Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Pikaviestimestä tunteiden tulkiksi – postikortin 150-vuotinen historia esillä Postimuseossa

08.02.2021

Postimuseo juhlistaa suomalaisen postikortin 150-vuotista historiaa Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta -näyttelyllä 19.2.–2.5.2021 museokeskus Vapriikissa Tampereella ja verkossa. Näyttely esittelee postikortin kulttuurihistoriaa ja käyttötapoja kuuden eri teeman kautta.

Postikortti mullisti suljettuihin kirjeisiin tottuneiden ihmisten viestinnän. Kortista tuli tärkeä uusi media ja pikaviestin. Aluksi avoin kortti jopa kauhistutti. Ensimmäinen ilman kuorta postitettava ehiöpostikortti otetiin käyttöön Suomessa 1871.

Postikortit olivat aluksi kuvattomia, kunnes valokuvaus ja painotekniikan kehitys toivat kuvatulvan. Kirjoitustaidon kohentuminen ja kirjettä edullisempi postimaksu nostivat postikortin suosioon.

Arkipäiväisen viestinnän ja onnittelujen ohella postikortti oli mainonnan, mielenilmauksen, uutisoinnin ja propagandan väline.

Uusien viestintätapojen myötä postikortin merkitys on muuttunut. Korttia ei tarvita tiedonantoihin tai uutisointiin, vaan se on tunteiden välittäjä. Postikortti on sopeutunut digitaaliseen maailmaan ja lähettäjiä riittää edelleen. Joulu, ystävänpäivä ja pääsiäinen nostavat korttien lähetysmääriä.

Näyttelyn postikortit on valittu Postimuseon 220 000 kortin kokoelmasta 1800-luvulta nykypäivään. Verkkonäyttely syventää teemaa ja esittelee kokoelmia laajasti. Näyttelyn rakenteet on valmistettu kierrätyspahvista.

Postikorttiyhdistys Apollon jäsenten kokoelmat tuovat esiin postikorttia harrastuksena. Ne esittelevät Tamperetta ja Päijännettä, saunaa, Kalevalaa, onnittelu- ja tervehdyskortteja, 1800–1900-lukujen taitteen vuosilukukortteja sekä lapsiaiheisia kortteja 1900-luvun alusta.

5000 postikortin kierrätystaideteos
Näyttelyä täydentää taideteos Viestivirta, jonka on luonut tamperelainen taiteilijapari BCE (Milla ja Petri Neuvonen). Reliefi koostuu noin 5000 kulkeneesta postikortista.

Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta on esillä 19.2. – 2.5.2021 Postimuseossa museokeskus Vapriikin 2. kerroksessa, Alaverstaanraitti 5, Tampere. Näyttely lähtee kiertoon eri puolille Suomea toukokuussa. Apollon kokoelmat ovat esillä vain Tampereella.

Lisätietoja:
Suvi Jalli, projektipäällikkö, 040 531 0388, suvi.jalli@postimuseo.fi
Mirka Ylä-Mattila, viestintäsuunnittelija, 041 507 5150, mirka.yla-mattila@postimuseo.fi

EDITOITU 24.2. Näyttelyn päättymispäivä muutettu 2.5.

Katso kuvia

Pystymallinen postikortti, jossa pieni poika liian isossa lipallisessa lakissa pitää käsissään kirjeitä ja korttia sekä olallaan keskivartalonsa peittävää olkalaukkua. Ympärillä on neliapiloita ja alapuolella kaunolla teksti Parhain terveisin.
Lataa kuva täysikokoisena
Kortti 1910-luvulta. Postimuseon kokoelmat.
Historiallinen ja kellastunut, käsin kirjoitettu suomenkielinen ehiökortti vuodelta 1871. Kortin oikeassa yläkulmassa on painettu kahdeksan pennin arvoinen vihreä postimerkki, jossa on Suomen vaakunaleijona. Kortin keskelle on kirjoitettu siistillä kaunokirjoituksella osoitteeksi herra tohtori J. E. Topelius Vaasaan, ja vasemmassa reunassa on pyöreä musta postileima sekä kirjailija Sakari Topeliuksen käsin kirjoittamaa tekstiä serkulleen.
Lataa kuva täysikokoisena
Eräs ensimmäisistä postikortin käyttäjistä oli kirjailija Sakari Topelius, joka lähetti ehiökorttien ilmestymispäivänä 10.10.1871 kortin serkulleen Vaasaan. Kortissa hän kehuu uutta, mainiota viestintämuotoa. Kortti on Postimuseon kokoelmissa.
Maisemapostikortti Helsingistä, johon on sommiteltu kolme erilaista kaupunkinäkymää koristeellisiin, kaareviin kehyksiin. Suurimmassa, ylhäällä oikealla olevassa soikeassa kuvassa näkyy Helsingin Keisarillinen palatsi eli nykyinen Presidentinlinna meren rannalta kuvattuna, ja sen edustalla laiturissa on kiinni kaksi pientä puuvenettä. Vasemmassa yläkulmassa on pystysuuntainen kuva Johanneksenkirkosta korkeine kaksoistorneineen, ja alhaalla vasemmalla olevassa pyöreässä kuvassa näkyy Eteläsatama purjelaivoineen sekä höyrylaivoineen auringonlaskun aikaan. Kuvien välejä ja kortin reunoja koristavat hienovaraiset vaaleansiniset lemmikkikukat, vihreät lehdet sekä kultaiset ornamenttikuviot. Kortin oikea alalaita ja tyhjät tilat on kirjoitettu täyteen tiheää kaunokirjoitusta mustalla musteella, ja vasemmassa alakulmassa lukee käsin kirjoitettuna Terveiset Kotia sekä painettuna pieni pyöreä kustantajan logo. Keskellä korttia lukee myös painettu paikkakuntateksti Helsingfors Helsinki.
Lataa kuva täysikokoisena
Ensimmäiset kuvakortit olivat pienien kuvien sommitelmia - usein kaupunkimaisemia. Viestille oli tilaa kuvapuolella. Osoitepuolelle ei aluksi saanut kirjoittaa viestiä. Kuva: Postimuseo
Postikortti, joka esittelee polkupyöräilyn riemua ja erilaisia kulkuvälineitä useissa pienissä piirrosruuduissa. Keskellä olevassa suurimmassa osiossa ryhmä hienostuneesti pukeutuneita miehiä ja naisia viettää eväsretkeä vehreässä puistossa puiden katveessa valkoisen viltin äärellä, ja heidän vieressään on useita vanhanaikaisia polkupyöriä. Vasemmassa yläkulmassa nainen ja mies ajavat rinnakkain kahdella korkealla polkupyörällä, kun taas vasemmassa alakulmassa kaksi miestä ajaa kilpaa pyörillään höyryveturin puksuttaessa taustalla raiteilla. Oikeassa yläkulmassa näkyy nelipyöräiset hevosvaunut matkustajineen hotellirakennuksen edustalla, ja oikeassa alakulmassa sotilasasuinen mies ajaa polkupyörällä vaaleanpunaisten kukkaköynnösten alapuolella. Kuvan alareunassa keskellä on avatun paperikäärön muotoinen vaaleanruskea osio, johon on kirjoitettu kaunokirjoituksella suomenkielinen tervehdys, joka alkaa sanoilla Terve Ida Eikö tämä näytä hauskalta Tämä meidän huvimatkamme.
Lataa kuva täysikokoisena
Postikortit esittelivät myös uusia keksintöjä. Postimuseon kokoelmat.
Pystymallinen postikortti, jonka yläosassa ruutupunamekkoinen, vaaleahiuksinen, hymyilevä tyttö on kukkakimpun kanssa, Kukkakimpussa on päivänkakkaroita ja sinivuokkoja. Alla painettuna kaunolla teksti Äidille!.
Lataa kuva täysikokoisena
Äitienpäiväkortit vakiintuivat 1930-luvulla. Kuva: Postimuseo.
Lataa kuva täysikokoisena
Kenttäpostia sodan ajalta. Kuva: Postimuseo
Lataa kuva täysikokoisena
Paikkakuntakortti Tampereelta 1970-luvulta. Kuva: Postimuseo
Vaakatasoinen postikortti, jossa on sinisellä pohjalla kolme maisema kuvaa merestä, hiekkarannasta ja palmupuista. Tekstinä keltaisella Playa del Inglés Gran Canaria sekä piirretty kasvoilla oleva aurinko. Oikealla alakulmassa on Kanarian saarten lippu.
Lataa kuva täysikokoisena
Ensimmäiset seuramatkat tehtiin 1960-luvulla. Halvat matkat etelään alkoivat yleistyä, mikä näkyi ulkomailta tulleina Kanarian ja Espanjan kortteina.  Kuvan kortti 1980-luvulta. Kuva: Postimuseo
Pystymallinen postikortti, jossa pieni poika liian isossa lipallisessa lakissa pitää käsissään kirjeitä ja korttia sekä olallaan keskivartalonsa peittävää olkalaukkua. Ympärillä on neliapiloita ja alapuolella kaunolla teksti Parhain terveisin.
Historiallinen ja kellastunut, käsin kirjoitettu suomenkielinen ehiökortti vuodelta 1871. Kortin oikeassa yläkulmassa on painettu kahdeksan pennin arvoinen vihreä postimerkki, jossa on Suomen vaakunaleijona. Kortin keskelle on kirjoitettu siistillä kaunokirjoituksella osoitteeksi herra tohtori J. E. Topelius Vaasaan, ja vasemmassa reunassa on pyöreä musta postileima sekä kirjailija Sakari Topeliuksen käsin kirjoittamaa tekstiä serkulleen.
Maisemapostikortti Helsingistä, johon on sommiteltu kolme erilaista kaupunkinäkymää koristeellisiin, kaareviin kehyksiin. Suurimmassa, ylhäällä oikealla olevassa soikeassa kuvassa näkyy Helsingin Keisarillinen palatsi eli nykyinen Presidentinlinna meren rannalta kuvattuna, ja sen edustalla laiturissa on kiinni kaksi pientä puuvenettä. Vasemmassa yläkulmassa on pystysuuntainen kuva Johanneksenkirkosta korkeine kaksoistorneineen, ja alhaalla vasemmalla olevassa pyöreässä kuvassa näkyy Eteläsatama purjelaivoineen sekä höyrylaivoineen auringonlaskun aikaan. Kuvien välejä ja kortin reunoja koristavat hienovaraiset vaaleansiniset lemmikkikukat, vihreät lehdet sekä kultaiset ornamenttikuviot. Kortin oikea alalaita ja tyhjät tilat on kirjoitettu täyteen tiheää kaunokirjoitusta mustalla musteella, ja vasemmassa alakulmassa lukee käsin kirjoitettuna Terveiset Kotia sekä painettuna pieni pyöreä kustantajan logo. Keskellä korttia lukee myös painettu paikkakuntateksti Helsingfors Helsinki.
Postikortti, joka esittelee polkupyöräilyn riemua ja erilaisia kulkuvälineitä useissa pienissä piirrosruuduissa. Keskellä olevassa suurimmassa osiossa ryhmä hienostuneesti pukeutuneita miehiä ja naisia viettää eväsretkeä vehreässä puistossa puiden katveessa valkoisen viltin äärellä, ja heidän vieressään on useita vanhanaikaisia polkupyöriä. Vasemmassa yläkulmassa nainen ja mies ajavat rinnakkain kahdella korkealla polkupyörällä, kun taas vasemmassa alakulmassa kaksi miestä ajaa kilpaa pyörillään höyryveturin puksuttaessa taustalla raiteilla. Oikeassa yläkulmassa näkyy nelipyöräiset hevosvaunut matkustajineen hotellirakennuksen edustalla, ja oikeassa alakulmassa sotilasasuinen mies ajaa polkupyörällä vaaleanpunaisten kukkaköynnösten alapuolella. Kuvan alareunassa keskellä on avatun paperikäärön muotoinen vaaleanruskea osio, johon on kirjoitettu kaunokirjoituksella suomenkielinen tervehdys, joka alkaa sanoilla Terve Ida Eikö tämä näytä hauskalta Tämä meidän huvimatkamme.
Pystymallinen postikortti, jonka yläosassa ruutupunamekkoinen, vaaleahiuksinen, hymyilevä tyttö on kukkakimpun kanssa, Kukkakimpussa on päivänkakkaroita ja sinivuokkoja. Alla painettuna kaunolla teksti Äidille!.
Vaakatasoinen postikortti, jossa on sinisellä pohjalla kolme maisema kuvaa merestä, hiekkarannasta ja palmupuista. Tekstinä keltaisella Playa del Inglés Gran Canaria sekä piirretty kasvoilla oleva aurinko. Oikealla alakulmassa on Kanarian saarten lippu.
Takaisin ylös