Yhteisöpedagogi museossa
Voisinko yhteisöpedagogina työskennellä museossa ilman kulttuuri- tai museoalan koulutusta? Työharjoitteluni Postimuseolla antoi pohdinnalleni vastauksen. Yhteisöpedagogin opinnoissa olen oppinut ennakkoluulottomuutta, mikä on kasvattanut haluani tutkia itselle sopivia polkuja omalle ammatilliselle kasvulle.
Kävijähaastatteluja tein tabletin avulla Postia ja bittejä -näyttelyssä.
Harjoittelujaksoni Postimuseolla on kasvattanut tiedonjanoani. On ollut inspiroivaa päästä tutustumaan museoalaan yhteisöpedagogin näkökulmasta. Harjoittelu on sisältänyt monipuolisesti erilaisia työtapoja ja oppimistilanteita. Olen päässyt tutustumaan lähemmin museopedagogiikkaan ja yleisötyöhön niin opastusten kuin kävijähaastattelun tiimoilta.
Verkostoitumista ja Vammaishistoriakuukauden suunnittelua
Harjoittelussani olen päässyt suunnittelemaan ja organisoimaan vuosittain järjestettävää Vammaishistorian kuukautta verkostoituen ja tehden yhteistyötä eri järjestöjen parissa. Tämä on ollut ammatillisesti erittäin opettavaista.
Olen päässyt työskentelemään lähemmin Postimuseon monialaisen työyhteisön ja verkostojen parissa, mikä on ollut todella mielenkiintoista ja antanut paljon erilaisia näkökulmia ja tapoja työskennellä.
Erittäin inspiroivaa on ollut perehtyä minulle uuteen organisaatioon ja museotyössä toteutettavaan esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Olen kokenut harjoittelun todella mielekkääksi suunnitellessani uutta Vammaishistoriakuukauden tapahtumakokonaisuutta Postimuseolle. Lopputuloksen pääset kokemaan syyskuussa museokeskus Vapriikissa.
Olen oppinut verkostoituessani Postimuseon monialaisesta ammattikunnasta, organisaation rakenteesta ja toimintatavoista seuratessani museotyöskentelyä ja suunnitellessani tapahtumaa. Olen työskennellyt eniten museopedagogiikan ja yleisötyön parissa, mutta päässyt toimimaan myös muiden osa-alueiden osaajien parissa.
Miksi yhteisöpedagogien pitäisi hakeutua museotyön pariin?
Yhteisöpedagogin tutkinto ei ole vielä kauhean tunnettu tai sen monipuolista osaamisaluetta ei olla täysin huomattu mahdollisuutena työelämässä.
Osallistuin Pride-korttipajan vetämiseen.
Omalla kokemuksellani osaan sanoa että, tutkinnon monipuolisuus ja osaamisalueet sopisivat täydellisesti muovautumaan järjestöjen ja museoiden työnkuvaan.
Yhteisöpedagogit tuovat vahvaa osallisuuden, ryhmätyön ja yhteisöllisen oppimisen osaamista. Tutkintoni on sopinut mielestäni täydellisesti Postimuseoon, jonka museopedagogiikassa korostuvat elinikäinen oppiminen, elämyksellisyys, oivaltaminen, tutkiminen, ylisukupolvinen vuorovaikutus ja saavutettavuus. Näiden myötä pedagogisena tavoitteena korostuu henkilökohtaisen kulttuuri-identiteetin tukeminen.
Nämä ovat itselleni merkityksellisiä ja tärkeitä arvoja omassa työskentelyssäni, ja mitä haluan omalla työlläni edistää. Pedagogisesta taustastani on ollut hyötyä perehtyessäni museopedagogiikkaan. Se on myös auttanut löytämään samankaltaisuuksia, millä kehittää omaa ammatillista osaamistani.
Museossa huomasin edukseni yhteisöpedagogin taustani, kun pystyin antamaan ajatuksia ja ideoita ”laatikon ulkopuolelta”. Museoiden ja järjestöjen olisi tärkeää ottaa yhteisöpedagogian opiskelijoita harjoitteluun, koska yhteisöpedagogit tuovat osaamisellaan muun muassa yleisötyön, fasilitoinnin, yhteiskehittämisen ja saavutettavuuden edistämistä. Opiskelijan ottaminen työharjoitteluun mahdollistaa organisaatiolle uuden oppimisen ja uusien näkökulmien löytämisen.
Vastaa