Kuvaaja tuntematon

Gunnar Ernst Fredrik Albrecht

pääjohtaja 1919–1943

Valtion keskushallinnossa pitkään palvellut Albrecht (1874–1947) tunsi postilaitoksen ja hallitus tunsi hänet. Hän oli ollut mukana useissa postin asioita käsitelleissä toimikunnissa. Hän oli ammattivirkamies, joka ei herättänyt liikaa poliittisia ajatuksia millään suunnalla. Maan johto halusi rauhoittaa postilaitoksen kiistelyltä, jonka kohteena se oli ollut Venäjän sorron alaisena. Albrecht osasi ottaa uuden ajan vaatimukset huomioon, vaikka olikin vanhanajan virkamies. Hän oli pikkutarkka johtaja ja vei töitään myös kotiinsa virka-ajan ulkopuolelle. Albrecht oli virassaan vuoden jatkoajan, koska halusi hoitaa tehtävänsä sodan poikkeusajan yli. Sodan vain jatkuessa Albrecht jäi eläkkeelle kesken jatkosodan.

Postihistoria Suomessa

  • Postin tunnusmerkit kansallistettiin ja lainsäädäntö uusittiin itsenäistymisen myötä. Keltainen vakiintui tunnusväriksi.
  • Postilaitoksen rakenne ja toiminta säilyivät sisällissodan jälkeisen huonon taloudellisen tilanteen takia samanlaisina, kun uudistuksiin ei ollut varaa.
  • Postin toiminnan volyymi kasvoi ja laajeni. Uusia postitoimipaikkoja perustettiin runsaasti ja postimäärät kasvoivat.
  • Posti demokratisoitui koko kansan postilaitokseksi 1920–30-luvuilla. Postimaksut halpenivat ja yhä useammalla oli varaa lähettää kirje.
  • Postilinja-autoliikenne alkoi 1921 Rovaniemi-Sodankylä.
  • Postimaksukoneet (Hassler D106) otettiin käyttöön yrityksille 1924.
  • Posti- ja lennätinlaitos yhdistyivät 1927. Uutena logona torvi ja yläpuolella salamakimppu.
  • Postimerkkiautomaatteja kokeiltiin 1930-luvun alussa Helsingissä. Vakituiseen käyttöön 1959.
  • Kenttäposti toimi sotavuosina. Kymmeniä miljoonia postilähetyksiä kulki vuosittain.
  • Sotien jälkeen lentokuljetukset yleistyivät.
  • Helsingin uusi pääpostitalo valmistui 1938.
  • Postisäästöpankki otti käyttöön Suomen ensimmäisen maksuliikennejärjestelmän, postisiirron, 1939. Maksut kulkivat postien kautta.
  • 177,5 milj. postilähetystä, 56,4/asukas vuonna 1920 (virkakirjeet 5,7 milj., lehdet 124,2 milj.).
  • Postitoimipaikkoja 2525 vuonna 1920. Näistä ylitoimipaikkoja (postikonttoreita ja -toimistoja) oli 470. Liikkuvia toimipaikkoja (vaunut) oli 100.
  • 356,4 milj. postilähetystä, 96,4/asukas vuonna 1940 (virkakirjeet 20,3 milj., lehdet 259,6 milj.).
  • Postitoimipaikkoja 3166 vuonna 1940. Näistä ylitoimipaikkoja (postikonttoreita ja -toimistoja) oli 566. Liikkuvia toimipaikkoja (vaunut) oli 216.
  • Henkilökuntaa 7361 vuonna 1920, 7581/1925, 10000/1930, 10 988/1935, 12 708/1940.

Suomi

  • Lauri Pihkala esitteli yhdysvaltalaisen baseballin pohjalta kehittämänsä pitkäpallopelin, pesäpallon edeltäjän 1920.
  • Neljä ensimmäistä sijaa keihäänheitossa Antwerpenin olympialaisissa 1920. Mitalisaalis oli 15 kultaa, 10 hopeaa ja 10 pronssia.
  • Uskonnonvapaus- ja asevelvollisuuslaki säädettiin 1922.
  • Naiset saivat Suomessa täydet oikeudet päästä kaikkiin valtion virkoihin lukuun ottamatta puolustuslaitosta ja kirkkoa 1926.
  • Suomen Yleisradio perustettiin 1926.
  • Liikkuminen monipuolistui ja kehittyi. Ensimmäinen tieliikennelaki 1926.
  • Lapuan liike 1929–1932. Oikeistoradikaali kommunisminvastainen kansanliike.
  • Ester Toivonen valittiin Miss Euroopaksi Isossa-Britanniassa 1934.
  • Kolmoisvoitto 10 000 metrin juoksussa Berliinin olympialaisissa 1936. Mitalisaalis oli 8 kultaa, 6 hopeaa ja 6 pronssia.
  • Kirjallisuuden Nobel-palkinto Suomeen, Frans Emil Sillanpää 1939.
  • Talvisota 1939–1940 ja jatkosota 1941–1944.
  • Suomen presidenttinä K. J. Ståhlberg (Edistyspuolue) 1919–25, Lauri Kristian Relander (Maalaisliitto) 1925–31, P. E. Svinhufvud (Kokoomus) 1931–37, Kyösti Kallio (Maalaisliitto) 1937–40, Risto Ryti (Edistyspuolue) 1940–44.
  • Asukasluku 3,4 milj. vuonna 1930.

Muu maailma

  • Tiedonvälitys kehittyi ja automatisoitui 1920-luvulla. Automaattikeskus korvasi käsikeskuspöydän ja puhelunvälittäjän.
  • Ensimmäinen transatlanttinen puhelinsoitto New Yorkista Lontooseen 1927.
  • Televisio esiteltiin ensimmäistä kertaa yleisölle 1927.
  • Ensimmäinen Mikki Hiiri -elokuva 1928.
  • Ensimmäiset Oscar-palkinnot jaettiin 1929.
  • Nousukausi päättyi 1929 New Yorkin pörssiromahdukseen. Maailmanlaajuinen talouskriisi alkoi.
  • Aku Ankan ensiesiintyminen 1934.
  • Pan Am käynnisti säännöllisen lentopostiliikenteen Pohjois-Amerikasta Eurooppaan 1939.
  • Ensimmäinen McDonald’s Kaliforniaan 1940.
  • Postinumerot otettiin ensimmäisenä käyttöön Saksassa 1942.
  • Josif Stalin nousi valtaan Neuvostoliitossa 1920-luvulla.
  • Adolf Hitler nousi valtaan Saksassa 1930-luvulla.
  • Toinen maailmansota 1939–1945.