kokoelmiin kuuluvat niin kutsutut leimakirjat, jotka sisältävät postille valmistettujen leimasimien painanteet vuodesta 1893 alkaen.

Tutustu leimatietokantaan

Erikois- ja tutkimuskokoelmat

Postimuseo on hankkinut tai saanut lahjoituksena yksityisten keräilijöiden erikois- ja tutkimuskokoelmia.

Tutustu Erikoiskokoelmiin

Postimerkkiselain

Suomalaisten postimerkkien kuvia ja perustietoja voit selata postimerkkiselaimesta.

Tutustu Postimerkkiselaimeen

Varhaiskirjeet

Postimuseon 135 kappaleen varhaiskirjekokoelmasta osa on julkaistu Finna.fi-palvelussa, ja tarkemmin varhaiskirjeiden lajeista ja merkinnöistä voit lukea sivuiltamme Varhaiskirjeet-artikkelista.

Varhaiskirje-artikkeliin

Verkkonäyttelyt

Verkkonäyttelymme puolella tietoa kokoelmiimme ja postimerkkeilyyn liittyvistä aiheista. Voit tutusta muun muassa suunnittelija Signe Hammarsten Janssoniin verkkonäyttelymme puolella.

Tutustu verkkonäyttelyymme suunnittelija Signe Hammarsten Janssonista

Puurakenteinen punaiseksi maalattu myymälärakennus.

Postitoimipaikkaselain

Postimuseo on koonnut tietokannan kaikista Suomen postitoimipaikoista. Tietokanta on julkaistu aiemmin ainoastaan Open data -sivustolla koneluettavassa muodossa. Postitoimipaikat.fi -sivusto on tehty helppokäyttöiseksi verkkosivustoksi yleisön käyttöä varten. Postitoimipaikkoja voi etsiä sen nimen, perustamisnimen, perustamisvuoden, postinumeron, sijaintikunnan tai -maakunnan mukaan. Postitoimipaikkaa voi hakea nimellä, perustamisnimellä, sijainnilla, postinumerolla tai perustamisvuodella.

Tutustu Postitoimipaikkaselaimeen

Kiertokirjeet ja kirjelmät

Postimuseo on julkaissut kokoelmistaan digitoidut postihallinnon kiertokirjeet suomen- ja ruotsinkielisinä ajalta 1812-1989. Mukana ovat myös Postineuvoston ja Väliaikaisen postihallituksen kiertokirjeet vuodelta 1918, salaiset kiertokirjeet sotien ajoilta, kiertokirjeiden liitteet vuoteen 1949 sekä yleiset kirjelmät. Lisäksi on digitoitu kiertokirjesidoksiin sisältyvää postitoimipaikkojen kirjeenvaihtoa.

Tutustu Kiertokirjeet ja kirjelmät -sivuihin

Agathon Fabergé -tietokanta

Postimuseon ja Jeffrey Stonen yhteistyössä julkaisema alta löytyvä Agathon Fabergé -tietokanta sisältää tiedot Fabergén kokoelmiin kuuluneista kohteista, jotka on hankittu vuosina 1898–1951. Tietokannan sisällössä korostuvat Fabergén kiinnostuksen kohteet: Suomi, venäläiset Zemstvo-merkit sekä keisarillinen Venäjä. Tietokannan sisältöön on vaikuttanut tietoja luovuttaneiden informanttien keräilykohteet.

Tutustu Agathon Fabergé -tietokantaan

Kuvia postimerkkikokoelmasta

Kirjekuori 1800-luvulta, jossa käsinkirjoitettu osoite ja leima.

Yhtenäistaksan tultua voimaan vuonna 1845 otettiin käyttöön ehiökuoret. Korkeamman painoluokan eli 20 kopeekan kuoria valmistettiin kymmenen vuoden aikana vain runsaat 600 kappaletta, joten säilyneitä lähetyksiäkin tunnetaan vain muutamia kappaleita. Ex Ferrari.

Kirjekuori, jossa päikköparimerkki, käsinkirjoitettu osoite ja leima tekstillä Kuopio 1858 4/7.

Ensimmäisten postimerkkien päikköpari lähetyksellä. Postitorvien ääniaukkojen reunoilla näkyvät pienet helmet, jotka tehtiin ehkäisemään mitätöimättä jääneiden ehiöiden arvoleimojen uudelleenkäyttöä. Ex Kirchner, Fabergé.

Kirjekuori, jossa kaksi postimerkkiä ja käsinkirjoitettu osoite.

Vuonna 1866 ilmestyneen penni- ja markka-arvoisten mallin merkkejä lähetyksellä. Oikealla oleva 5 pennin merkki on väärän värinen, mikä johtuu siitä, että 10 pennin merkkien ladelmaan oli vahingossa joutunut väärä kuvake. Merkin painovärin kuuluisi olla ruskea ja paperin harmahtava. Ex Fabergé.

Arkki postimerkkejä, missä leijonavaakunan leijona.

Lokakuussa 1917 ilmestyneen niin sanotun Saarisen mallin ensimmäisen painoerän arkki.

Postimerkin värinäytteitä eri värisävyissä, kuvassa mies kaataa kirveen kanssa puita.

Värinäyte Akseli Gallen-Kallelan Puunkaataja-postimerkistä vuodelta 1930.

Kaiverre, jossa väärinpäin uimahyppäjä keskellä.

Alkuperäiskaiverre Helsingin olympialaisten Uimahyppääjä-merkkiin vuodelta 1951. Merkin suunnitteli Aimo Ronkanen ja kaiversi Aleksander Laurén.

Piirroskuva, jossa mehiläisiä kukkasella, punainen tuberkuloosin vastustamistyön yleismaailmallinen tunnus, kaksoisristi sekä postimerkkitiedot.

Signe Hammarsten Janssonin luonnos vuoden 1954 tuberkuloosihuollon merkiksi. Lisämaksullisilla merkeillä kerättiin varoja muun muassa tuberkuloosin ehkäisyyn.

Mustavalkoinen piirros joutsenesta, mukana tuberkuloosin vastustamistyön yleismaailmallinen tunnus, kaksoisristi sekä postimerkkitiedot.

Signe Hammarsten Janssonin työpiirros kaivertajaa varten vuoden 1956 tuberkuloosihuollon merkkiin. Piirros siirrettiin postimerkin kokoon metallilaatalle, kaivertaja Birger Ekholm.

piirros, jossa koppakuoriainen keltaisen kolmion päällä, alhaalla tekstit originaali ja Omppu.

Kuva-aiheen originaali Osmo Omenamäen suunnittelemaan postimerkkiin. Merkki kuului Finlandia 95 -postimerkkinäyttelyn kunniaksi julkaistuun sarjaan.

Erilaisia mitaleja, joissa vuosilukujen lisäksi teksti Nordia.

Suomessa järjestettyjen pohjoismaisten postimerkkinäyttelyiden mitaleja.