Fontin koko: +

Postikortti oli oman aikansa pikaviestin, joka kauhistutti avoimuudellaan

Postikortti vietti 150-vuotissyntymäpäiviään 1. lokakuuta. Kortti oli uudenlainen tapa viestiä: helppo, edullinen, nopea ja avoin. Se ihastutti, mutta myös kauhistutti. 

Korttiin Tampereelta vuodelta 1903 on mahdutettu paljon tekstiä.

Kotiin saapuva postikortti on nykyisin mukava yllätys, muttei mikään kovin hämmentävä asia. 150 vuotta sitten oli toisin. Ensimmäiset postikortit herättivät ristiriitaisia tunteita: toisaalta kortti oli helppo ja halpa tapa viestiä, toisaalta kauhistuttavan avoin.

Ihmiset kauhistuivat korttien avoimuutta, koska vertasivat niitä kirjeisiin. Kirjekuori ei enää suojellut viestiä. Postinjakajalla oli mahdollisuus lukea kortteja, mutta lähetysmäärien noustessa miljooniin siihen tuskin oli aikaa. Lyhyiden viestien lisäksi ihmiset ahtoivat paljon tekstiä pieneen korttiin, joten vakoilu olisi ollut myös työlästä.

Kortin lähettäminen oli useimmiten puolet halvempaa kuin kirjeen, mikä rohkaisi viestittelyyn ja tekstin määrän maksimointiin. Postikorttiin saattoi sutaista halvat terveiset, kun taas kirjeisiin oli käytetty enemmän aikaa ja rahaa. Vanhemmat sukupolvet huolestuivat, että nuoret innostuvat kevyistä pikateksteistä unohtaen syvällisten kirjeiden kirjoittamisen. 

Postikorttien kuvat lumosivat

Postikortteihin alkoi ilmestyä värikuvia 1890-luvulla. Ihmiset hullaantuivat kuvatulvasta aikana, jolloin kuvia ei juuri ollut nähtävillä. Kuvat myös kauhistuttivat. Kortteja lähetettiin hienojen tai mielenkiintoisten kuvien takia ja korttien keräily alkoi.

Viesti piti aluksi kirjoittaa "kuvapuolelle", koska toinen puoli oli osoitetta varten. Korttiin kuitenkin alettiin kaivata lisää tilaa viestille. 

Iso-Britannia aloitti tilan vapauttamisen osoitteen vierestä vuonna 1902. Suomessa kortin uusi muoto "jaettu tausta" otettiin käyttöön vuonna 1905. Maailman Postiliitto hyväksyi sen vuonna 1907. Muoto on nykyisinkin tuttu viivalla jaettu osoite- ja viestipuoli. 

Postikorttien kuvasto monipuolistui suosion seurauksena. Kuva sai vieläpä enemmän huomiota, kun viesti ei enää "sotkenut" kuvapuolta. 

Postikortti levisi Itävalta-Unkarista muualle Eurooppaan

Postikortin ideoi Emanuel Herrmann (1839-1902) vuonna 1869. Hän halusi tarjota ihmisille ketterämmän tavan viestiä kuin kirje. Herrmann ehdotti sanomalehdessä tammikuussa, että posti sallisi kirjekuoren kokoiset kortit, joissa ei ole enempää kuin 20 sanaa. Kortin lähettämisen piti olla myös edullisempaa kuin kirjeen.

Itävalta-Unkarin postimestari hyväksyi ehdotuksen ja posti otti kortit käyttöön vielä samana vuonna 1. lokakuuta. Sanamäärää ei kuitenkaan rajoitettu. Herrmannin ehdotus teki hänestä tunnetun Euroopassa ja hänen hautakivessään lukee "postikortin keksijä".

Maailman ensimmäinen postikortti ”Correspondenz-Karte” sai alkunsa Itävalta-Unkarissa vuonna 1869. Kuvassa on osoitepuoli. Kortti oli kuvaton, eli viestipuoli oli tyhjä.

Suomen postitirehtööri Gripenberg halusi ottaa postikortit käyttöön myös Suomessa. Hän sai luvan Venäjän keisarilta ja "kirjekortti" tuli myyntiin 10. lokakuuta 1871. Venäjä otti kortit käyttöön seuraavana vuonna. 

Korteista tuli nopeasti hitti sekä Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Vuonna 1901 lähetettiin Suomessa jo yli 2 miljoonaa korttia. Myös kirjemäärät kasvoivat.  

Suomessa postikortit ”Korrespondanskort för Finland” otettiin käyttöön vuonna 1871.
Postikortista tuli suosittu tapa viestiä

Postikorttia saatettiin aluksi pitää pinnallisempana kuin kirjettä, mutta kortti helpotti ja lisäsi ihmisten viestintää.

Nykyisin postikortti tuskin enää kauhistuttaa. Ympärillämme on kuvatulva ja olemme tottuneita pikaviestinten käyttäjiä. Postilaatikosta löytyvä postikortti lähinnä yllättää ja ilahduttaa harvinaisella tavalla.

Oletko säilyttänyt postikortteja tai saanut niitä perintönä? Kannattaa harkita, mitä niille tekee. Kortit ovat käsin kosketeltavaa historiaa.

Kuvat: Postimuseo 

 

Kommentit 2

Vieras - Aki Ojakangs päiväyksellä 11.11.2019 23:32

Kiitos mielenkiintoisesta korttihistoriasta. Hallinnollisia päätöksiä kansainvälisesti on vaadittu ihan omien korttiemme sallimiseen

Kiitos mielenkiintoisesta korttihistoriasta. Hallinnollisia päätöksiä kansainvälisesti on vaadittu ihan omien korttiemme sallimiseen
Mirka Ylä-Mattila päiväyksellä 12.11.2019 10:13

Hei, mukava kuulla että pidit aiheesta. Postikorttien historiasta löytyykin paljon mielenkiintoista näkökulmaa ja tutkittavaa. Ja tosiaan Maailman Postiliitto (UPU) on vaikuttanut myös Suomen postikortteihin päätöksillään. Sen tarkoitus on ollut (ja on edelleen) helpottaa kansainvälistä postiliikennettä. Tämä näkyi postikorteissa esim. jaetun taustan sallimisessa maiden välillä. Ja toki Suomen täytyi myös saada Venäjältä hyväksyntää autonomian aikana postikorteille ja niiden muutoksille.

Hei, mukava kuulla että pidit aiheesta. Postikorttien historiasta löytyykin paljon mielenkiintoista näkökulmaa ja tutkittavaa. Ja tosiaan Maailman Postiliitto (UPU) on vaikuttanut myös Suomen postikortteihin päätöksillään. Sen tarkoitus on ollut (ja on edelleen) helpottaa kansainvälistä postiliikennettä. Tämä näkyi postikorteissa esim. jaetun taustan sallimisessa maiden välillä. Ja toki Suomen täytyi myös saada Venäjältä hyväksyntää autonomian aikana postikorteille ja niiden muutoksille.
Vieras
14.11.2019

CAPTCHA

0
Shares