Suomen Postin tarinaan vuosilta 1638 - 1998 voit perehtyä Jukka-Pekka Pietiäisen kirjoittaman kirjan Postia kaikille avulla. Tutustu kirjaan.

Historiaa lyhyesti

Posti perustettiin Suomeen vuonna 1638. Postin perustamisen alkuaikoina postin saaminen ja lähettämin oli harvojen etuoikeus. Yhden kirjeen matkaan saattaminen maksoi työmiehen kokonaisen päiväpalkan. 1600-luvulla postin kuljetus perustui postitalonpoikajärjestelmään, jossa postia kuljetettiin talosta taloon aluksi jalan myöhemmin ratsain.

1600-luvun postitalonpojan taival erilaisine vaaroineen eteni yksinäisissä merkeissä. Talonpoikaa oli nimittäin vesileipävankeuden uhalla kielletty puhumasta vastaantulijoiden kanssa. Matkan piti edetä tietyllä tuntinopeudella ja toisaalta vastaantulijoiden piti antaa postille puoli tietä vapaaksi.

Kirjeen maksu määräytyi kirjeen painon ja matkan pituuden mukaan. Ensimmäinen postireitti kulki Tukholmasta Grisslehamnin kautta Ahvenanmaalle ja sieltä edelleen Turkuun, Helsinkiin, Porvooseen, Käkisalmeen ja Viipuriin. Viipurista reitti jatkui Nevanlinnan kautta reitin päätepisteeseen Narvaan. Ahvenanmeren ylittävää postireittiä on pidetty Euroopan vaarallisimpana postireittinä. Ensimmäisen postireitin varrella olevat kaupungit saivat kukin oman postikonttorinsa.

Postinkuljetusjärjestelmä kehittyi

Postinkuljetusjärjestelmä muuttui 1800-luvun puolivälissä, jolloin postitalonpoikajärjestelmästä siirryttiin kestikievarikyytejä käyttävään postiljoonijärjestelmään, jolloin postilaukku kulki kestikievarista toiseen. Arvoleimaiset kirjekuoret 1845, postimerkkien käyttöönotto 1856 ja kirjelaatikot oli merkittäviä uudistuksia. Ne helpottivat postin lähettämistä. Enää ei tarvinnut tietää esim. postikonttoreiden aukioloaikoja. Myös paketit alkoivat kulkea vuonna 1845. Maksut alenivat ja kulkunopeus parani, sillä pakettiposti kulki yhdessä kirjepostin kanssa. Posti valjasti höyryn käyttöönsä vuonna 1836, jolloin höyrylaivapostinkuljetus alkoi. Rautatiet mullistivat postikuljetusta vuodesta 1862. Kestikievarikyydillä kuljetusta 12 tunnista Helsingin ja Hämeenlinnan välinen matka-aika lyheni 4,5 tuntiin.

1800-luvun loppupuolella postinkuljetukset alkoivat siirtyä urakoitsijajärjestelmään. Vuoden 1890 postimanifestilla ja sitä seuranneilla määräyksillä Suomi yritettiin liittää tiukemmin Venäjän keisarikuntaan. Samana vuonna käyttöön otettu maalaiskirjeenkanto tasapuolisti maaseudun postiolot, kun useimmat syrjäisimmistäkin seuduista pääsivät säännöllisesti järjestetyn postinkuljetuksen piiriin. Postista alkoi tulla koko kansan posti. Suomen itsenäistyminen 1917 ei tuonut postilaitoksen rakenteeseen ja arkipäivän toimintaan suuria muutoksia. Postin motorisoituminen nopeutti postinkuljetusta. Posti otti ensimmäisen auton käyttöönsä vuonna 1911. Postilinja-autoliikenne alkoi Rovaniemen ja Sodankylän välillä vuonna 1921.

1930-luvulla postimaksut halpenivat ja varattomammallakin väellä oli varaa lähettää kirje. Hyvin alkanut postin motorisoituminen vaikeutui sotien aikana rengas- ja polttoainepulan vuoksi. Sotavuosina 1939 - 1945 Suomessa toimi normaalipostin lisäksi kenttäposti, jonka kautta kuljetettiin kymmeniä miljoonia postilähetyksiä vuosittain. Sotien jälkeen lentokuljetukset yleistyivät. Samaan aikaan sanomalehtien lukeminen ja tilaaminen yleistyi. Vaikka kirje- ja pakettimäärät kasvoivat, oli suurin osa postilähetyksistä lehtiä.

Lajittelukeskukset tulivat

1960-luvulta lähtien postin käsittely koneellistui ja siirtyi lajittelukeskuksiin. Postinumerot otettiin käyttöön koko maassa 1970-luvun alussa. Vielä 1970-luvun alussa maaseudulla oli useita tuhansia kotitalouksia, jotka jäivät kokonaan ilman postinjakelua. Postitoimipaikkojen määrä oli enimmillään 1970-luvulla, jolloin niitä oli 4700 kappaletta. Posti siirtyi 1970-luvulla viisipäiväiseen työviikkoon. Koko 1980-luvun Posti kehitti palvelujaan. Syrjäseuduilla ja saaristossa otettiin käyttöön postipalveluautoja ja -veneitä. Näillä reiteillä postinjakajat toivat lähetysten lisäksi asiakkaiden saataville myös postin muut palvelut.

Postin keskusvirastoaika päättyi liikelaitosuudistukseen vuonna 1990. Liikelaitostumista seurasi Postin muuttuminen osakeyhtiöksi. 1990-luvulla ja 2000-luvun ensi vuosina Postin muutos oli ennätysmäisen nopeata. Varsinkin it-teknologian käyttöönotto on muuttanut viestintäkäyttäytymistä. Sähköinen tiedonvälitys on edennyt pitkin harppauksin. Vuosisatainen postikuljetusperinne on muuttunut nykyaikaiseksi, kansainvälisesti toimivaksi, viestinvälityksen ja tavarankuljetuksen älykkään logistiikan liiketoiminnaksi. Vuonna 2007 emoyhtiön nimi muuttui Itella Oyj:ksi ja vuoden 2015 alusta Posti Group Oyj:ksi.

0
Shares