Pääsiäispostikorttien edeltäjinä Suomessa ovat toimineet pääsiäiskirjeet ja -runot. Jo 1820-luvulla oli tapana, että lapset lähettelivät toisilleen pääsiäislauantaina pilailevia pääsiäiskirjeitä. Kirje tai runo raapustettiin puhtaaksi kaavitun tuohilevyn pinnalle tai paperinpalalle. Kääreeseen pakatun kirjeen mukana saattoi seurata lisäksi noidankuva, luuta, sarvi tai harja. Kääreen sulkeva sinetti koristeltiin lakkaan pistetyillä höyhenillä. Kääre toimitettiin vastaanottajalle salaa, koska kyseessä oli ikään kuin noidan kirje.
Paperilappusista siirryttiin varsinaisiin pääsiäispostikortteihin, joita ei enää itse toimitettu perille, vaan annettiin ne postin kuljetettaviksi. Perinne lähettää pääsiäispostikortteja sukulaisille ja tuttaville alkoi yleistyä 1800-luvun loppupuolella, kuten postikorttien lähettäminen yleensäkin. Vuonna 1898 pääsiäiskortteja lähetettiin vielä harvakseltaan mutta tämän jälkeen lähetettyjen korttien lukumäärä kasvoi maailmanlaajuiseksi. Suomessa säilyneet vanhimmat pääsiäiskortit ovat 1880-luvulta ja ne ovat kirjekuoressa kulkeneita.
Nykyään pääsiäinen on vuoden kolmanneksi suosituin korttisesonki ja moni muistaakin ystäviään ja tuttaviaan iloisella keväisellä tervehdyksellä ennen pääsiäistä. Vaikka suomalaisten pääsiäiskorttien aiheet ovat vuosikymmenten kuluessa vaihdelleet, ovat korttien päähenkilöinä pysyneet satumaailman puput, tiput, kanat, kukot ja noidat.
Valokuvan yleistyminen näkyi myös pääsiäiskorteissa. Mustavalkoisten valokuvien väritetyissä kuva-aiheissa esiintyi runsaasti lapsiaiheita yhdessä lampaiden, kanojen ja munien kanssa. Nuoret tytöt toimivat korteissa onnen ja toivon symboleina. Pääsiäispupu, joka henkilöityi hedelmällisyyden symboliksi, esiintyi korteissa usein munan kanssa.
Pääsiäiskorteille on ollut tyypillistä myös uskonnollinen kuvamaailma, jota etenkin ortodoksit ovat korteissaan suosineet. Pääsiäissuudelmat aiheina olivat peräisin ortodokseilta, jotka jakoivat ystävilleen taidokkaasti koristeltuja pääsiäismunia antaen samalla suudelman poskelle.
Monissa kulttuureissa muna on elämän symboli. Ortodoksisissa korteissa on munaan saatettu kirjoittaa slaavilaisilla kirjaimilla pääsiäistervehdys XB, joka tarkoittaa ”Kristus on noussut kuolleista”. Vastaavat kreikkalaiset merkit ovat XA.
Munan keltuaisen kirkkaasta keltaisesta on tullut pääsiäisen ja kevään väri ja tiput ovat olleet 1900-luvun pääsiäiskorttien suosituin aihe. Aikojen kuluessa niitä on kuvattu mitä erilaisimmissa puuhissa.
Pääsiäiskorttien pupu on myös hyvin symbolinen eläin. Nopeasti lisääntyvää jänistä on pidetty hedelmällisyyden vertauskuvana.
Pajunkissa – Pohjolan palmu on yhä suosittu pääsiäisen koriste myös korteissa. Kerrotaan, että kun Jeesus pääsiäisenä ratsasti aasilla Jerusalemiin, hänen eteensä heiteltiin palmun oksia. Pohjoisessa pääsiäisen aikaan ainoa elävä oksa on paju.
Myös kansanperinteeseen liittyvät aiheet, kuten noidat ja pääsiäistontut ovat olleet suosittuja aiheita. Pääsiäiskortin noita on suomalainen ja pohjoismainen erikoisuus. Keski-Eurooppalaisten pääsiäiskorteissa ei noita-akkoja näy.
Postikortti on oman aikansa peili myös pääsiäiskorteissa. Monista pääsiäiskorteista voi lukea viestejä aikakauden yleisistä tapahtumista ja tekniikan kehityksestä. 1900-luvun alussa pääsiäiskortit seurasivat aikamme yhteiskunnallisia tapahtumia, kuten Japanin-Venäjän sotaa, sekä naisasia- ja työväenliikettä. Myöhemmin pääsiäiskorttien kuva-aiheisiin ilmestyivät autot, puhelimet ja muut tekniset innovaatiot. Sota-aikana 1940-luvulla korteissa heijastuivat myös huolet ja murheet.
Korttien aiheista pääsiäismuna nousee yhdeksi kaikkein kuvatuimpien aiheiden joukkoon. Muna muokkautuu moneksi. Munat toimivat soittimina. Munat ovat monesti viihtyisiä asumuksia tai istuimia. Muna toimii myös kätevänä kulkuvälineenä, kuten autona, lentokoneena tai junana. Usein munaan on tullut inhimillisiä piirteitä, kun se on kuvattu ihmisen hahmoon. Puhumattakaan siitä, että se pyörii usein lapsien leikeissä, esimerkiksi kiikkulautana. Kuvissa munista kuoriutuu useimmiten tipuja, mutta joskus myös ihmislapsia.
Suudelmia esiintyy korteissa melko paljon. Suutelevat parit ovat joskus myös päässeet munan sisään. Suudelma-aiheisilla pääsiäispostikorteilla on haluttu tervehtiä ystäviä ja välittää ajatusta perheen sekä ystävien yhteisestä juhlasta. Ortodokseilla on ollut tapana lahjoittaa punainen muna ja lausua pääsiäistervehdys ”Kristus nousi kuolleista” sekä samalla suudella kummallekin poskelle yhteensä kolme kertaa. Pääsiäismunassa on tavallisesti pääsiäistervehdystä kuvaavat kirjaimet, esimerkiksi slaavilaiset XB tai kreikkalaiset XA.