Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Pikaviestimestä tunteiden tulkiksi – postikortin 150-vuotinen historia esillä Postimuseossa

Postimuseo juhlistaa suomalaisen postikortin 150-vuotista historiaa Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta -näyttelyllä 19.2.–2.5.2021 museokeskus Vapriikissa Tampereella ja verkossa. Näyttely esittelee postikortin kulttuurihistoriaa ja käyttötapoja kuuden eri teeman kautta.

Postikortti mullisti suljettuihin kirjeisiin tottuneiden ihmisten viestinnän. Kortista tuli tärkeä uusi media ja pikaviestin. Aluksi avoin kortti jopa kauhistutti. Ensimmäinen ilman kuorta postitettava ehiöpostikortti otetiin käyttöön Suomessa 1871.

Postikortit olivat aluksi kuvattomia, kunnes valokuvaus ja painotekniikan kehitys toivat kuvatulvan. Kirjoitustaidon kohentuminen ja kirjettä edullisempi postimaksu nostivat postikortin suosioon.

Arkipäiväisen viestinnän ja onnittelujen ohella postikortti oli mainonnan, mielenilmauksen, uutisoinnin ja propagandan väline.

Uusien viestintätapojen myötä postikortin merkitys on muuttunut. Korttia ei tarvita tiedonantoihin tai uutisointiin, vaan se on tunteiden välittäjä. Postikortti on sopeutunut digitaaliseen maailmaan ja lähettäjiä riittää edelleen. Joulu, ystävänpäivä ja pääsiäinen nostavat korttien lähetysmääriä.

Näyttelyn postikortit on valittu Postimuseon 220 000 kortin kokoelmasta 1800-luvulta nykypäivään. Verkkonäyttely syventää teemaa ja esittelee kokoelmia laajasti. Näyttelyn rakenteet on valmistettu kierrätyspahvista.

Postikorttiyhdistys Apollon jäsenten kokoelmat tuovat esiin postikorttia harrastuksena. Ne esittelevät Tamperetta ja Päijännettä, saunaa, Kalevalaa, onnittelu- ja tervehdyskortteja, 1800–1900-lukujen taitteen vuosilukukortteja sekä lapsiaiheisia kortteja 1900-luvun alusta.

5000 postikortin kierrätystaideteos
Näyttelyä täydentää taideteos Viestivirta, jonka on luonut tamperelainen taiteilijapari BCE (Milla ja Petri Neuvonen). Reliefi koostuu noin 5000 kulkeneesta postikortista.

Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta on esillä 19.2. – 2.5.2021 Postimuseossa museokeskus Vapriikin 2. kerroksessa, Alaverstaanraitti 5, Tampere. Näyttely lähtee kiertoon eri puolille Suomea toukokuussa. Apollon kokoelmat ovat esillä vain Tampereella.

Lisätietoja:
Suvi Jalli, projektipäällikkö, 040 531 0388, suvi.jalli@postimuseo.fi
Mirka Ylä-Mattila, viestintäsuunnittelija, 041 507 5150, mirka.yla-mattila@postimuseo.fi

EDITOITU 24.2. Näyttelyn päättymispäivä muutettu 2.5.

Katso kuvia

Kortti 1910-luvulta. Postimuseon kokoelmat.
Eräs ensimmäisistä postikortin käyttäjistä oli kirjailija Sakari Topelius, joka lähetti ehiökorttien ilmestymispäivänä 10.10.1871 kortin serkulleen Vaasaan. Kortissa hän kehuu uutta, mainiota viestintämuotoa. Kortti on Postimuseon kokoelmissa.
Ensimmäiset kuvakortit olivat pienien kuvien sommitelmia - usein kaupunkimaisemia. Viestille oli tilaa kuvapuolella. Osoitepuolelle ei aluksi saanut kirjoittaa viestiä. Kuva: Postimuseo
Postikortit esittelivät myös uusia keksintöjä. Postimuseon kokoelmat.
Äitienpäiväkortit vakiintuivat 1930-luvulla. Kuva: Postimuseo.
Kenttäpostia sodan ajalta. Kuva: Postimuseo
Paikkakuntakortti Tampereelta 1970-luvulta. Kuva: Postimuseo
Ensimmäiset seuramatkat tehtiin 1960-luvulla. Halvat matkat etelään alkoivat yleistyä, mikä näkyi ulkomailta tulleina Kanarian ja Espanjan kortteina.  Kuvan kortti 1980-luvulta. Kuva: Postimuseo
Takaisin ylös