Aikajana

Kokkolan pormestari ja raatimiehet tilasivat yhdessä ruotsalaisen Post-Tijdender -sanomalehden, joka oli alkanut ilmestyä vuonna 1645. Tämä on varhaisin tieto sanomalehtien tilaamisesta Suomeen. 

Ensimmäinen suomalainen sanomalehti, Tidningar Ufgifne Af et Sälskap i Åbo, eli lyhyemmin Åbo Tidningar alkoi ilmestyä. Lehden saattoi hankkia noutamalla sen suoraan julkaisijalta tai tilaamalla postin välityksellä lähimpään postikonttoriin.

Ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti, Suomenkieliset Tieto-Sanomat, alkoi ilmestyä. Tilaajien vähyyden vuoksi lehti lopetti toimintansa seuraavana vuonna. 

Turun Wiikko-Sanomat alkoi ilmestyä. Jo alkuvaiheessa sillä oli 2000 tilaajaa, mikä oli kaksi kertaa niin paljon kuin muilla lehdillä yhteensä. Posti peri tilaajilta välitysmaksuja postikonttoreihin tilatuista lehdistä. Paikalliset tilaajat saivat lehtensä halvemmalla hakemalla sen kirjakaupasta. 

Sensuuriasetus astui voimaan. Painotuotteita, myös sanomalehtiä, ennakkosensuroitiin, takavarikoitiin, ja ulkomaisia lehtiä asetettiin jopa maahantuontikieltoon.  

Eurooppalaiset sanomalehdet olivat tärkeitä maailman tapahtumien välittäjiä Suomessa. Niitä tuotiin Suomeen sekä Ahvenanmaan kautta Tukholmasta että Pietarista. Parhaimmillaan esimerkiksi saksalaiset lehdet olivat suomalaisilla lukijoilla jo reilun viikon kuluttua ilmestymisestään. 

Postia ja sanomalehtiä alettiin kuljettaa Ahvenanmeren yli höyrylaivoilla. Aikaisemmin ja vielä vuosia myöhemminkin postinkuljetus Ruotsin Grisslehamnin ja Ahvenanmaan Eckerön välillä oli ollut ruotsalaisten ja suomalaisten postitalonpoikien varassa. Merimatka oli myrskyisä ja vaarallinen. Usein posti katosi tai viipyi matkalla pitkään. 

Maamiehen ystävä alkoi ilmestyä Kuopiossa J. V. Snellmanin julkaisemana.

Suometar alkoi ilmestyä Helsingissä.

Krimin sota (1853–1856) kasvatti kiinnostusta uutisiin ja sanomalehtien tilausmäärät kaksinkertaistuivat vuosikymmenen kuluessa. Maaseudulle lehdet saapuivat usein papiston välityksellä ja kaupunkeja hitaammin. Pääkaupungin ja muiden suurimpien kaupunkien lehtiä oli syrjäseuduilla odotettava jopa viikosta kahteen. 

Posti alkoi periä sanomalehtien kuljetusmaksun lisäksi myös palkkiota postimestareille lehtitilausten välittämisestä. Uudistus nosti sanomalehtien tilaushintoja.  

Maaseudulle alettiin perustaa postitoimistoja. Postitoimistojen määrän kasvu lisäsi sanomalehtien levikkiä, kun lehden saattoi tilata aiempaa lähemmäksi kotia. Kotiin asti sanomalehteä ei vielä saanut, vaan tilaus oli noudettava postin toimipaikasta.

Postin ja sanomalehtien kuljetus rautateitse alkoi, kun Suomen ensimmäinen ratayhteys Helsingin ja Hämeenlinnan välillä avautui. 

Hufvudstadsbladet alkoi ilmestyä Helsingissä ja siirtyi ensimmäisenä sanomalehtenä kotiinkantoon. 

Kansakouluasetus. Suomeen alettiin perustaa kuntien ylläpitämiä kansakouluiksi nimitettyjä perusopetusta tarjoavia oppilaitoksia.  

Suomen tilastollisen vuosikirjan mukaan jo yli 97 % suomalaisista oli lukutaitoisia.

Uusi postijärjestys astui voimaan. Lehteä ei jatkossa enää ollut pakko tilata lähimmästä postikonttorista, vaan sen saattoi tilata myös suoraan julkaisijalta. 

Aamulehti alkoi ilmestyä Tampereella. 

Päivälehti alkoi ilmestyä Helsingissä. Lehti lakkautettiin vuonna 1904, mutta perustettiin saman tien uudelleen nimellä Helsingin Sanomat.  

Maalaiskirjeenkantojärjestelmä otettiin käyttöön. Kirjeenkantajat kuljettivat myös sanomalehdet tilaajien koteihin maaseudulla.

Suomen postilaitos siirrettiin erityisellä keisarillisella postimanifestilla Venäjän sisäministeriön ja keisarikunnan posti- ja lennätinylihallituksen alaisuuteen.

Posti välitti yli yhdeksän miljoonaa sanoma- ja aikakauslehtinumeroa koko maassa. 

Ensimmäinen sortokausi Suomessa. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov lakkautti vuonna 1901 12 sanomalehteä.