Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Hyvä ihminen – miksi holokausti koskee meitäkin?

2. kerrosKohtaamispaikka Kupla
15 / 10 / 7 €
Näyttelytilassa kuvia seinällä ja kuulokkeita, joista voi kuunnella näyttelyn sisältöjä.

Näyttely Hyvä ihminen – miksi holokausti koskee meitäkin? (2.2.–26.5.2024) kertoo, miksi suomalaisesta olutravintolasta tuli Berliinissä vuonna 2019 antifasistien kohde, ja miten kieli ja viestintä muokkaavat poliittista ilmapiiriä.

Näyttely avaa, miten toisen maailmansodan aikaisen holokaustin käsittely Saksassa ja Suomessa on edennyt eri tahtiin: Miten käsittelytavan ja prosessien eroavaisuudet ovat vaikuttaneet kansalaisten näkemyksiin, tapaan muistaa ja muistella toisen maailmansodan tapahtumia ja tekoja – ja mitä tämä kaikki saa aikaan kulttuurien kohdatessa. Äärioikeistolaisuus ja juutalaisvastaisuus on jatkanut kasvuaan niin Saksassa, mutta tullut entistä näkyvämmäksi myös Suomessa. Gazan tapahtumat ovat lisänneet vastakkainasettelua entisestään.

Näyttelysisällön ovat tuottaneet toimittaja Mari Lukkari ja sarjakuvataiteilija Hannele Richert.

Näyttely on käännetty englanniksi ja saksaksi.

Uuden Kohtaamispaikka Kuplan näyttelyt ovat kantaaottavia ja pohtivat viestinnän, pelin, postin ja digitaalisen elämän ilmiöitä eri näkökulmista.

Katso kuvia

Näyttelytilassa kuvia seinällä ja kuulokkeita, joista voi kuunnella näyttelyn sisältöjä. Hyvä ihminen - miksi holokausti koskee meitäkin? -näyttely kohtaamispaikka Kuplassa. Kuva: Wille Nyyssönen.
Nainen kuuntelee luurilla näyttelyn audiota. Taustalla sarjakuvamaisia tauluja. Naisella on lyhyet vaaleat hiukset, harmaa pusero ja musta hame. Kuva: Wille Nyyssönen
Pyörätuolilla kulkeva mies katselee näyttelyä, jossa on sarjakuvamaisia tauluja. Kuva: Wille Nyyssönen
Näyttelyn seinä, jossa sarjakuvia ja tekstiä. Kuva: Wille Nyyssönen
Nainen katselee näyttelyä, jossa seinällä sarjakuvia. Kuva: Wille Nyyssönen
Sarjakuvamainen piirros kahdesta ihmisestä, Cordelia Hessistä ja David Kieferistä, omissa ruuduissaan puhekuplien kera. Vasemmanpuoleisessa, vihreäsävyisessä ruudussa on otsikko ”Cordelia Hess”. Ruutu esittää lyhythyksistä, silmälaseja ja ruutupaitaa käyttävää naista kaupunkitaustalla. Hänen puhekuplassaan lukee: ”Saksalla ei ole oikeutta määritellä, miten asiat muistetaan. Olennaista on kuitenkin saada sanoa ääneen, että tekijöiden ihannointi on väärin. Haluatko seistä tekijöiden vai uhrien puolella?”Oikeanpuoleisessa, mustavalkoisessa ruudussa on otsikko ”David Kiefer”. Ruutu esittää sänkipartaisen ja korvakorua käyttävän miehen, jolla on yllään huppari. Taustalla näkyy paljas puu, auto ja kerrostalo. Hänen puhekuplassaan lukee: ”Olemme tavallisia, erilaisia ihmisiä. Antifasistiselle toiminnalle on jatkuva tarve nykyajassa, koska myös fasismi nousee koko ajan esiin yhä uusin tavoin, ja uusissa yhteyksissä.” Yksityiskohta Hyvä ihminen -näyttelystä. Kuva: Hannele Richert.
Näyttelytilassa kuvia seinällä ja kuulokkeita, joista voi kuunnella näyttelyn sisältöjä.
Nainen kuuntelee luurilla näyttelyn audiota. Taustalla sarjakuvamaisia tauluja. Naisella on lyhyet vaaleat hiukset, harmaa pusero ja musta hame.
Pyörätuolilla kulkeva mies katselee näyttelyä, jossa on sarjakuvamaisia tauluja.
Näyttelyn seinä, jossa sarjakuvia ja tekstiä.
Nainen katselee näyttelyä, jossa seinällä sarjakuvia.
Sarjakuvamainen piirros kahdesta ihmisestä, Cordelia Hessistä ja David Kieferistä, omissa ruuduissaan puhekuplien kera. Vasemmanpuoleisessa, vihreäsävyisessä ruudussa on otsikko ”Cordelia Hess”. Ruutu esittää lyhythyksistä, silmälaseja ja ruutupaitaa käyttävää naista kaupunkitaustalla. Hänen puhekuplassaan lukee: ”Saksalla ei ole oikeutta määritellä, miten asiat muistetaan. Olennaista on kuitenkin saada sanoa ääneen, että tekijöiden ihannointi on väärin. Haluatko seistä tekijöiden vai uhrien puolella?”Oikeanpuoleisessa, mustavalkoisessa ruudussa on otsikko ”David Kiefer”. Ruutu esittää sänkipartaisen ja korvakorua käyttävän miehen, jolla on yllään huppari. Taustalla näkyy paljas puu, auto ja kerrostalo. Hänen puhekuplassaan lukee: ”Olemme tavallisia, erilaisia ihmisiä. Antifasistiselle toiminnalle on jatkuva tarve nykyajassa, koska myös fasismi nousee koko ajan esiin yhä uusin tavoin, ja uusissa yhteyksissä.”
Takaisin ylös