Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Postinjakelua kauran, bensiinin ja sähkön voimin

Mikko Aho

Posti on hyödyntänyt jakelukalustossaan aikansa edistyneintä tekniikkaa. Se oli yksi ensimmäisistä sähköautojen käyttäjistä Suomessa. Myös esimerkiksi automaattivaihteisto oli jakeluautoissa arkipäivää jo silloin, kun se muissa autoissa oli hyvin harvinainen.

Adler, ensimmäinen postiauto

Suomen ensimmäinen postiauto ajoi Helsingin kaduilla vuonna 1911. Tuolloin Posti osti kaksi saksalaista Adler -autoa yhteensä 16 000 markan hintaan. Tilastokeskuksen laskurin mukaan se vastaisi vuoden 2024 rahassa lähes 78 000 euroa, mutta pitkän päälle autojen arveltiin polttoaine- ja huoltokuluineenkin olevan edullisempia kuin kauroja popsivat hevoset. Adlereita ei käytetty postin jakeluun, vaan kirjelaatikoiden tyhjentämiseen. Ne olivat noin 10 vuoden ajan Suomen ainoat postiautot. Toinen Adlereista kuuluu nykyisin Postimuseon kokoelmiin, ja on 18.1.2026 asti esillä Postimuseon Kuvan vallankumous -näyttelyssä museokeskus Vapriikissa. Vielä pitkään ensimmäisten autojen jälkeen pääosa postinjakelusta tapahtui jalan, polkupyörällä tai hevosen voimin.

Neljän kuvan kooste, kuvat vanhasta postiautosta, postinjakajasta polkupyörän kanssa, postinjakajasta hevosen kanssa sekä jakelukärryä työntävästä postinjakajasta.

Ylärivi: vasemmalla Adler Snellmaninkadun postikonttorin edustalla Helsingissä. Oikealla maalaiskirjeenkantaja Ilmari Saha polkupyörineen Kauhajoella 1935. Alarivi: vasemmalla postinjakaja Elli Soimakallio ja Nappe-hevonen 1965. Oikealla Postinjakaja työntää jakelukärryä Espoossa 1985.

Jakeluautojen tienraivaaja Tjorven

Postin ensimmäinen erityisesti jakelukäyttöön suunniteltu auto oli ruotsalaisvalmisteinen Tjorven, joita hankittiin vuonna 1970. Auton oli suunnitellut Kalmar Verkstad yhdessä Ruotsin postin kanssa. Tjorvenia, kuten jakeluautoja yleensä, ohjattiin oikealta puolelta, jotta jakaja ylettyisi jakamaan lähetykset tien reunassa oleviin postilaatikoihin suoraan autosta. Autossa oli alankomaalaisen DAF:n kehittämä automaattinen jatkuva variaattorivaihteisto, joka helpotti jakelussa välttämättömiä tiheitä pysähdyksiä ja liikkeelle lähtöjä. Henkilöautojen automaattivaihteistot olivat 1970-luvulla Suomessa hyvin harvinaisia, niitä oli lähinnä kalliissa amerikkalaisissa luksusautoissa. Tjorvenin suuri liukuovi ja ikkunat helpottivat jakelua suoraan autosta.

Keltainen postiauto puisella maantiesillalla.

Tjorven jakoreitillä Espoossa 1973. Kuva: Tapio Mustasaari.

Lasikuitukorin ansiosta Tjorven oli kevyt ja taloudellinen. Moottorin 40 hevosvoimaa tuottivat jakelutyössä tarvittavan suorituskyvyn. Mallinimen takana oli Astrid Lindgrenin käsikirjoittama Saariston lapset -TV-sarja, jonka Tjorven-nimistä hahmoa (suomeksi Pampula) auto ruotsalaisten postinjakajien mielestä muistutti. Lindgren itse antoi luvan käyttää nimeä, joka onkin iskevämpi kuin alkuperäinen KVD 440. Suomalaiset jakajat olivat tyytyväisiä Tjorveniin, mutta mallin valmistus loppui jo vuonna 1971. Postimuseon kokoelmissa on ajokuntoinen Tjorven, joka palveli Lappeenrannassa 1970–1977.

Kotimaista sähkövoimaa

Tjorvenin jälkeen Postilla on ollut käytössä monia eri jakeluautomalleja, joista useimmat pohjautuvat tavallisiin henkilöautoihin, mutta on varusteltu erityisesti jakelukäyttöä varten. Posti kehitti myös omia ajoneuvoja: 1980-luvun lopulla Posti, Imatran Voima, Neste sekä Leo Laine Oy toteuttivat yhdessä Finnvan-sähköauton prototyypin. Vaikka Finnvan ei päässyt sarjatuotantoon, sen kehityksestä saatuja kokemuksia hyödynnettiin Elcat Cityvan-sähköauton kehityksessä. Se oli periaatteessa vakiomallinen japanilainen Subaru Domingo -pakettiauto, jonka polttomoottori korvattiin sähkömoottorilla ja akustolla Suomessa. Postilla oli Cityvaneja käytössä vuosina 1990–2006. Polttomoottorikäyttöisiä autoja tarvittiin silti yhä, sillä Cityvanin toimintamatka riitti vain taajamien lyhyille jakelureiteille. Postimuseon kokoelmissa on sekä Finnvan että Cityvan.

Neljän kuvan kooste, kaksi kuvaa pienesä oranssista sähkötoimisesta jakeluautosta ja kaki kuvaa sähköpakettiautosta.

Ylärivi: Vasemmalla Finnvanin prototyyppi. Oikealla Finnvan koekäytössä Helsingin Malmilla 1988 tai 1989. Kuva: Raimo Autio. Alarivi: Vasemmalla postinjakelua Cityvanista 1995. Kuva: Tapio Mustasaari. Oikealla ulkomaanpostin Cityvan Helsinki-Vantaan lentokentällä 8.2.1999. Kuva: Tapio Mustasaari.

Ihana ”Kamala”

Postimuseon uusin museoitu jakeluauto on vuoden 2013 mallinen dieselkäyttöinen Volkswagen Caddy, joka oli lähes kymmenen vuoden ajan käytössä Pohjois-Pohjanmaalla Vaalassa ja Haapajärvellä. Auto on varusteltu erityisesti postinjakelua varten: istuimia on vain yksi, ohjaus on oikealla puolella, ja kuljettajan paikan vieressä ohjaamossa sekä tavaratilassa on paikkoja kuljetuslaatikoille.

Postiauto parkkipaikalla kuvattuna etuviistosta.

Postimuseon uusin museoauto Volkswagen Caddy ”Kamala” kuvattuna Auton ja Tien museo Mobiliassa, jossa Postimuseon varastoidut ajoneuvot ovat hyvässä hoidossa.

Jakajat pitivät Caddya hyvänä autona: kiitosta saivat muun muassa suuret ja sopivalla korkeudella olevat sivuikkunat, joista posti oli helppo jakaa. Erityisesti museoitu yksilö oli jakajien suosiossa, vaikka saikin kutsumanimen ”Kamala” rekisteritunnuksen KML-590 mukaan. ”Kamala” oli kuljettajiensa mielestä koko Postin paras auto, ja kun se lähetettiin museoitavaksi elokuussa 2023, tapauksen kunniaksi juotiin kakkukahvit. Pohjois-Pohjanmaan pitkillä maaseutujakelureiteillä oli matkamittariin kertynyt 457 090 kilometriä.

Museon kannalta ”Kamala” on lähes täydellinen museoesine, koska saimme sen kokoelmiin suoraan käytöstä, ja tiedämme sekä automallin että -yksilön käyttöhistorian hyvin. Sillä ajaneet jakajat ovat kertoneet meille kokemuksiaan. Museoautot, kuten kaikki muutkin museoesineet, ovat sitä arvokkaampia mitä enemmän tietoa niiden käytöstä saamme talteen.

Postin jakelukalusto on 2020-luvulla ollut jälleen muutoksessa. Polttomoottori on väistymässä sähkön tieltä sähköautotekniikan edistyksen myötä, ja ”Kamala” edustaakin todennäköisesti viimeistä polttomoottoriautojen sukupolvea jakelukäytössä. Varsinkin kaupunkialueilla autoja korvataan kevyemmillä ajoneuvoilla, kuten sähkörahtiskoottereilla. Kevyet sähköajoneuvot ovat pääosin korvaamassa myös polkupyörät ja jakajien työntämät moottoroimattomat jakelukärryt.

Postinjakaja ajaa kolmipyöräisellä sähköskootterilla mukulakivikadulle.

Kyburz-sähköskootteri Aleksanterinkadulla Helsingissä 2018. Kuva: Vesa Kippola, Posti Group Oyj.

Syvenny postin ajoneuvoihin

Hymyilevä silmälasipäinen kiharahiuksinen mies vaaleassa kauluspaidassa.
Mikko Aho kokoelmapäällikkö
Vastaan kokoelmiemme esineistä ja valokuvista sekä nykydokumentoinnista.

Kommentointi on suljettu

Takaisin ylös