Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Tietopaketti – Postitalot

Tutustu postin tilojen ja rakennusten historiaan! Tietopaketti perustuu Postin talot ja tilat -verkkonäyttelyyn, joka on nähtävissä täällä.

Postin talot ja tilat

Hämeenlinnassa 1846 valmistunut yläalkeiskoulurakennus muutettiin kaupungin pääpostiksi 1890. Posti toimi rakennuksessa vuoteen 1953 asti. Kuva samalta vuodelta.
Postitalot kertovat omasta ajastaan

Postitalot ovat olleet kautta aikojen merkittäviä julkisia rakennuksia. Postin taloissa ja tiloissa näkyy postinkäsittelyn teknologian kehittyminen. 

Postireittiä kuvaava kartta vuodelta 1678. Vaikka postikonttoriverkosto oli harva, kulki posti Tukholmasta Narvaan asti.
Postikonttoriverkosto kasvoi postireittien varrelle

Postia on kuljetettu Suomen alueella 1600-luvun alusta alkaen. Ensimmäinen postireitti kulki Tukholmasta Ahvenanmaan kautta Suomen etelärannikkoa pitkin ja päätyi Suomenlahden eteläpuolelle Narvaan. Ensimmäiset postikonttorit perustettiin kaupunkeihin reitin varrelle: Turkuun, Helsinkiin, Porvooseen, Viipuriin ja Käkisalmeen. Postikonttorit sijaitsivat tuolloin postimestareiden omissa asunnoissa. 

Postikonttorin työvälineet olivat nykynäkökulmasta mielikuvituksellisia. Paperille kirjoitettu muste kuivattiin hiekanjyvillä. 1800-luvun postikonttorissa käytetty mustepullo ja hiekkatolppo.
Postikonttoriverkosto laajeni 1700-luvulla

1700-luvun jälkipuoliskolla ryhdyttiin myöntämään kruunun varoja postikonttorien rakentamiseen. Varsinkin maaseudun uudet – vaikkakin harvalukuiset – postikonttorit rahoitettiin kruunun varoista.  

Eckerön posti- ja tullitalo on maamme tunnetuimpia postirakennuksia. Engelin suunnittelema talo valmistui 1828. Kuva 1900-luvun alusta.
1800-luku oli näyttävien postitalojen aikaa

Suomi liitettiin Venäjään 1809, mutta postinkuljetus säilyi suurin piirtein samanlaisena kuin Ruotsin aikana. Venäjän portiksi länteen rakennettiin Ahvenanmaalle C. L. Engelin suunnittelema Eckerön posti- ja tullitalo vuonna 1828. Sen lisäksi valtion omistamia postirakennuksia oli 1800-luvun puolivälissä vain Viipurissa ja Helsingissä. 1860-luvulta alkaen postitoimistoja perustettiin myös maaseudulle sekä tärkeimmille rautatieasemille.

Porvoon postikonttorin yleisöaula 1950-luvulla. Postin palveluverkosto oli tuolloin todella kattava. Yksittäisessä toimipaikassa palvelua saattoi saada usean luukun kautta.
Postitoimipaikkojen määrä kasvoi 1960-luvulle asti

Suomen itsenäistyttyä postilähetysten määrä kolminkertaistui muutamassa vuosikymmenessä. Postitoimipaikkojen määrä kasvoi tasaisesti ja palvelujen saatavuus koko maassa parani. Verkosto laajeni 1960-luvun lopulle asti, kunnes toimipaikkojen määrä kääntyi laskuun. Muutos liittyi 1960- ja 1970-lukujen murrokseen, jonka aikana iso osa ihmisistä muutti maaseudulta suuriin asutuskeskuksiin.

Valtion virastotalo Laitilassa. Maaseutupitäjissä valtion virastot pyrittiin sijoittamaan yhden katon alle. Virastotaloista saikin usein myös postin palveluita.
Kaikki palvelut yhden katon alla

1950-luvun lopulta aina 1980-luvulle rakennettiin valtion virastotaloja, joihin pyrittiin sijoittamaan mahdollisimman moni valtion virasto saman katon alle. Eräs asiakkaille näkyvimmistä postitoimipaikkojen uudistuksista toisen maailmansodan jälkeen oli palveluiden avautuminen, kun konttoreissa palvelutiskit tulivat luukkujen tilalle. 

Pasilan lajittelukeskus oli Postille iso teknologinen ja logistinen harppaus. Se mahdollisti mm. raskaan postin automaattisen lajittelun. Kuva vuodelta 1979, jolloin lajittelukeskus vihittiin käyttöön..
Lajittelukeskukset tehostivat postityötä

Kuorma-autot ja rekat tulivat postinkuljetuksen välineiksi 1950-luvun lopulla. Maantiekuljetusten merkitystä lisäsi lajittelukeskusjärjestelmän käyttöönotto 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Keskitettyjen lajittelukeskusten rakentaminen johti postitoimipaikkojen vähenemiseen. Pasilan lajittelukeskus vihittiin käyttöön vuoden 1979 syksyllä. Se sisälsi aikansa uusinta tekniikkaa.

Postin myyntipiste S-Market Kaukajärvellä, Tampereella vuonna 2020
Postipalvelut siirtyvät kauppojen yhteyteen

Pankkipalvelujen päättyminen posteissa 1900-2000-lukujen vaihteessa johti toimipaikkojen määrän supistetamiseen entisestään. Samalla yhä useampi postin toimipaikka muuttui yksityisten yrittäjien hoitamiksi. Omia toimitiloja suljettiin ja posteja alettiin sijoittaa erityisesti kauppojen yhteyteen.  

Takaisin ylös