Sinnikkäät naiset postin palveluksessa

Tiesitkö, että postitoimistot olivat ensimmäisiä paikkoja, joissa naisille uskottiin hoidettavaksi valtion virka? Naisten asema suhteessa miehiin oli kuitenkin heikko: palkat olivat alemmat ja virassa toimiakseen naisten oli haettava vapautusta sukupuolestaan. Historiantutkija, FT Maritta Pohls kertoi naisista postin palveluksessa Postimuseon luennolla museokeskus Vapriikissa. Luentotallenne löytyy Youtube-kanavaltamme.

Postilaisia on nykyään yli 17 000, joista naisia on noin 40 prosenttia. Posti oli Suomessa ensimmäinen valtion laitos, joka palkkasi naisia töihin. Ensimmäiset naiset palkattiin postiin jo 1800-luvulla, jolloin laajeneva postilaitos ratkaisi työvoimapulan naisten avulla.

Maritta Pohls pitämässä luentoa Vapriikin auditoriossa. Kuva: Mirka Ylä-Mattila

Työvoimalle oli suuri tarve 1860-luvun puolivälissä, kun posti kasvatti palveluverkostoaan postimäärien lisääntyessä. Maaseudulle perustettiin paljon postitoimistoja, koska maaseudun postinkulkua oli parannettava.

Apulaiset olivat tärkeä osa postien työvoimaa. Paikallinen postimestari sai palkata apulaisia saamillaan määrärahoilla. Naisia kannatti palkata, koska he olivat halpaa ja joustavaa työvoimaa. Senaatin valtiovaraintoimituskunnan päällikkö J. W. Snellman kirjoittikin vuonna 1863:

“Joka puolella on valitettavasti köyhiä leskiä ja toimettomia naimattomia naisia, jotka olisivat tehtävään täysin kykeneviä ja ilomielin ottaisivat vastaan pienen korvauksen.”

Valtiopäivät ja täysvaltaisuus loivat pohjan naisten töille

Vuoden 1863 valtiopäivät alkoivat rakentaa uutta yhteiskuntaa. Tiedon, ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen tarvittiin uudenlaista yhteiskunnan infrastruktuuria. Tämä edellytti työntekijöitä, joilla oli luku- ja kirjoitustaitoa – ja ne olivat säätyläisnaisilla hallussa.

Tärkeä etappi matkalla kohti sukupuolten tasa-arvoa oli vuosi 1864, jolloin naimattomista naisista tuli 25-vuotiaina oikeustoimikelpoisia eli täysvaltaisia. Naiset saivat nyt oikeuden omistaa omaisuutta ja solmia avioliiton ilman holhoojan suostumusta 21 vuoden iässä. Työelämän tasa-arvoistumisen kannalta tämä oli tärkeää, koska nyt myös naisille saattoi antaa virkavastuun. Ensimmäiset naiset tulivat heti samana vuonna Postin palvelukseen.

Ensimmäiset naiset postin palveluksessa

Elisabeth Rönnholm ja Alvina Lindberg olivat ensimmäisiä postilaitokseen virallisesti palkatuista naisista. Rönnholm sai määräyksen jo vuoden 1863 lopussa Parikkalan postiin. Lindberg hoiti Uudenkirkon postitoimistoa. Kaikkiaan 1800-luvulla palkattiin lähes 1000 naista postin palvelukseen.

”Turvaton naishenkilö” Rosa Forstén

Rosa Forstén (s. 1843) aloitti Joensuun postikonttorissa työskentelyn epävirallisesti 15-vuotiaana apulaisena 1858, jolloin hänen isänsä kuoli. Hän oli Snellmanin sanoin tyypillinen ”turvaton naishenkilö”, joka oli menettänyt huoltajansa ja jolla ei ollut aviomiestä.

Rosa Forsténilla oli monia eri työtehtäviä. Asema Joensuun postikonttorin apulaisena rekisteröitiin virallisesti postihallituksessa 1864. Apulaisen tehtävä muutettiin ylimääräisen konttorikirjurin toimeksi 1874. Forsténin asema sai näin aiempaa virallisemman muodon, kun hän oli ollut jollain lailla Postin palveluksessa yli kymmenen vuotta. Ylimääräisen virkailijan asemasta edettiin usein vakinaisiin virkoihin, joita konttoreissa olivat konttorikirjuri, kirjuri, ekspeditööri ja postimestari.

Rosa Bernhardina Forsten, toimistonhoitaja Salo 1888-1927. Kuva: Postimuseo

Naiset hoitivat postivälitystä usein ilman virallista asemaa. Ajan tavan mukaan apulaisia ei aina kirjattu postilaitoksen kirjoihin. Näin ollen työtehtäviä ei juuri merkitty, mikä vaikeuttaa naisten työurien tutkimusta. Apulainen sai kuitenkin koulutuksen ammattiin, mutta vain virkasuhde kerrytti eläkettä.

Forstén – kuten moni muukin nainen – teki Postin ohessa sivutöitä, koska palkka oli niin pieni. Osa postilaisista hoiti samalla esimerkiksi lennätintä. Naisten palkkaa on mahdoton arvioida, sillä se koostui monista erilaisista palkkioista.

Paikallisyhteisö, perhesuhteet ja niistä muodostuva verkosto olivat ensiarvoisen tärkeitä naisille. Yhteisö ja sukupiiri kantoivat ja auttoivat turvattomia naisia pääsemään töihin ja virkoihin. Suku olikin eräänlainen sosiaaliturvajärjestelmä. Näin naiset olivat myös hyödyllisiä omissa paikallisyhteisöissään. Yksityiselämä sääteli kuitenkin paljon naisten virkojen hakua.

Vapautus sukupuolesta

Rosa Forstén haki vapautusta sukupuolesta 1875, koska vain niin naisten oli mahdollista saada vakinainen virka. Hän ei useista yrityksistä huolimatta saanut hakemiaan virkoja. Lopulta hän siirtyi Joensuusta Lahden postitoimiston hoitajaksi 1887. Tämä oli sinnikkään, 12 vuotta kestäneen viranhaun tulos. Lahden postitoimisto oli perustettu 1863. Alueen postiliikenne oli suurta, jonka perusteella siellä maksettiin hyvää palkkaa, ja sen hoito pätevöitti parempiin virkoihin. Forstén palkkasi sisariaan apulaisiksi.

Forstén siirtyi Lahdesta vielä Salon postikonttorin virkaan 1888, jossa hän oli vuoteen 1925 saakka. Hän rakennutti postinkulman talon, joka oli Salon merkittävimpiä kauppalakuvaa muuttaneita rakennuksia aikanaan. Forstén kuoli 86-vuotiaana 1929 oltuaan Postin palveluksessa 67 vuotta. Hän oli ansainnut eläkettä, mikä oli naisille harvinaista.

Oy Postikulma valmistuttuaan. Salon posti oikealla Postikulman talo Aleksanterikadun (Asemakatu) ja Läntisen Siltakadun kulmassa (nyk. SYP:n talo). Rakennutti postimestari Rosa Forsten 1911. Kuva: Postimuseo

Postiasetuksesta takapakkia naisten työurille

Vuoden 1888 postiasetus kielsi naisten nimittämisen korkeisiin virkoihin. Kaikki virat, joihin kuului käskyvaltaa, varattiin asetuksella miehille. Näin kävi monissa töissä, joihin naisia alettiin ottaa. Mitä enemmän naisia tuli töihin, sitä enemmän näitä töitä alettiin lailla säätämään.

Yleinen ajan ajatus oli, että naisilla ja miehillä oli erilaiset luonteet: naiset sopivat rutiinitehtäviin ja hoivaaviin töihin, miehet taas auktoriteettia vaativiin tehtäviin. Lopulta naisille ei siis oltukaan valmiita hyväksymään liikaa valtaa, vaikka heille oli myönnetty lupa virkoihin.

Ensimmäisiä postin viran saaneita naisia

Florentine Lind (s. 1829) Iisalmen postitoimiston hoitajana 1865-, Lahden postin hoitajana 1875-1881, Kotkan postikonttorin hoitajana 1881-1901. Kuvassa Lindillä on upea postitorven muotoinen neula kauluksensa koristeena, joka eräiden tietojen mukaan oli virkamerkki. Tutkimatta on, pitääkö väite paikkansa. Kuvausaika: 1896. Kuva: Postimuseo

Ennen 1888 postiasetusta viran olivat ehtineet saada Rosa Forsténin lisäksi Charlotte Backman ja Florentine Lind. Backman (1835–1927) oli ensimmäinen valtion viran saanut nainen Suomessa. Hänet nimitettiin Kajaanin postimestariksi 1878. Lind sai viran Kotkasta 1884. Kumpikaan heistä ei ollut viranhoidossaan juridisesti nainen, sillä hekin olivat hakeneet vapautusta sukupuolestaan.

Naisten sinnikkyys

Postiin töihin päässeet naiset olivat sinnikkäitä useiden töidensä ja virkahakujensa kanssa. Pohls pohti luennolla, että ehkäpä sinnikkyys ja elämästä selviytyminen on edelleen juuri naisille tyypillistä. Esimerkiksi yksinhuoltajaäiti, joka tekee jopa kolmea eri työtä tullakseen toimeen. Miehet taas usein syrjäytyvät.

Pohls myös pohti, onko prekariaatin alku 1800-luvun naisten töissä. Prekariaatilla tarkoitetaan tilapäisissä tai epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten luokkaa.

Voidaan ajatella, että postilaitoksella oli kunnia olla ensimmäinen naisia palkannut valtion laitos, ja että Posti oli edelläkävijä edistämässä naisten palkkatyöllistymistä ja tasa-arvoa. Pohls kuitenkin muistuttaa, että täytyy huomioida, että postilaitos oli ensimmäinen suuri valtion virasto, ja suurten toimijoiden on helppo olla edelläkävijöitä monessa asiassa – kuten naisten palkkaamisessa.

Joka tapauksessa 1800-luvulla luotiin pohja naisille postin palveluksessa ja myös monissa muissa ammateissa, mikä kantautuu aina nykypäivään saakka.

Blogikirjoituksen pohjana on FT, historiantutkija Maritta Pohlsin luento Vapriikin auditoriossa 19.4.2023. Pohls luennoi 1800-luvun postin palveluksessa toimineista naisista sekä postitoimipaikoista perheyrityksinä. Luentotallenne on katsottavissa Youtube-kanavallamme. Muita luentoja voit katsoa Youtube-kanavamme Luennot-soittolistalta. 

Artikkelikuvassa Rosa Forstén. Kuva: Postimuseo

Tutustu lisää aiheeseen

• Maritta Pohlsin luentotallenne Youtubessa.
• Kirja: Maritta Pohls, Suvuista virkoihin: Postilaitoksen virkakunta 1864-1899 (Hallintohistoriallisia tutkimuksia, Helsinki 1994).
• Naisten Ääni -tietokantaan on kerätty aineistoa naisista Suomen historiassa. Tietokannasta löytyy Maritta Pohlsin kirjoitus Rosa Forsténista.
• Rosa Forsténista Trafiikki-museoiden blogissa