Pääsiäinen – kevään airut

Postimuseon ja Suomen Postikorttiyhdistys Apollon järjestämä Pääsiäinen – kevään airut -näyttely on esillä Vapriikissa 19.3.–19.4.2015. Esillä on ennennäkemättömiä kokoelmia kymmenen apollolaisen kätköistä sekä Postimuseon arkistosta. Mukana on perinteisiä aiheita, kuten pääsiäispupuja, kanoja, kukkoja, tipuja, pusuja, noitia, ruokia ja tietysti munia. Korteissa esiintyy myös uskonnollisia aiheita ja huumoria. Lisäksi esillä on taiteilija Marjaliisa Pitkärannan piirtämiä pääsiäisaiheisia originaaleja.

Pääsiäiskortteja on Suomessa lähetetty 1870-luvulta saakka, aluksi suljetuissa kirjeissä. Kuvapostikorttien ja samalla pääsiäiskorttien lähettäminen yleistyi 1890-luvulla. Valokuvia alettiin käyttää postikorteissa 1900-luvun alussa. Toisinaan mustavalkoiset valokuvat väritettiin, jotta vaikutelma olisi ollut elävämpi. Nuoret tytöt toimivat korteissa onnen tuojina. Pääsiäispupu, joka henkilöityi hedelmällisyyden symboliksi, esiintyy korteissa usein munan kanssa.

Pääsiäiskorteille on ollut tyypillistä uskonnollinen kuvamaailma, jota etenkin ortodoksit ovat korteissaan suosineet. Myös kansanperinteeseen liittyvät aiheet, kuten noidat, pääsiäistontut, pääsiäismunien maalaaminen, pääsiäisvitsat ja pupujussit ovat olleet suosittuja aiheita. Pääsiäissuudelmat aiheina olivat peräisin ortodokseilta, jotka jakoivat ystävilleen taidokkaasti koristeltuja pääsiäismunia ja antoivat samalla suudelman poskelle.

Pääsiäiskorttiperinne eli voimakkaana aina 1960-luvulle saakka. Muutaman vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen pääsiäiskorttiperinne alkoi jälleen elpyä 1990-luvulla. Nykyisin pääsiäinen on kolmanneksi suosituin korttisesonki joulun ja Ystävänpäivän jälkeen.