Opi meillä

Täällä voit tutustua tiivistelmään museopedagogiikastamme, joka toimii yleisötyömme taustana. Koko museopedagogisen ohjelmamme latauslinkki lisätään syksyn aikana.

Postimuseon museopedagoginen ohjelma

Tämä ohjelma määrittelee, miten käsittelemme Postimuseon ja valtakunnallisen vastuumuseotehtävämme teemoja, viestintää, peliä, postia ja digitaalista elämää, pedagogisesti. Ohjelma kertoo, mitä kaikkea pedagogiikkamme pitää sisällään sekä millaiset lähtökohdat, arvot ja valinnat sitä ohjaavat.

Postimuseossa pysähdytään arjen viestinnällisten ilmiöiden äärelle peilaten niitä historiaan ja oivalletaan uutta. Museomme kutsuu tarkastelemaan postin ja viestin välittämisen kautta, miten eri viestinnän kanavat, välineet ja tavat vaikuttavat meihin yksilöinä, yhteisöinä ja yhteiskuntana.

Mitä on museopedagogiikka?

Museopedagogiikka eli museossa opettaminen tarkastelee kohtaamisia yleisön kanssa, edistäen vuorovaikutusta ja oppimista. Pedagogiikan avulla museosisällöt ja välittämämme tieto asettuvat vuorovaikutukseen kävijöiden kanssa. Pedagogiikka luo tiedolle merkityksiä, auttaen sijoittamaan yksityiskohdat osaksi kokonaisuutta.

Museopedagogiikka yhdistää formaalia ja informaalia eli muodollista ja sattumanvaraista oppimista. Museot toimivat tärkeinä yhteistyökumppaneina paitsi varhaiskasvatukselle ja perusopetukselle, myös toiselle asteelle ja aikuisopetuksen toimijoille, kattaen näin koko oppijoiden kirjon vauvasta vaariin. Museopedagogiikan keskiössä on hyvin laaja-alainen, elinikäinen oppiminen.

Pedagogiikkamme kärjet

YLISUKUPOLVINEN VUOROVAIKUTUS
Pedagogiikkamme keskiössä on asioiden ja ilmiöiden lähestyminen keskustellen. Museossa keskustelua voidaan käydä menneiden ja nykyisten sukupolvien välillä. Toisaalta museo on oivallinen paikka kaikenikäisille oppijoille ja siten alusta luoda ylisukupolvista vuorovaikutusta ja ymmärrystä.

MONIMUOTOISUUS
Monimuotoisuus näkyy pedagogiikassamme monipuolisina oppimisympäristöinä, oppimisen tapoina sekä oppijoiden monimuotoisuuden tunnistamisena. Pedagogiikkamme pohjana on, että inkluusiota, eli tasa-arvoista, syrjimätöntä, kaikille turvallisempaa ilmapiiriä rakentamalla tuemme osallistumista ja edistämme oppimista. Madaltamalla niin fyysisiä kuin asenteellisia esteitä mahdollistamme osallisuuden ja oppimisen kokemuksia yhä useammalle.

OIVALTAVUUS
Museot ovat valtavia tietopankkeja, jotka jakavat tutkittua tietoa inspiroivasti ja elämyksellisesti. Tärkeänä pedagogisena lähtökohtanamme on tiedon sitominen omiin kokemuksiin ja uusien oivallusten synnyttäminen.

Kohtaamispaikka Kupla. Kuva: Wille Nyyssönen

Museo oppimisympäristönä

Museopedagogiikassamme oppimisympäristö käsittää fyysisen tilan lisäksi myös oppijat ja opettajat, oppimistilanteen ja yhteisen ihmettelyn. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksena oppijan ja oppimisympäristön välillä. Tässä dialogissa ovat mukana kulttuuriperinnön lisäksi myös näyttelykerronta, museopedagogi ja muut oppijat.

Museossa kohtaavat paitsi erilaiset yleisöt ja oppijat, myös erilaiset todellisuudet. Toisiinsa sulautuvat historia, nykyhetki ja tuleva. Museossa toisistaan erillään olevat asiat sekä eriävät mielipiteet ja näkökulmat saatetaan dialogiin.

Museossa abstraktit ilmiöt hahmottuvat museoesineiden, audion, visuaalisten elementtien ja näyttelyrakenteiden kautta. Moniaistisuus on museotilan vahvuus. Se edistää osallisuutta, tarjoten vaihtoehtoisia väyliä erilaisille oppijoille. Aistiärsykkeet herättävät assosiaatioita ja rakentuvat kiinteäksi osaksi oppimista, mahdollistaen asioiden omakohtaisemman tarkastelun. Museo on paikka henkilökohtaisen kulttuuriperintösuhteen tarkastelulle.

Museossa voi oppia ja oivaltaa, mutta ennen kaikkea se on tila tutkimiselle ja tulkinnoille. Museot ovat oppimisympäristöjä, jotka tukevat ilmiöpohjaista, tutkivaa oppimista.

Viestinviejät-näyttelyssä postitalonpojan pihapiiri 1600-luvulta. Kuva: Juha Valkeajoki

Miten Postimuseossa opitaan?

Viestinviejät-näyttely. Kuva: Juha Valkeajoki

TUTKIMALLA
Oppiminen alkaa ihmettelystä ja ympäristön aistimisesta. Mitä ja millaista täällä on? Havainnoinnin kautta tarttumapinta aiheeseen löytyy ja oppija aloittaa tutkimisen.

TESTAAMALLA
Tutkimisen jälkeen on aika päästä itse kokeilemaan ja testaamaan: joko tunnustelemalla, kokeilemalla, pähkäilemällä ja ongelmaa ratkoen tai keskustelemalla.

LÖYTÄMÄLLÄ
Kokeilun kautta löydetään ja keksitään uutta! Kokeiluihin kuuluvat olennaisena osana paitsi oivallukset, myös epäonnistumiset, hämmennys ja harha-askeleet. Jo se, ettei joku ollut niin kuin oletti, on oppimista.

KESKUSTELEMALLA
Kun jotain on löydetty, on aika jakaa ja vaihtaa ajatuksia. Ideoiden ja havaintojen yhteinen pohdiskelu synnyttää todennäköisimmin uusia oivalluksia. Myös “väärien vastausten” ja keskeneräisten ajatusten jakaminen on luvallista.

TULKITSEMALLA
Omien ajatusten peilaaminen keskustelun ja reflektion kautta synnyttää uusia tulkintoja ja merkityksiä. Lopussa myös oppimisprosessi saa merkityksen.

Pedagogiikkamme painopisteet

• Media- ja pelikasvatus, lähestymistapana media- ja pelihistorian ilmiöiden tarkastelu, media-arkeologia
• Dialogisuus, esim. Erätauko-menetelmä, vuorovaikutteiset opastukset
• Moniaistisuus, esim. kuvailutulkkaus, moniaistiset harjoitteet
• Draamakasvatus, esim. eläytyminen rooleihin, museodraaman hyödyntäminen
• Demokratiakasvatus, esim. osallistavat harjoitteet, oppijoiden kokemusten esiin nostaminen
• Yhteisöllinen oppiminen, esim. yhteisöllinen (kuvan)tulkinta, keskusteleva oppiminen.

Erätauko-keskusteluja järjestetään Postimuseon kohtaamispaikka Kuplassa museokeskus Vapriikissa Tampereella. Kuva: Wille Nyyssönen

Oppimistavoitteet

MYÖNTEINEN KOKEMUS MUSEOSTA
Positiivinen kokemus madaltaa kynnystä tulla museoon uudelleen ja vahvistaa siten museosuhteen rakentumista ja oman kulttuuri-identiteetin vahvistumista.

OSALLISUUDEN TUNNE
Kokemus osallisuudesta ja kohtaamisesta sekä erityisesti myönteinen kuva omasta itsestä ja omasta kyvystä osallistua rakentaa minäpystyvyyttä ja merkityksellisyyttä.

ELÄMYKSET
Mieleen jäävät elämykselliset kokemukset tukevat merkityksellisyyttä.

OIVALLUKSET
Uusien kokemusten ja tiedon pohjalta syntyvät, omaan kokemukseen kiinnittyvät oivallukset synnyttävät ymmärrystä ja merkityksellistävät opittua.

YMMÄRRYS ERILAISIA NÄKEMYKSIÄ JA IHMISIÄ KOHTAAN
Erilaisia näkökulmia tarkastellen, keskustellen ja eläytyen rakennamme ymmärrystä ja empatiaa eri sukupolvien ja erilaisten ihmisten välille. Syntyvän ymmärryksen kautta vahvistamme empatiataitoja.