Kun Posti auttoi Ylen äänen kulkemaan

Yleisradio, Yle, täyttää 100 vuotta. Ensimmäinen oma lähetys kuultiin 9. syyskuuta vuonna 1926. Yhtiön perustajiin kuului muiden muassa Lennätinhallitus, Postin ja teletoiminnan pitkän historian edeltäjä. Yksinkertaistaen voisi sanoa: Yle teki ohjelmat, televerkot mahdollistivat niiden välittämisen kuulijoille.

Radio yhdisti Suomen

Kun Yle aloitti, radio oli uusi ja mullistava keksintö: ääni kulki radiovastaanottimiin eri puolille maata.

Suomessa oli kokeiltu radiolähetyksiä jo aiemmin, ja säännöllisen yleisradiotoiminnan katsotaan alkaneen vuonna 1925. Yleisradio teki toiminnasta valtakunnallista. Ensimmäisenä toimintavuonna ohjelmassa oli muun muassa säätiedotuksia, kuunnelmia, jumalanpalveluksia ja sinfoniakonsertteja.

Radio ei kuitenkaan ollut vain ohjelmia, vaan ääni piti saada studiosta lähettimelle ja lähettimeltä kuulijoille. Yleisradion ohjelmien levittäminen vaati teknisiä yhteyksiä, jossa kuvaan astuivat posti- ja lennätinlaitoksen ylläpitämät verkot.

Helsingin lennätinkonttorin radiokeskus Pohjoinen Makasiinikatu 9:ssä vuonna 1936. Kuva: Telian historialliset kokoelmat.

Posti- ja lennätinlaitos vastasi yhteyksistä

Posti- ja lennätinlaitos hallinnoi 1920-luvulla viestintäinfrastruktuuria ja radioon liittyvää sääntelyä. Se vastasi lennätinliikenteestä, puhelinliikenteestä ja myöhemmin yhä monipuolisemmista radio- ja televisiotoiminnoista. 1960-luvulle tultaessa radiolinkit alkoivat korvata ja täydentää kaapeleita, kauko- ja paikallispuhelinliikennettä automatisoitiin ja satelliittiyhteyksiäkin saatiin käyttöön.

Helsingin kaukokeskuksen kantoaaltohuone Postitalolla. Teknikko Kannisto mittaamassa koaksiaalilaitteita. Kuva: Telian historialliset kokoelmat.

Viestintäverkkojen rakentaminen oli olennainen osa sitä näkymätöntä infrastruktuuria, joka mahdollisti suomalaisen viestinnän kehittymisen ja sähköistymisen. Tarvittiin johtoja, kaapeleita, lähettimiä, puhelinyhteyksiä ja tekniikkaa sekä ihmisiä rakentamaan ja huoltamaan kaikkea tätä.

Yleisradion ja Postin yhteys jatkui vuosikymmenten ajan, kun viestintätekniikka muuttui vähitellen radiosta televisioon ja edelleen digitaaliseen tiedonsiirtoon.

Väliaikaisen lennätinhallituksen myöntämä radiolupa vuodelta 1927. Lupakirjan taustapuolella on lupaehdot. Myös radion siirrosta piti ilmoittaa lennätintoimistoon. Kuvat: Postimuseo.

Posti–Telen muutos

Nykyisin Posti tunnetaan ennen kaikkea logistiikkayrityksenä. Posti ja lennätin yhdistettiin vuonna 1927. Posti- ja lennätinlaitos vastasi aikanaan sekä postiliikenteestä että lennätin- ja teletoiminnasta. Vuonna 1981 nimeksi tuli Posti- ja telelaitos. Laitos muuttui valtion liikelaitokseksi vuoden 1990 alussa, ja lopullisesti Posti ja Tele yhtiöitettiin omiksi liiketoiminnoikseen vuonna 1994.

Posti ja lennätin yhdistettiin Posti- ja lennätinlaitokseksi vuonna 1927. Uusi organisaatio sai myös uuden tunnuksen: postitorven yläpuolelle lisättiin lennätintä kuvaava salamakimppu.

Postimuseon historia kertoo samasta muutoksesta

Vuonna 1926 perustetun Postimuseon omassa historiassa muutos näkyy konkreettisesti. Kun museo avattiin Posti- ja lennätinmuseona vuonna 1962, postihistoriallisten kokoelmien rinnalle oli koottu lennättimen, puhelimen ja radiotoiminnan esineistöä.

Vuonna 1971 Postimuseon nimi muuttui Posti- ja telemuseoksi. Kun posti- ja teletoiminnan tiet erosivat liikelaitosuudistuksen myötä, niin myös kokoelmat jaettiin Postimuseon ja Telemuseon kesken.

Yhteinen historia on jälleen ajankohtainen, kun Telian historiallisten kokoelmien valtakunnallisesti merkittävimmät osat siirtyvät Postimuseon museoammatilliseen hoitoon kesällä 2026. Kokoelmaan kuuluu esineitä ja aineistoja ajalta, jolloin Posti- ja lennätinlaitoksella oli keskeinen rooli muun muassa lennätin-, kaukopuhelin- ja radioverkkotoiminnassa.

Sama tavoite, eri välineet

Vuonna 1926 perustetun Yleisradion ohjelmiston tavoitteena oli “kansansivistyksen edistäminen, hyödyllisten tiedonantojen toimittaminen, jalostavan ja viattoman ajanvietteen hankkiminen” – asuinpaikasta ja välimatkoista huolimatta.

Vuonna 1638 alkaneen postitoiminnan tehtävä ja tavoite on koko historiansa ajan ollut myös yhdistää suomalaisia ja välittää valtakunnallisesti niin ikään välimatkoista huolimatta.

Viimeisen sadan vuoden ajan sekä Yleisradion että Postin kehitys ja muutos ovat olleet Suomen sähköisen viestinnän ja digitalisaation historiaa. Tavoite molemmilla on kuitenkin edelleen sama: yhdistää suomalaiset.

Posti julkaisi 100-vuotiaan Ylen kunniaksi neljän postimerkin sarjan 14.1.2026. Postimerkit suunnitteli Anna-Mari Tenhunen. Yhden merkin aihe on tv:n virityskuva. Kuva: Posti Group Oyj.

Kiinnostaako sinua viestinnän huima muutos?

Postimuseon Postia ja bittejä -näyttely kertoo viestivän suomalaisen ja Postin tarinan. Näyttelyssä voit itsekin kokeilla ja vertailla erilaisia viestintätapoja ja kuljetusvälineitä. Pääset pohtimaan, miten kirjoitettu sana, ääni, kuva ja digitaaliset muodot liittyvät toisiinsa ja miten tietoliikenteen ja televiestinnän kehitys ovat muuttaneet ihmisten välistä yhteydenpitoa ja viestinvälitystä.

Artikkelikuva: Yleisradion 50-vuotistaipaleen kunniaksi ilmestyi postimerkki vuonna 1976. Sen suunnitteli Torsten Ekström. Kuva: Postimuseo.