Museot kulttuurin puolustajina – saavutettava kulttuuriperintö ja yhteisöllisyys korostuvat kriisissä
YK:n kansainvälisen suvaitsevaisuuden päivänä on hyvä kertoa Pohjoismaisen museoliiton järjestämän Museot yhteiskunnassa -konferenssin annista. Pidin Tanskan Brønderslevissa esityksen suomalaisesta yhdenvertaisuustyöstä. Osallistujat nostivat tärkeänä osana museotyötä sosiaalisen vastuun: kulttuuriperintöläheisyyden, saavutettavuuden ja kulttuurisen asevarustelun.
Pohjoismainen museoliitto kutsui minut pitämään esityksen Museot yhteiskunnassa – konferenssiinsa suomalaisen museon yhdenvertaisuustyöstä ja museokentän moninaisuustyöryhmistä. Esitykseni oli osa seminaariosiota Sosiaalinen kestävyys ja sosiaalinen liikkuvuus. Pohjoismainen museoliitto on yhdistys, joka kokoaa yhteen museoalan työntekijöitä Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Suomesta, Ahvenanmaalta, Islannista, Färsaarilta ja Grönlannista.
Saavutettavuus mahdollistaa osallisuuden kulttuuriin ja pääsyn kulttuuriperinnön äärelle
Amanuenssi Reetta Uusikulku pitämässä esitystä Pohjoismaiden museoliiton konferenssissa 2025. Kuva: Karoliina Sjö.
Sosiaalinen kestävyys ja sosiaalinen liikkuvuus -seminaariosiossa käsiteltiin esitykseni lisäksi myös yhteiskunnallisen tehtävän tasapainottamista, museoiden roolia käsityötaidon arvostuksen ja nuorten tulevaisuudennäkymien vahvistamisessa sekä psyykkistä saavutettavuutta. Psyykkinen saavutettavuus on toisten huomioimista yhdenvertaisesti tarpeet huomioiden ilman psyykkisesti kuormittavia esteitä.
Esitykseni koettiin limittyvän hyvin yhteen norjalaisen vammaisten nuorten kansalaisoikeuksia tukevan museohankkeen kanssa. Hanke esitteli työkalun, jonka avulla voi käydä läpi saavutettavuuden toteutumista myös sosiaalisesti, psyykkisesti ja kulttuurisesti.
Niin esityksissä kuin sen jälkeisessä keskustelussa tuli selkeästi esille, että saavutettavuuden huomioiminen ei ole vain esteettömyyttä, esimerkiksi portaattomia kulkuja ja riittävän leveitä käytäviä ja oviaukkoja. Saavutettavuus on ennen kaikkea kulttuurin saatavuutta ja osallisuutta kulttuuriin – kaikilla on mahdollisuus päästä kulttuuriperinnön äärelle.
Museoina olemme vastuussa mukaan ottamisen toteuttamisesta ajassa, jossa kulttuuri on joutunut vastakkain kovien arvojen kanssa. Saavutettavuuteen satsaamisella museo lähettää viestin, että kaikki ovat tervetulleita: Museossa ei ole meitä ja muita.
Norjalais-tanskalaisessa museohankkeessa edistettiin psyykkistä saavutettavuutta ja demokraattista oppimista. Yhdessä diassa avattiin miksi tämä on tärkeää. Kuva: Reetta Uusikulku.
Museoiden rooli kulttuurisessa asevarustelussa
Konferenssin muina seminaariosioina olivat Museo kulttuuriperinnön suojelijana, Museo ja paikallisyhteisöt sekä Tulevaisuuden museo. Näissä korostettiin museoiden tärkeää roolia kulttuurisessa asevarustelussa, kulttuurisessa kestävyydessä ja demokraattisessa koulutuksessa. Kautta aikojen valloittajat ovat riistäneet kulttuurisesti tärkeitä esineitä ja tuhonneet historiallisia patsaita. Tämän on nähty tapahtuvan myös Ukrainassa.
Museoiden tehtävänä nähdäänkin kansalaisten kulttuuriperintötietoisuuden ja -läheisyyden vahvistaminen. Sen toteuttamisessa on huomioitava moninaisten ihmisten tarpeet päästä osalliseksi kulttuuriperintöönsä. Näin museot saisivat vahvan kansan tuen kriisiaikoina kulttuuriperinnön säilyttämisen tehtävälleen.
Paikallisuus, yhteisöllisyys ja tutkittu tieto väärää vaikuttamista vastaan
Maiden puheenvuoroissa nostettiin kulttuuriperinnön tietoisuuden tärkeys: Museot toimivat tutkitun tiedon lähteinä väärää tietoa vastaan. Puheenvuoroissa nousi tärkeänä osa-alueena myös paikallisten yhteisöjen kanssa tehtävä työ. Vammaisliikkeen ajatus ”Ei mitään meistä, ilman meitä”, pätee tänä päivänä kaikkiin moninaisiin ryhmiin. Lisäksi nykymuseot ovat kasvavasti paikallisen yhteisöllisyyden tila, jossa ihmiset voivat toteuttaa itseään ja päästä yhteisöllisyyden kokemuksen avulla osaksi kulttuuriperintöään.
Maiden puheenvuoroissa nousi esille myös repatriaatio eli kulttuuriomaisuuden palauttaminen sen alkuperämaahan. Suomen puhuja Taina Máret Pieski Saamelaismuseo Siidasta toi online-esityksessään Inarista käsin esille lisäksi rematriaatio eli alkuperäiskansaistaminen, repatriaatioprosessin jatkon. Se tuo perimätiedon ja -taidon takaisin esineisiin ja uudelleen sosiaalistaa ne osaksi elävää yhteiskuntaa. Tämän kautta museo luo yhteisölleen merkityksellisyyttä.
Konferenssin mukaan museoilla on siis sosiaalinen vastuu suhteessa yhteisöihin sekä yhteiskuntaan. Museoiden yhteiskunnallisen sitoutumisen tukipilareina nähtiin YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista sekä ICOM:in, Kansainvälisen museoneuvoston, uusi museomääritelmä.
YK:n kansainvälisen suvaitsevaisuuden päivä suhteessa konferenssin antiin
16. marraskuuta, vietetään YK:n kansainvälistä suvaitsevaisuuden päivää. Se muistuttaa, kuinka olennaista ihmisten moninaisuuden, vapauden ja tasa-arvon kunnioittaminen on kansainväliselle rauhalle sekä taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Tätä kaikkea me konferenssin osallistujat kävimme läpi juuri ennen Pohjoismaiden, etenkin Tanskan, lentokenttien drone-havaintoja.
Lentokenttien tapahtumat alleviivaavat sitä sanomaa, joka konferenssissa nousi kollektiivisesti esille: Meidän museoiden on oltava suvaitsevaisuuden, yhdenvertaisuuden ja kulttuuriperintöön osallistamisen puolella. Näin voimme olla varmistamassa kulttuurista huoltovarmuutta kriisin aikana.
Lisäksi museot eivät ole enää vain kokoelmia säilyttäviä, tutkivia ja esittäviä tahoja. Nykymuseot tuottavat merkityksellisyyksiä kulttuuriperinnöstä jokaiselle ihmisille heidän ominaisuutensa huomioiden. Jokainen museo toteuttaa tätä erikseen ja omalla tavallaan, mutta varmasti tämän konferenssin jälkeen myös enenevästi pohjoismaisena yhteistyönä. Itse sain sellaisia yhteyksiä, joista uskon myös Postimuseon asiakkaiden jossain vaiheessa hyötyvän.
ICOM:in, Kansainvälisen museoneuvoston uusi museomääritelmä”Museo on yleishyödyllinen, pysyvä ja yhteiskuntaa palveleva instituutio. Se tutkii, kerää, säilyttää, tulkitsee ja asettaa näytteille aineellista ja aineetonta perintöä. Museot ovat yleisölle avoimia, saavutettavia ja inklusiivisia. Museot edistävät monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä. Ne toimivat ja viestivät eettisesti ja ammattimaisesti, yhdessä yhteisöjensä kanssa. Museot tarjoavat monipuolisia oppimisen, ilon, pohdinnan ja tiedon jakamisen kokemuksia.” Tietoa YK:n yleissopimuksesta vammaisten henkilöiden oikeuksistaYK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista on ensimmäinen vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva oikeudellisesti sitova kansainvälinen asiakirja. Se valmistui vuonna 2006. Suomi ratifioi vammaisyleissopimuksen ja se tuli kansallisesti voimaan 2016.YK:n vammaisyleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Se kieltää syrjinnän ja velvoittaa saavutettavuuden parantamiseen. Sopimuksen tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden osallistumista yhteiskuntaan ja sen eri toimintoihin. |
Lähteet
- ICOM – Suomen komitea ry. Museomääritelmä. https://icomfinland.fi/museomaaritelma/.
- Ihmisoikeuskeskus / Människorättscentret / Human Rights Centre. YK:n vammaisyleissopimus. https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/vammaisten-henkiloiden-oikeudet/yk-n-vammaisyleissopimus/.
- Perusoikeusvirasto/ European Union Agency for Fundamental Rights. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen mukainen EU:n CRPD-rakenne. https://fra.europa.eu/fi/content/vammaisten-henkiloiden-oikeuksia-koskevan-yhdistyneiden-kansakuntien-yleissopimuksen
Artikkelikuva: Karoliina Sjö.
Vastaa