Posti on kuljettanut paketteja jo yli 100 vuoden ajan
Tieto tavarasta saavutti asiakkaan lehti-ilmoitusten ja postimyyntiluetteloiden kautta. Mainoksia selailtiin ja esineitä ihailtiin, vaikka tilaamiseen ei olisi ollut rahaa. Tamperelainen Nikolai Tirkkonen oli postimyynnin pioneereja Suomessa. Esite vuosilta 1905-1906. Tampereen historialliset museot.
Postimyynti virisi Suomessa 1800-luvun lopulla
Postin kautta tilattavilla paketeilla on Suomessa pitkä historia. Ruotsalaiset kauppiaat myivät Pohjanmaalle postitse tavaraa jo 1890-luvulla. Myös ensimmäiset suomalaiset postimyyntiyritykset syntyivät Pohjanmaalle vuosisadan vaihteessa.
Postin toiminta kehittyi vastaamaan yritysten ja kansalaisten uusia tarpeita. Rautatie nopeutti postin kulkua ja alensi hintoja. Ristisidelähetysten käyttöönotto mahdollisti kirjojen ja tavaranäytteiden lähettämisen pakettejakin edullisemmin. Käyttöön tulivat myös pakettikortit ja postietuanti eli postiennakko.
Postimyynnin hiipuessa kenttäpostipaketteja riitti. Miehet heittelemässä paketteja 5. divisioonan kenttäpostikonttorilla, Syvärillä.
Sota pysäytti postimyynnin
Postimyynti vakiinnutti asemaansa itsenäisyyden alkuvuosina ja tavaraa kulki ympäri Suomea. Toinen maailmansota kuitenkin romahdutti postimyynnin volyymin koko maassa. Postitse lähetettävien pakettien määrä kasvoi, kun kenttäpostipaketit alkoivat kulkea kotirintaman ja rintaman väliä.
Vuosina 1939-1945 Suomessa lähetetiin yli miljardi kenttäpostilähetystä. Pakettivolyymi oli niin suurta, että syksyllä 1941 koettiin tarpeelliseksi rajoittaa kotoa rintamalle lähetettävien pakettien määrää.
Kuvalliset ja värikkäät postimyyntiesitteet houkuttelivat tilaamaan tavaraa kotiin. Kuvassa Anttilan katalogi vuodelta 1961.
Postimyynti tuo tavarataivaan Suomeen
Sotien jälkeen Suomi jälleenrakensi ja teollistui. Sotakorvaukset nostivat tuotantoa ja vientiä. Elintaso alkoi nousta. Kaupungistuminen lisäsi tavaravalikoimaa erityisesti suurissa asutuskeskuksissa.
1950-luvulla myös postimyynti elpyi, kun Myyntiapu Oy (1949) ja Kalle Anttila Oy (1952) aloittivat toimintansa. Maaseudulla asuville postimyynti oli usein ainut tapa hankkia tavaraa, jota kyläkaupoissa ei ollut saatavilla. Tilaus tehtiin puhelimitse tai täyttämällä tilauslomake. Tuotteet lähetettiin postiennakolla ja maksettiin postista noudettaessa. Palauttaminen oli mahdollista, mutta usein monimutkaista ja hankalaa.
Automatisaatio lisäsi liikkuvan tavaran määrää ja tehosti pakettien käsittelykapasiteettia. Automaattista pakettilajittelua Tampereen postitalossa 1970-luvulla.
Tavaraa puhelimella kotiin?
Iso muutos postimyynnissä tapahtui 1970-luvulla, kun tietotekninen kehitys mullisti kaupanteon. Asiakasrekisterit ja tilausten käsittely sähköistyivät. Markkinoinnista tuli kohdennettua ja visuaalisesti näyttävämpää. Myös maksuliikenne nopeutui. Tilaukset tehtiin kuitenkin edelleen postitse tai puhelimitse.
Postissa muutokseen tartuttiin 1980-luvulla, kun hinnoittelua ja palveluita alettiin kehittää postimyyjien ja suurasiakkaiden tarpeisiin. Asiakaspalautusten tekeminen helpottui Postin osoitehuoltopalvelun ja asiakaspalautuspalvelun ansiosta. Osoitteeton tai postinumeroon perustuva mainostaminen tuli mahdolliseksi. Myös kuoritus- ja pakkauspalvelut tulivat mukaan Postin palveluvalikoimaan.
Keltainen Pörssi oli yksi suurimpia suomalaisia ilmoitusmyyntialustoja. Sitä oli mahdollista käyttää niin paperi- kuin nettiversionakin. Vuonna 2012 toiminta siirtyi kokonaan verkkoon ja sivusto lakkautettiin 2016. Kuvan lehti vuodelta 2002, jolloin sitä julkaisi Sanoma. Päivälehden arkisto.
Vuosituhannen vaihde oli postimyynnin murroskautta
Seuraava murros postimyynnissä tapahtui 1990-luvulla, kun internet avasi yhteydet kotien ja kauppiaiden välillä. Ensimmäiset isot, kuluttajille tarkoitetut verkkokaupat aloittivat toimintansa 1990-luvulla. Uutena ilmiönä tulivat yksittäisten myyjien ilmoituksia yhteen kokoavat kauppapaikat, kuten Keltainen Pörssi ja Huuto.net. Etäkaupasta tuli hiljalleen jokapäiväinen kuluttamisen muoto.
Postin pakettiautomaateista on viimeistään 2010-luvulla tullut osa suomalaista verkkokauppakokemusta. Paketteja löytyy niin sisä- kuin ulkotiloistakin. Kuva Helsingistä vuodelta 2021.
Pakettimäärän kasvu on logistinen haaste
Digitalisaatio on siirtänyt viestinnän verkkoon. Tämä on näkynyt erityisesti kirjepostin dramaattisena vähenemisenä 2000-luvulla. Vastaavasti pakettien merkitys postitoiminnalle on korostunut ja tavaravirrasta on tullut yhä keskeisempi osa Postin liiketoimintaa. Myös logistisen alan kilpailu on koventunut, kun samoista kuljetettavista paketeista kilpailevat monet yritykset.
Posti on vastannut logistiseen haasteeseen mm. kuljetus- ja lajittelukapasiteettia kehittämällä. Merkittävä tekijä ovat olleet myös pakettiautomaatit, jotka otettiin käyttöön 2011. Vuonna 2022 Postin pakettiautomaatteja oli Suomessa jo noin 3500.
Ulkomaanpaketit muodostavat merkittävän osan suomalaisista verkkokauppaostoksista. Helsinki-Vantaan lentokentästä on tullut merkittävä postilogistiikan keskipiste. Kuvassa saapuvaa lentopostia vuonna 2022.
Ulkomaanpaketit työllistävät Postia
Suuri yleisö ymmärsi pakettimäärän kasvun todennäköisesti vasta koronapandemian myötä. Jo ennen pandemiaa tavaraa oli tilattu niin kotimaisista kuin ulkomaisistakin verkkokaupoista. Pelkästään vuonna 2021 Posti kuljetti Suomessa ja Baltian maissa yli 70 miljoonaa pakettia.
Ulkomailta tulevista paketeista noin 40 % kulkee lentoteitse ja 60 % pintateitse, pääasiassa rekoilla. Helsinki-Vantaan lentokentällä toimii Postin Air Mail Unit -yksikkö, joka vastaa lentoteitse saapuvien ulkomaanpakettien vastaanotosta. Kentällä lähetykset käsitellään suljetuissa lentosäkeissä ja kuljetusyksiköissä. Varsinainen lajittelu ja tullaus tapahtuvat Vantaan logistiikkakeskuksessa, johon paketit kentältä siirtyvät.