Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Erik Bruunin linnut tuovat kevään

Sanna Oikarinen

Tätä kirjoittaessani maaliskuun alussa 2026 näyttäisi siltä, että kevät tulee tänä vuonna ajoissa. Kevät tuli myös kuvainnollisesti ajoissa, kun Postimuseon kohtaamispaikka Kuplassa avautui helmikuun alussa Erik Bruunin linnutnäyttely lintuaiheisista postimerkkiluonnoksista. Erik Bruun täyttää sata vuotta huhtikuussa 2026, ja halusimme esitellä sen kunniaksi tämän ainutlaatuisen luonnosaineiston. Sain olla mukana tekemässä näyttelyä.

Postimerkkiluonnoksessa on Erik Bruunin piirtämä linnun sulka, jossa on mustia ja ruskeita raitoja.

Tarkkaa kynänjälkeä Sulka-postimerkin luonnoksella

Erik Bruun on saanut inspiraatiota luonnosta

Bruunin pikkutarkka ja yksityiskohtainen kynänjälki vie katsojan suoraan pellonlaitaan, metsään tai järven rantaan, ja keväisen lintukonsertin saattaa melkein kuulla. Näyttelyteksteiksi valitut suorat lainaukset Bruunilta kertovat, miten taiteilija on inspiroitunut juuri esillä oleviin töihin.

Bruunin kertomukseen jo lapsena vaikutuksen tehneestä kaulushaikaran äänestä on monelle vesistön äärellä kevätiltana oleilleelle kovin samaistuttava. Voi kuinka ikävöinkään edelliseen linturikkaaseen asuinpaikkaani, kun kevätillat täyttyivät jokisuistosta kuuluvista vesilintujen äänistä! Kaulushaikaran haikea puhallus on käytävä jälleen tänä keväänä kuuntelemassa vanhoilla kotinurkilla.

Mustavalkoinen tussipiirustus, jossa on Erik Bruunin piirtämänä kuusi erilaista lintua.

Kahlaajalintuja-arkilla esiintyvät kuovi, taivaanvuohi, meriharakka, lehtokurppa ja töyhtöhyyppä. Luonnos.

 

Värikäs postimerkkiarkki, jossa on Erik Bruunin piirtämänä viisi erilaista lintua.

Suviyön lintuja-arkilla on kaulushaikara, satakieli, käki, ruisrääkkä ja kehrääjä.

Erik Bruunin yksityiskohtainen kynänjälki

Bruun on piirtänyt postimerkkiluonnoksensa lintujen todellisia värejä ja höyhenpeitteen muotoja tarkasti mukaillen. Luonnontieteellisen museon lintukokoelmat sekä luonnossa ja Bruunin kodin lähellä Suomenlinnassa liikkuneet linnut ovat toimineet malleina.

Nyt ne muistuttavat meitä siitä, että monet postimerkkiluonnoksissa esiintyvistä lintulajeista ovat vähentyneet rajusti. Esimerkiksi tikoille ja muille kolopesijöille ei tahdo enää löytyä kelopuita pesintään. Muutenkin ihmisen toimet metsissä ja ympäristössä ja epäsuorastikin luontoon kohdistuvat tuhot ovat vaarantaneet lintujen olemassaoloa.

Värikäs luonnospiirustus, jossa on kaksi puunrunkoa ja erilaisia tikkoja Erik Bruunin piirtämänä.

Tikkalinnut-luonnoksessa on erilaisia tikkoja pesäpuuhissaan.

Erik Bruunin piirustus, jossa on laulujoutsen etsimässä ruokaa järvestä pää veden alla.

Laulujoutsen ruokailemassa, luonnos

Bruunin lintupostimerkeissä on tärkeä viesti

Kevään tullen herää aina pieni toivo siitä, että jospa jokin asia maailmassa olisi kohta paremmin. Viime vuodet ovat olleet epävarmuutta herättäviä niin globaalisti kuin täällä Suomessakin. Muuttolinnut tuovat monelle mukanaan toivon jatkuvuudesta ja elämän heräämisestä.

Vaikka emme museotyössä pysty luonnon eteen tekemään paljon sen enempää kuin yksityishenkilöinäkään, toivottavasti tämän näyttelyn avulla tavoitamme sen pienen luontokipinän yleisömme joukosta.

Tulkoon kevät, muuttolinnut ja toivo!

erilaisia Erik Bruunin piirtämiä lintuja luonnoksessa.

Muuttolintuja Arktika-arkilta ja Kurkia-arkin idealuonnos.

Erik Bruunin linnut -näyttely kohtaamispaikka Kuplassa, Postimuseon toinen kerros, 16.8.2026 asti.

Tutustu lisää

Tummahiuksinen nainen vaaleassa puserossaan ja kaulakorussaan.
Sanna Oikarinen Tutkija, filateeliset kokoelmat, postikorttikokoelmat, leimasinkokoelma
Uteliaana tutkijana Postimuseossa, vastuualueena erityisesti filateeliset kokoelmat sekä postikortti- ja leimasinkokoelmat. Olen kiinnostunut lähetysten tarinoista, postimerkkitaiteilijoiden luonnoksista ja postihistorian linkittymisestä maailmanhistoriaan. Postihistorian syövereissä vuodesta 2021!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Takaisin ylös