Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Kaukoidän postinkantajien jäljillä – Japanin Postimuseoon tutustumassa

Emilia Laulainen

Japanin Postimuseossa koin sykähdyttäviä kohtaamisia, katselin postinkantajan lakkeja, laukkuja, kirjelaatikoita ja paljon muuta. Kokeilin kivaa postimopo-peliä, uppouduin Edo-kauden kirjeisiin ja ihastelin värikkäitä postikortteja.

Kesälomallani vierailin Japanin Postimuseossa Tokiossa ja pääsin tutustumaan museon upeaan esineistöön ja vieraanvaraiseen henkilökuntaan. Museo on kiinnostava vierailukohde ja ehdottomasti yksi lomani kohokohdista.

Lomakohde oli helppo valita, sillä lähin ystäväni oli saanut työharjoittelupaikan Tokiosta. Oli siis hyvä syy suunnata itään, Japaniin.
Japani on merkillinen maa. Siellä yllättyy, ihastuu ja jää ihmettelemään. Parasta kuitenkin ovat lämminhenkiset ihmiset ja kohtaamiset.

Halusin oppia Japanin postin historiaa ja nähdä, miten sitä esitetään museoympäristössä. Postimuseo sijaitsee Tokyo Skytreen läheisyydessä ja tilat sijaitsevat rakennuksen yhdeksännessä kerroksessa. Museo oli onneksi helppo löytää, kiitos hyvien opasteiden.

Yllättäviä kohtaamisia

Saavuimme museolle ja lipunmyynnissä annoin museomme materiaaleista kootun pienen lahjan lipunmyynnin työntekijöille. Ystäväni oli kirjoittanut minulle japaniksi tekstin, jossa esittelin itseni ja kerroin työstäni Suomen Postimuseossa.

Naiset lipunmyynnissä innostuivat, kun kuulivat minun tulevan Suomesta ja soittivat johtajan paikalle. Tässä vaiheessa hieman jännitti, sillä en ollut varautunut tällaiseen vastaanottoon. Tapasin siis Japanin Postimuseon johtajan Takurou Inouen – tämä oli upea ja mieleenpainuva kokemus.

Inoue esitteli museota ja postimerkkikokoelmia. Lopuksi hän lahjoitti meille museon kirjallisuutta. Olin todella otettu ja kiitin vuolaasti esittelystä sekä siitä, että hänellä oli aikaa minulle. Tätä vierailua en varmasti unohda.

Upeita esineitä, hauskoja toteutuksia

Japanin postin historia alkaa vuodesta 1871, jolloin ensimmäinen ammatillisesti hoidettu postireitti alkoi kulkea Kioton ja Tokion sekä Tokion ja Osakan välillä. Aluksi kuljettiin, ensimmäisille suomalaisille postiljooneille totutusti, kävellen ja hevosia apuna käyttäen. Myöhemmin teknisen kehityksen ansiosta myös moottoroidut kuljetusvälineet tulivat postiljoonien avuksi.
Tästä kehityksestä kertovat monet upeat esineet, jotka on aseteltu huolellisesti ja melkein harmonisesti tilaan. Esineet olivat tuttuja: postinkantajan lakkeja eri ajoilta, laukkuja ja kirjelaatikoita. Mielenkiintoisin esine oli jousen nuoli, johon oli kiinnitetty kirje. Esillä oli myös Edo-kauden kirjeitä, joiden tutkimiseen suorastaan uppouduin. Lisäksi sain ihastella upeita postikortteja.

Päänäyttelyä oli helppo seurata englanninkielisten tekstien avulla, ja opin postin historiasta paljon. Päänäyttelyn lisäksi museossa on teemanäyttelytila, jossa oli esillä näyttely Hisoka Maejimasta, Japanin postilaitoksen perustajasta.

Upeiden esineiden lisäksi museo tarjosi teknisiä toteutuksia. Pääsin kokeilemaan hauskaa postimopo-peliä, jossa ohjasin postiljoonin mopedia ja kuljetin postia asiakkaille. Toinen hieno toteutus oli 180 astetta ulottuva projektioesitys postin ja viestinnän eri teemoista. Mieleenpainuvin oli tarina kahdesta postinkantajasta ja heidän postireitistään. Tarinassa oli huumoria ja se oli oivaltavasti kuvattu.

Postimerkkeilijän paratiisi

Postimuseossa on hieno ja laaja kokoelma eri maiden postimerkkejä, esillä niitä on noin 330 000. Sattuipa sieltä löytymään myös suomalaisia merkkejä eri vuosilta. Japanin ensimmäinen postimerkki on vuodelta 1871. Museon johtaja esitteli merkin minulle ja ei voinut kuin kehua sen kauneutta. Uskon, että filatelistille tämä museo on oikea aarreaitta.
Museo oli upea, mutta parhaiten mieleeni jäi japanilaisten kollegoiden vieraanvaraisuus ja ystävällisyys. Kokemus oli ainutlaatuinen.

Japanin Postimuseoon voi tutustua museon omilla nettisivuilla osoitteessa https://www.postalmuseum.jp/english/ . Museo on auki joka päivä klo 10–17.30.

Hymyilevä, vaalea- ja puolipitkähiuksinen nainen V-aukkoisessa kukkapuserossa.
Emilia Laulainen tuottaja, museopedagogi
Aloitin Postimuseossa museolehtorina vuonna 2017. Olen kiinnostunut uusista tavoista tuottaa elämyksellisiä museokokemuksia ja koen tärkeäksi vuorovaikutuksen yleisön kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Takaisin ylös