Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Luento: Kenttäposti kantoi läheiset yli sotavuosien

klo 18.00 - 19.00
Museokeskus Vapriikin auditorio
Ilmainen sisäänpääsy
Mies ja nainen vierekkäin.

FT, tietokirjailija Mirja Turunen esitelmöi jatkosodan kenttäpostikirjeenvaihdosta torstaina 30. marraskuuta klo 18 Vapriikin auditoriossa.

Kenttäpostikirjeet kertovat jälkipolville kotirintaman arjesta alituisen pelon ja puutteen keskellä. Kirjeillä pidettiin yllä parisuhdetta, jaettiin lapsiperhe-elämää sodan särkemässä arjessa. Kirje oli elämänmerkki, josta tiesi, että puoliso on elossa.

Kirjeiden merkitys sodan erottamien läheisten kestokyvylle oli valtava, ja onkin sanottu, että kenttäposti oli Suomen armeijan salainen ase.

Turusen luento perustuu hänen kirjaansa Elämänmerkki (2021), joka kertoo aviopari Irma ja Urho Hälikän sotakirjeistä. Ne ovat sukellus kahden ihmisen maailmaan, jossa rakastetaan ja riidellään, pelätään pahinta ja toivotaan parempaa.

Tiivistelmä kirjan sisällöstä

”Kirjoita usein, kun aikasi antaa, muutakaan lohtua ei ole, kuin tietää aina silloin olevan asiat hyvin, jolloin kirje on päivätty.”

Näin kirjoitti Irma Hälikkä rintamalla olevalle miehelleen kapteeni Urho Hälikälle, joka palveli jatkosodan aikana kenraali Ruben Laguksen Panssaridivisioonassa. Kirje oli yksi miljardista kenttäpostikirjeestä. Muissakin sotaa käyvissä maissa kirjoitettiin, mutta ei samaan tahtiin kuin Suomessa.

Kirjeet ovat intiimiydessään vangitsevaa luettavaa. Niissä välittyy moni-ilmeinen kuva elämästä kotirintamalla neljän pienen lapsen yksinhuoltajana alituisen pulan ja pelon keskellä. Irma Hälikkä kirjoitti paperille muutaman rivin melkein joka ilta lasten mentyä nukkumaan.

Rintamalta Urho Hälikän lähettämissä kirjeissä kerrottiin säästeliäästi sodan julmuudesta, mutta jaettiin kotirintaman koettelemukset ja pettymiset jatkuvasti siirtyneistä lomista.

Mirja Turusen toimittama ja myötäeläen kommentoima valikoima Häliköiden kirjeistä avaa sitä, miten ihmiset epätavallisissa oloissakin suunnittelivat omaa arkeaan pyrkien elämään mahdollisimman normaalisti. Tavallisen perheen tarina voi kertoa nykylukijalle sodasta enemmän kuin kenraalitason muistelmat.
——

FT Mirja Turunen on kotkalainen toimittaja ja tietokirjailija, joka on aiemmin julkaissut kiitetyt teokset Veripellot (2005) ja Koska kotimaa meidät lähetti – SS-mies Sakari Haikala Hitlerin eliittijoukoissa (2016).

Vapriikki ja sen palvelut sopivat kaikille

Näyttelyihin pääsee kaikilla apuvälineillä, museosta on mahdollisuus lainata pyörätuoli ja induktiosilmukka on hyödynnettävissä. Opas- ja avustajakoirien kanssa on mahdollista osallistua tapahtumiimme. Noudatamme turvallisemman tilan periaatteita. Lue lisää esteettömyydestä, saavutettavuudesta ja turvallisemman tilan periaatteista Vapriikin sivuilta.

Takaisin ylös