Tässä Sanomalehden aikajanassa esitellään sanomalehtien jakelun historia 1600-luvun Ruotsin vallan ajalta nykypäivään ja tulevaisuuteen. Tämä liittyi näyttelyyn Aamukahvi ja tuore lehti. Näyttelystä on myös verkkonäyttely, jonka osa tämä aikana on.
Ruotsin ensimmäinen sanomalehti, Ordinarie Post-Tijdender. Nykyään Post- och Inrikes Tidningar on maailman vanhin päivittäin ilmestyvä sanomalehti.
Kokkolan pormestari ja raatimiehet tilasivat ruotsalaisen Post-Tijdender-sanomalehden. Tämä on varhaisin tieto sanomalehtien tilaamisesta Suomeen.
Ensimmäinen Suomessa painettu ja julkaistu sanomalehti, Tidningar Ufgifne Af et Sälskap i Åbo, eli lyhyemmin Åbo Tidningar alkoi ilmestyä.
Ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti, Suomenkieliset Tieto-Sanomat, alkoi ilmestyä. Tilaajien vähyyden vuoksi lehti lopetti 1776
Turun Wiikko-Sanomat alkoi ilmestyä. Jo heti alussa tilaajia oli 2000, mikä oli kaksi kertaa niin paljon kuin muilla lehdillä yhteensä.
Sensuuriasetus. Painotuotteita, myös sanomalehtiä, sensuroitiin ennakkoon. Lehtiä takavarikoitiin. Ulkomaisia lehtiä jopa maahantuontikieltoon.
Eurooppalaiset sanomalehdet tärkeitä maailman tapahtumien välittäjiä Suomessa. Tuonti Suomeen Ahvenanmaan kautta Tukholmasta ja Pietarista.
Postin ja lehtien kuljetus höyrylaivoilla Ahvenanmeren yli sulan veden aikaan alkoi. Se täydensi postitalonpoikien hoitamaa kuljetusjärjestelmää.
Maamiehen ystävä -sanomalehti alkoi ilmestyä Kuopiossa. Lehden ensimmäinen toimittaja oli J. V. Snellman.
Suomalaisuusaatetta korostanut Suometar alkoi ilmestyä Helsingissä.
Krimin sota (1853–1856) kasvatti kiinnostusta uutisiin. Lehtien tilausmäärät kaksinkertaistuivat.
Posti aloitti sanomalehtien ja kirjeiden kotiinkannon kaupungeissa maksua vastaan. Tilaaja saattoi noutaa lehden myös postikonttorista.
Posti alkoi periä sanomalehtien kuljetusmaksun lisäksi palkkiota lehtitilausten välittämisestä. Uudistus nosti sanomalehtien tilaushintoja.
Postin ja sanomalehtien kuljetus rautateitse alkoi, kun Suomen ensimmäinen ratayhteys Helsingin ja Hämeenlinnan välillä avautui.
Hufvudstadsbladet alkoi ilmestyä Helsingissä ja siirtyi ensimmäisenä sanomalehtenä kotiinkantoon.
Kansakouluasetus. Suomeen alettiin perustaa kuntien ylläpitämiä kansakouluiksi nimitettyjä perusopetusta tarjoavia oppilaitoksia.
Suomen tilastollisen vuosikirjan mukaan jo yli 97 % suomalaisista oli auttavasti lukutaitoisia.
Uusi postijärjestys. Lehteä ei ollut enää pakko tilata lähimmästä postikonttorista, vaan sen saattoi tilata myös suoraan julkaisijalta.
Aamulehti alkoi ilmestyä Tampereella.
Päivälehti alkoi ilmestyä Helsingissä. Se lakkautettiin poliittisista syistä vuonna 1904, mutta perustettiin heti uudelleen nimellä Helsingin Sanomat.
Maalaiskirjeenkantojärjestelmä. Kirjeenkantajat kuljettivat sanomalehdet tilaajille kotiin myös maaseudulla.
Postimanifesti. Suomen postilaitos yhdistettiin Venäjän postilaitokseen ja Venäjän sisäministeriön alaisuuteen. Yhtenäistämistoimien alku.
Posti välitti yli yhdeksän miljoonaa sanoma- ja aikakauslehtinumeroa koko maassa.
Ensimmäinen sortokausi. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov lakkautti 12 sanomalehteä vuonna 1901.
Sanomalehtien tilausmaksut muuttuivat. Julkaisija sai lähettää lehdet alennetulla maksulla ristisiteenä, eli nippuun pakattuna, tilaajan osoitteeseen.
Posti välitti 21,9 miljoonaa sanomalehti- ja aikakauslehtinumeroa. Uusia lehtiä perustettiin, myös olemassa olevat lehdet ilmestyivät useammin.
Turun Sanomat alkoi ilmestyä.
Postinkantajat järjestäytyivät, Suomen Postiljooniyhdistys perustettiin. Postinkantajien työviikko oli yhä seitsemänpäiväinen.
Posti välitti 56 miljoonaa sanoma- ja aikakauslehtinumeroa. Postinkantajien määrä ei kasvanut samassa suhteessa kuin lehtien määrä. Työ oli raskasta.
Sanomalehtien osuus kaikista postilähetyksistä oli 55 prosenttia.
Maailmansota lisäsi uutisnälkää ja kasvatti lehtien tilausmäärän 120 miljoonaan. Ulkomaisten lehtien saatavuus huononi. Posti kulki Tornion kautta.
Sisällissota vaikeutti ja hidasti postinkulkua ja monet rautatieyhteydet katkesivat. Postin virkamiehiä erotettiin ja he lakkoilivat.
Sisällissodan jälkeen kiellettiin vallankumouksellisiksi katsottujen lehtien välittäminen esimerkiksi Ruotsista ja Yhdysvalloista.
Postin sunnuntaikanto päättyi. Sanomalehdet huolehtivat jakelustaan paikallisesti.
Postilinja-autoliikenne alkoi eri puolilla Suomea. Erityisesti Lapissa kesäaikaan postin kulku nopeutui ja lehdet saatiin tilaajille nopeammin.
Oppivelvollisuuslaki. Oppivelvollisuus koski 7–13-vuotiaita. Kansakoulun oppimäärän omaksuminen tuli pakolliseksi kaikille.
Postin sanomalehtipostikonttori aloitti Helsingissä. Se postitti pääkaupungin lehdet ja pääosan ulkomailta saapuneista lehdistä muualle Suomeen.
Liikenneyhteydet ulkomaille nopeutuivat, kun sanomalehtiä alettiin kuljettaa lentopostissa väleillä Helsinki-Turku-Tukholma ja Helsinki-Tallinna.
Toinen maailmansota alkoi. Puolustusvoimien kenttäposti perustettiin. Kenttäposti toimitti kirjeiden lisäksi sanomalehtiä rintamalle.
Talvisodan aikana paljon naisia postinkantajina. Polttoaineiden säännöstely vaikeutti postin kuljetusta maanteillä.
Talvisodan jälkeen lakkautettu kenttäposti aloitti uudelleen kesällä 1941. Jatkosodan lopulla Helsingissä jo 95 % postinkantajista naisia.
Posti kuljetti lehtiä lähes 299 miljoonaa. Sanomalehtipostikonttori postitti näistä yli 56 %. Paperipulan vuoksi lehtien sivumäärä supistui.
Lapin sota vaikeutti postin jakelua Pohjois-Suomessa. Liikenneyhteyksiä oli poikki, ja autoja oli sodan jäljiltä käytettävissä vain vähän.
Rengaspula vaikeutti postin jakelua. Paperipula vaikeutti sanomalehdistön kasvua.
Uusi sanomalehtiohjesääntö. Sanomalehtien tilausjärjestelmä uudistettiin.
Sanoma- ja aikakauslehdet eroteltiin postin tilastoissa toisistaan. Sanomalehtien osuus 488 miljoonasta lehdestä oli 351,4 miljoonaa eli noin 72 %.
Postin kuljetusten pääpaino siirtyi rautateiltä autoille. Lentokuljetusten määrä kasvoi myös Suomen sisäisessä liikenteessä.
Postilaatikot alkoivat yleistyä ja nopeutti jakelua. Aiemmin sanomalehdet oli jaettu suoraan vastaanottajan ovelle. Kimppukuljetukset kehittyivät.
Sanomalehtien varhaisjakelu alkoi. Sanomalehdet alkoivat kehittää omia jakeluverkostojaan. Varhaisjakelua alkoivat hoitaa osapäivätoimiset jakajat.
Kolmiviikkoisen yleislakon aikana sanomalehdet eivät ilmestyneet eikä niitä jaettu. Lehdet välittivät tietoa monisteilla, joita jakoivat itse.
Posti siirtyi yhteen päiväjakelukertaan. Sanomalehtien siirtyminen varhaisjakeluun vähensi jaettavan postin määrää.
Sanomalehdet perustivat yhteisiä varhaisjakeluorganisaatioita hillitsemään jakelukustannuksia.
Lama. Sanomalehtien levikki supistui ja mediatulot laskivat.
Valtion postille maksama kuljetustuki loppui.
Valtion sanomalehdille maksama jakelutuki poistui asteittain vuoteen 1996 mennessä.
Suomessa ilmestyi 204 sanomalehteä. Tilattuja lehtiä jaettiin 758 miljoonaa kappaletta. 80 % jaettiin varhaisjakelussa ja 20 % päiväjakelussa.
Suomessa oli 15 sanomalehtien varhaisjakelupalveluja tarjoavaa yritystä, joista Posti oli suurin noin 41 % osuudella.
Ensimmäiset sähköiset jakokirjat kehitettiin varhaisjakajien työvälineiksi.
Jaettavien sanomalehtien ja muun postin määrä väheni. Posti teki kokeiluja perus- ja varhaisjakelun yhdistämiseksi.
Postipalveluita koskeva lainsäädäntö vapautui. Uusia jakeluyhtiöitä, jotka alkoivat jakaa myös kirjepostia.
Varhaisjakelu kärsi työvoimapulasta. Ulkomaalaistaustaisten jakajien määrä kasvoi. Jaettavien sanomalehtien määrä väheni vuosittain 4–8 %.
Jaettujen sanomalehtien määrä supistui 13 %. Yhä useampi tilaaja siirtyi lukemaan uutiset digitaalisesti tai lopetti tilauksen kokonaan.
Alma Manu -jakeluyhtiön sanomalehtien varhaisjakelu siirtyi Postille Satakunnassa ja Pirkanmaalla. Korona nopeutti paperipostin määrän laskua.
Posti aloitti päiväpostin jakamisen yhdessä varhaisjakelun kanssa neljällä paikkakunnalla Pirkanmaalla ja Satakunnassa.
UPM lakkautti Jämsän Kaipolan paperitehtaan. Tehtaan sulkemisen myötä sanomalehtipaperin valmistaminen Suomessa on katkolla.
Viimeinen paperinen sanomalehti jaetaan Suomessa?