Postin brändillä on pitkät perinteet

Itella luopuu kahden brändin käytöstä kotimaassa vuoden 2015 alusta lukien ja Postista tulee yhtiön ainut brändi. Yhtiö on pitkän 376-vuotisen historiansa aikana läpikäynyt useita brändimuutoksia. Säännöllisen postikuljetuksen alettua Suomessa vuonna 1638 posti erottautui jo omalla tunnuksellaan.

Torvi oli pitkään postin tunnuksena ja jo ensimmäisessä 1600-luvun postinkantajan vaakunamerkissä näkyi torvi. Vaakunamerkki korosti postinkantajan virallista asemaa. Torvella oli myös käytännön merkitystä. Postinkuljetus oli talonpoikien harteilla. Posti kulki ketjuna postitalosta toiseen ja postirenki töräytti torveen saapumisensa merkiksi.

Keltainen tai oranssi on ollut pitkään mukana Postin värimaailmassa. Euroopassa jo 1500-luvulla postia hoitaneen Thurn und Taxis-suvun vaakunoista ja ensimmäisten postimiesten hihanauhoista väri vakiintui 1800-luvulla myös Suomeen. Oranssi väri viittaa myös postitorven messinkiin. Ensimmäiset kirjelaatikot olivat keltaisia tai oransseja 1800-luvun lopulla ja maalaiskirjeenkantajat käyttivät tunnuksenaan 1890-luvulla keltaista nauhaa.

Suomen sodan (1808 -1809) seurauksena Suomi liitettiin autonomisena osana Venäjään. Postitorven merkitys käyttöesineenä väheni 1800-luvulla ja torvi siirtyi selvemmin postilaitoksen tunnukseksi. Suomen itsenäistyttyä 1917 postin tunnukseksi vakiintuivat ristikkäiset postitorvet.

Postilaitoksen ja lennätinlaitoksen yhdistymisen vuoksi 1927 tarvittiin uusi tunnus. Postitorvi sai seurakseen lennätintä kuvaavan salamakimpun. Viraston tunnus havainnollisti perinteitä ja valtiollisuuutta. Virkapukujen kokardit ja merkit toivat mieleen sotilasasut aina 1980-luvulla saakka. Posti- ja lennätinlaitoksen nimi muuttui vuonna 1981 posti- ja telelaitokseksi. Vuonna 1982 laitoksen tunnuksessa esiintyivät vaakunakehyksen sisäpuolella postitorvi ja sen yläpuolella kaksi ristikkäistä salamaa ja niiden leikkauskohdassa heraldinen ruusu.

Kutsukilpailu vuonna 1987

Posti- ja telelaitoksen 350-vuotisjuhlavuoden tunnuksesta järjestettiin kutsukilpailu. Vuonna 1987 käyttöön otetun tunnuksen väreinä olivat postin keltainen ja telen sininen.
350-vuotisjuhlavuoden tunnukseen pohjautuva uusi tunnus otettiin käyttöön, kun posti- ja telelaitos muuttui valtion liikelaitokseksi vuoden 1989 alusta. Postin yritysilmettä linjattiin uudelleen vuonna 1990. Tunnus muodostui keltaisesta neliöstä, joka kokosi yhteen tunnuksen elementit, liikemerkin ja logotyypin.

Postin tunnus raikastui ja nykyaikaistui 1995. Liikemerkki asettui suorakaiteen päälle ja sana POSTI sai suuremman painoarvon. Uutta oli myös kelta-harmaa -väritys. Vuonna 1998 Posti- ja televiestintä eriytettiin omiksi yhtiöikseen (Suomen Posti Yhtymä Oy ja Telecom Finland Yhtymä Oy), jotka molemmat olivat kokonaan valtion omistamia. Postin yritysilmeeseen muutos ei vaikuttanut.

Postitorvi jäi historiaan vuonna 2002

Maaliskuussa 2002 postitorvi jäi historiaan. Postinkeltainen väri kutenkin säilyi ja sai seurakseen raikkaan sinisen. Tunnus viesti Postin perustehtävästä, tavoittamisesta ja yhdistämisestä sekä liikkeestä ja toiminnasta.

Suomen Posti Oyj:n yritysnimi muuttui vuonna 2007 Itella Oyj:ksi ja koko konserni Itella-konserniksi. Itellan kansainvälistyminen tarvitsi uuden yritysnimen. Itellan visuaalinen ilme kuvasti luotettavia ja nopeita yhteyksiä sekä vuorovaikutusta ja tavoittamista. Pisteestä pisteeseen, yhdeltä monelle.

Vuoden 2015 logon ja visuaalisen ilmeen inspiraation lähteenä ovat logistiikan palvelut ja paketit. Sinisen värin korvaava oranssi on postin ja logistiikan väri. Uusi ilme sitoo yhteen Postin pitkän historian ja uudenlaiset palvelut. Vauhtia kuvaava viiva logossa kuvaa, miten asiakkaiden arkea sujuvoitetaan tekemällä palvelu helpoksi ja nopeaksi. Postin "i" edustaa pakettia.

Lisätietoja antaa Postimuseon johtaja Kimmo Antila, puh. 050 563 9070 tai Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Kuvia Postin tunnuksen muutoksista kautta aikojen.

Taustatietoa:

Posti on yksi vanhimpia suomalaisia yrityksiä. Sillä on jo takanaan 376 vuotta luotettavaa toimintaa. Posti on muuttunut yhteiskunnan muutosten myötä monet kerrat ja se on taas uusien haasteiden edessä.

Postilaitoksen synty 1638 ja vakiintuminen
Postia ja viestejä on kuljetettu Suomessa aina. Pitkät etäisyydet ja hidas perillemeno olivat ongelmina keskiajan viestinvälityksessä. Valtiollinen säännöllinen postijärjestelmä luotiin Ruotsiin 1630-luvulla. Kehitys nivoutui uudenaikaisen suurvaltion syntyyn; Kuningatar Kristiina antoi vuonna 1636 asetuksen postinkuljetuksesta ja postikonttoreista Ruotsin valtakunnassa. Käytännössä hallinnosta vastannut valtakunnankansleri Axel Oxenstierna loi yhtenäisen viestinvälitysjärjestelmän ja hallintokoneiston koko valtakunnan alueelle. Vuonna 1638 järjestelmä otettiin käyttöön Suomessa Pietari Brahen johdolla. Postinkuljetuksesta vastasivat erityiset postitalonpojat ja tämä järjestelmä pysyi käytössä aina 1800-luvun puoliväliin saakka. Postitalonpoikajärjestelmä lakkautettiin vuonna 1845, jolloin siirryttiin postiljoonijärjestelmään.

Keskusvirasto autonomisessa Suomessa
Venäjän vallan alle siirtyneeseen Suomeen perustettiin autonomisen suuriruhtinaskunnan postihallintoa varten vuonna 1816 keskusvirasto, joka nimettiin ensin postijohtokunnaksi ja vuonna 1881 postihallitukseksi. Korkein päätösvalta postiasioissa oli Pietarissa. Yhteiskunta muuttui nopeasti: väkiluku kasvoi, elinkeinoja ja kauppaa kehitettiin ja maa teollistui: posti oli mukana tässä muutoksessa. Pakettien kuljettamisesta annettiin määräykset vuoden 1846 säädöksessä. 

Merkittäviä muutoksia olivat myös käyttöön otetut arvokuoret eli ehiöt 1845 ja ensimmäiset postimerkit vuonna 1856. Postilla oli myös tärkeä sivistyksellinen tehtävä: se välitti lehtiä ja kirjoja vähitellen lukemaan oppivalle kansalle. Posti oli 1850-luvulla saakka modernein tiedonvälitysmuoto ja massajakelussa pitempäänkin. Uudet kulkuvälineet (rautatiet, höyrylaivat) nopeuttivat postin kulkua. Kansainvälinen yhteistyö paransi monella tapaa viestinvälitystä 1870-luvulta alkaen. Kirjelaatikot yleistyivät 1850-luvulla, mutta posti haettiin vielä postitoimipaikoista. Vuodesta 1858 alkaen ryhdyttiin posti ja lehdet kantamaan kotiin, tämä koski tosin aluksi vain muualta tulleita lähetyksiä, ei esim. kaupunkien sisäistä postia. Postikonttorien määrä kasvoi ja samalla myös henkilökunnan määrä. Postimanifestilla 1890 Posti siirtyi Venäjän sisäasiainministeriön alaisuuteen. Kyseessä oli lähinnä käytännön hallinnollinen toimenpide.

Itsenäisen Suomen postin alkutaival
Posti pohjusti Suomen itsenäistymistä laajentamalla viestinvälityksen koko Suomeen. Eliel Saarinen suunnitteli uudet itsenäisen Suomen postimerkit jo lokakuussa 1917. Posti- ja lennätin yhdistettiin toisiinsa vuonna 1927 molempien toimijoiden vastustuksesta huolimatta. Postin motorisoituminen jatkui ja ensimmäiset postiautot ilmestyivät teille 1921. Postimäärät kasvoivat kolminkertaisiksi ja toisen maailmansodan aikana jopa moninkertaistuivat: sodan aikana pelkästään kenttäpostissa kulki vuosittain 64-120 miljoonaa kirjettä.

Yhteiskunta muuttuu – Posti muuttuu
Toisen maailmansodan jälkeen Posti- ja telelaitos laajeni nopeasti ja se hoiti koko maassa yhteiskunnallisia tehtäviä. Tärkeää oli, että joka maan kolkkaan kyettiin järjestämään posti- ja viestiyhteydet. Samaan aikaan yhteiskunta kaupungistui ja alkoi suuri muutto. Postin toiminta laajeni aina 1970-luvulle asti, jolloin postin palveluksessa oli noin 42 000 henkeä ja postikonttoreita lähes 4000 ympäri Suomea. 1980-luvun kasvukausi päättyi 1990-luvun alun lamaan. Samalla postin suuri organisaatiomuutos alkoi. 

Posti- ja lennätinvirasto muuttui liikeyritykseksi välivaiheiden kautta. Virastomuotoinen laitos muutettiin ensin entistä liikeyritysmäisemmäksi uusimuotoiseksi liikelaitokseksi, uudistus jatkui yhtiöittämisellä ja teletoimen yksityistämisellä. Valtionhallinnon rakenteita kehitettiin ja muutoksessa näkyi kasvava markkinoiden sekä ideologisen muutoksen aiheuttama paine. Vuoden 1990 liikelaitosuudistus oli tärkeä käännekohta. Kehityskulku ei kuitenkaan pysähtynyt, vaan sen suunta kääntyi kohti yhtiöittämistä. Tätä muutosta on analysoinut Pasi Nevalainen tuoreessa väitöskirjassaan "Virastosta liikeyritys. Posti- ja telelaitoksen muutosprosessi 1930–1994"(Jyväskylän yliopisto 2014). Muutoksessa oli tärkeää, että Posti kykeni muuttamaan vanhaa virastomuotoista rakennettaan ja rakentamaan sen varaan uuden tulevaisuuden valtion omistamana osakeyhtiönä. Tammikuussa 2005 Posti yhdisti informaatiologistiikan palvelut Itella-nimen alle. Aluksi nimeksi pohdittiin Capellaa ruotsalaisen tytäryhtiön mukaan. Yhtiön omassa ideariihessä nimi vaihtui Itellaksi. Nimi ei tarkoittanut suoraan mitään, mutta herätti mielikuvia korkeasta teknologiasta ja It-alasta. Aluksi aloitettiin yrityspalveluiden myynti Itella-nimellä ja lopulta Suomen Posti Oy:n nimi vaihtui Itella Oyj:ksi 1.6.2007. Nyt on tehty paluu Posti-nimen alle ja yrityksen nimi on Posti Group Oyj. 1.1.2015 alusta.

Posti on kuljettanut perille niin kirjeitä, kortteja, lehtiä kuin pakettejakin. Oheinen kaavio havainnollistaa paketti- ja kirjeenkuljetuksen välisiä suhteita ja määriä. Postihistorian suurin murros on alkanut: kirjeiden määrä on laskusuunnassa, mutta verkkokaupan vauhdittama pakettiliikenne on nousussa.


graafi pieni

Käännekohtia Postin historiassa

1636 Valtiollisen postijärjestelmän synty Ruotsiin. 
1638 Suomen postireitit ja postitaksat vahvistettiin.
1811 Autonomisen Suomen postihallinto: postitirehtöörinvirasto
1846 Postiljoonijärjestelmä ja pakettiposti järjestetään
1856 Postimerkit käyttöön
1858 Ensimmäiset kotiinkannot kirjeillä ja sanomalehdillä
1881 Postihallitus
1890 Postimanifesti ja suomalainen posti Venäjän sisäasiainministeriön alaisuuteen
1917 Itsenäistyvän Suomen postimerkit suunnitellaan ja julkaistaan (Malli Saarinen)
1927 Lennätinlaitos ja Postilaitos yhteen: Posti- ja lennätinlaitos
1981 Posti- ja lennätinlaitoksen nimi muutettiin Posti- ja telelaitokseksi.
1990 Valtion liikelaitos Posti-Tele
1994 Suomen PT Oy. tytäryhtiön suomen Posti Oy ja Telecom Finland Oy. 
1998 Suomen PT Oy lakkautetaan ja Suomen Posti Oy:stä ja Sonera Oy:stä tuli itsenäisiä valtion suoraan omistamia yhtiöitä. 
2002 Suomen Postista tuli julkinen osakeyhtiö (Suomen Posti Oyj). Samalla Postin logo ja yritysilme uudistettiin. 
2007 yrityksen viralliseksi nimeksi vaihdettiin Itella Oyj. Muutoksen taustalla oli konsernin liiketoiminnan monipuolistuminen ja kansainvälistyminen.
2015 Posti Group Oyj.

Tiedotearkisto

0
Shares