Siirry suoraan sisältöön To homepage

Messengers

1st floor
14 / 10 / 7

The Messengers exhibition will feature several compelling features that mark the important moments in the history of the postal services. Posti is the oldest transport company in Finland. It has come a long way from the days of the system of peasant farmers who started delivering mail on foot in 1638. Along the way there have been many changes and stories, which the Postal Museum delivers to museum guests using various methods. The exhibition provides visitors not only with new experiences but also with information and fresh insight produced by researchers.

The Messengers exhibition will feature several compelling features that mark the important moments in the history of the postal services. Posti is the oldest transport company in Finland. It has come a long way from the days of the system of peasant farmers who started delivering mail on foot in 1638. Along the way there have been many changes and stories, which the Postal Museum delivers to museum guests using various methods. The exhibition provides visitors not only with new experiences but also with information and fresh insight produced by researchers.

Visitors can listen to touching letters from wartime years or take a trip down memory lane to the 1980s. People used to send audio letters then and submitted entries to competitions on postcards; they also began ordering more and more products by mail order. Many jobs that are now done over the internet were done by post.

Nostalgic films about mail lorry journeys take viewers to beautiful summer days and winters in the Lappish fells, while map presentations describe the changes in traffic and post offices. Museum guests will also be able to take a peek at the correspondence of Akseli Gallén-Kallela, whose 150th anniversary will be celebrated next year, as well as the studios of his fellow artists.

All stamps issued in Finland will be on display. The exhibition will feature a room of a boy who collected stamps in the 1950s; there is a world map in the room with stamps from all over the world that can be studied through a telescope. The mail route that crossed the Åland Islands was the most perilous route in Europe. Visitors can become engrossed in the dangers by listening to an audio drama. The exhibition is for the whole family, and children will find many things to explore and learn. The old favourites will still be there: Ahto-Kustaa the talking mail horse and the first mail lorry, the Adler from 1911.

View pictures

Säännöllinen postinkuljetus alkaa

Kuningatar Kristiina vahvisti Suomen ensimmäiset postitaksat 6.9.1638. Tästä alkoi säännöllinen postinkuljetus Itämeren piiriin laajentuneen Ruotsin suurvallan hallinnon ja diplomatian tarpeiden vuoksi. Suomeen mallia otettiin Ruotsista, jossa postinkuljetus oli järjestettyparia vuotta aiemmin 1636.

Postin kuljetuksesta vastasivat postitalonpojat ja heidän renkinsä. Posti kulki kelissä kuin kelissä postitalostatoiseen viisi kilometriätunnissa. Postimaksu määräytyi matkan ja kirjeen painon mukaan. Virkakirjeet kulkivat maksutta ja aluksi posti käsittikin pelkästään virkapostia. Turusta Tukholmaan Ahvenanmeren ylittävä postireitti oli Euroopan vaarallisimpia. Ahvenanmeren ylitys oli saariston talonpoikien vastuulla. Koska velvoite kävi yhdelle talolle liian raskaaksi, järjestettiin niin sanotut postiruodut, joihin kuului kahdesta kuuteen taloa.

Kirje kulki 1600 ja 1700-luvulla Tukholmasta Turkuun alle viikossa. Syysmyrskyjen aikaan meren ylitys saattoi kestää useita päiviä. Talvella ja kelirikkoaikana ajo- ja ahtojäät olivat vaikeimpia. Koska vaarat tunnettiin, arvoposti suljettiin tynnyreihin. Vaikka veneelle ja miehistölle olisi käynyt huonosti, posti jäi kellumaan tynnyrissä pinnalla.

Posti kansainvälistyi, postimanifesti kielsi suomalaiset postimerkit ulkomaisiin lähetyksiin

Vuonna 1809 Suomi liitettiin Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana. Postihallinto uudistui, mutta moni asia pysyi samanlaisena kuin aiemmin Ruotsin vallan aikana. Suomessa autonomian aika oli taloudellisen kasvun ja yhteiskunnan muutoksen aikaa. Muuttoliike maan sisällä ja ulkomaille vilkastutti kirjeenvaihtoa. Maailman Postiliitto, UPU perustettiin 1874, ja kansainväliselle postitoiminnalle laadittiin säännöt.

Vuoden 1890 postimanifestilla Suomen postilaitos yhdistettiin Venäjän postilaitokseen. Suomalaiset postimerkit poistuivat käytöstä ulkomaille menevissä kirjeissä. Kansallinen mieliala nousi Suomessa. Näkyvin mielenilmaisu oli Akseli Gallén-Kallelan suunnittelema surumerkki. Sen käyttö kiellettiin nopeasti, mutta sitä liimattiin edelleen erityisesti ulkomaan lähetyksiin. Myös kansallismieliset kuvapostikortit olivat suosittuja.

1800-luvunloppu oli kansalaistoiminnan vilkastumisen aikaa: raittiusliike, nuorisoseurat ja työväenliike syntyivät ja tiedon tarve lisääntyi. Sanomalehdistä tuli tärkein joukkotiedotusväline. Posti saavutti maalaiskirjeenkantajien avulla nopeammin myös syrjäseudut.

Sotavuosina kirjeenvaihto oli vilkasta

Sotavuosina (1939–1945) koko Suomen kansa alkoi kirjoittaa kirjeitä. Siviilipostin rinnalla toimi kenttäpostijärjestelmä, joka kuljetti kirjeitä ja paketteja kotirintaman ja sotarintaman välillä. Sujuvalla postinkululla oli suuri merkitys kansakunnan mielialoille ja yhtenäisyydelle. Sensuuri valvoi postia, mutta rajoittamaan se ei sitä pyrkinyt, päinvastoin. Sanomalehdissä kehotettiin siviiliväestöä muistamaan miehiä iloisilla ja reippailla kirjeillä.

Suomi muuttui 1970-luvulta lähtien maatalousmaasta palvelu- ja tietoyhteiskunnaksi. Pakettien ja kirjeiden välitys tehostui. Postin toimipaikkaverkko oli laajimmillaan 1970-luvun alussa. Posti oli Suomen suurin työnantaja ja työntekijöiden määrä kasvoi 1980-luvulle asti. Postin kulkunopeus oli tärkeää. Kasvavien postimäärien käsittelyn helpottamiseksi käyttöön tulivat postinumerot ja lajittelukeskukset.

Kirjeposti vähenee, paketit lisääntyvät

Berliinin muuri murtui vuonna 1989 ja Neuvostoliitto hajosi 1991. Poliittinen ilmapiiri vapautui ja talouselämä vaati uutta tehokkuutta. Valtion virastoja ryhdyttiin muuttamaan liikelaitoksiksi 1980-luvun lopulla. Postin virastoaika päättyi liikelaitosuudistuksen toteutuessa 1990.

Postin avulla 1970–80-luvuilla hoitui moni asia, joka nykyisin tehdään Internetissä. Tietotekniikan kehitys ja digitalisoituminen on muuttanut median ja kaupan toimintaa. Euroopassa kirjepostin määrä on puolittunut 2000-luvun alusta. Suomessa muutos on ollut hitaampaa. Kirjepostista on perinteisiä kirjeitä nyt alle 10 prosenttia, laskuja 40 prosenttiaja loput ovat suoramarkkinointikirjeitä. Sähköisen laskutuksen yleistyminen on vähentänyt kirjeiden määrää entisestään.

Kirjemäärät laskevat, mutta pakettien määrä kasvaa. Postille ovat jatkossa tärkeitä niin paketti- ja verkkokauppatoiminta, varastointipalvelut kuin sähköiset ratkaisut kirjeiden kuljetuksen ja jakelun sijaan. Markkinat ovat vapautuneet ja kuljetuksista kilpailee jo useita kansainvälisiä logistiikkayrityksiä. Suomi on pitkien kulkuyhteyksien maa. Yrityksiltä vaaditaan nykyään taloudellisesti, eettisesti ja ekologisesti kestävää toimintatapaa. Posti on sitoutunut tiukkaan ympäristöohjelmaan. Postitoiminta muuttuu ja kehittyy yhteiskunnan mukana.

Takaisin ylös