Toukon kirje Helylle 22.5.1943
22.5.43
Terve taas Heikkä!
Kirjoittelen näin pian uudestaan. Meillä on nyt siis piano ja millainen piano! Pähkinäpuinen aika matala ja suurenmoisin ääni mitä ajatella saattaa. Kerta kaikkiaan ensiluokkainen mööpeli. Jos olisin rikas ostaisin sen heti paikalla. Hinta on 35.150;- Saan siis olla todella huolellinen ettei se piano mene pilalle. Olis siinä korvaamista. Mutta voi kun se on taivaallinen. Olen ihan koko päivän ollut sen kimpussa, niin kuin lapsi, joka on saanut uuden leikkipaijan. Ja miehet ovat olleet mukana melkein yhtä innokkaana, tosin omalla tyylillään. Kuutamosonaatti (viimeinen osa: Presto agitato) meni kerrassaan loistavasti ja mä olin itse vallan haltioissani (höh, omasta soitostani) mutta yksi mies mies myös lämmenneenä veisas täyttä häkää: Päin Ranskaa kaks urhoa samoaa…
Yleensä he kyllä olivat erinomaisen hartaita seuraamaan. Persialaisella torilla, Tonava kaunoinen ovat suosituimpia. Ja auta armias kun pojat lauloivat, kun pidimme laulutunnin. Kanttiinin seinät meinasivat revetä. Onhan ihan toista laulaa pianon säestyksellä kuin ilman.
Soitto-oppilaita saan ihan liikaakin kunhan se Hymander tulee. Se saiskin tulla niin pian kuin suinkin. Ja sen mukana Yksinlauluja Suomen Nuorisolle, Lütschin etyydit ja semmonen mun harmaaraidallinen kiiltäväkantinen helppotajuinen nuottivihkoni (nimeä en muista).
Tää meidän patteri taitaa muuttua musiikkiopistoks. Tuntuu melkein siltä. Treenaan äijille pianon- ja mandoliininsoittoa, yhteis-, yksin- ja kuorolaulua ja taidan vielä koota orkesterinkin, koskapa välineitä on: piano, 7 mandoliinia, 2 viulua ja radio. Juu, ja vänrikki von Wrightin pajupilli!
Voi hyvänen kun noi miehet ny on innostuneita. Ei saa edes rauhassa skriivata kun ne käy kyselemässä, että koska alotetaan soittaminen ja ottaaks herra vänrikki kaikki yht’aikaa vai pidetäänkö jokaiselle erikseen ja paljoks maksaa. Mä en kylläkään taida kiskoa muuta kuin sen verran, että saadaan vuokra maksettua. Tai olishan siinä kyllä mukava tulolähde tulevia omia opintojani varten. Jos voiskin pitää pianon täällä koko talven (mikäli me täällä nyt sitten koko talvi ollaan) niin vois melkein ajatella ensi syksynä aloittamista.
Sain eilen Hiljalta loisto paketin. Ihania pullia, leivonnaisia, keksejä ja korppuja ja vähäsen voitakin. Niin että kelpaa täällä nyt olla. Syödä nameja, soittaa pianoa ja nauttia ensimmäisestä todella kuumasta kesäisestä sunnuntaista. Kun ei olis noita virkatehtäviä häiritsemässä. Mutta ne pitääkin laittaa oikein tarmolla kuntoon nyt heti. Sitten on loppupäivä vapaata. Päätän siis tämän tähän. Kirjoita nyt kuulumisia sieltä päin kun ehdit. Monet kesäiset terveiset sireenin-, tuomen-, omenan- ja pihlajankukin.
Touko-veljes