Postimuseo esittelee Vapriikin ns. kokouskäytävällä pienimuotoisia näyttelyitä.

Marjaliisa Pitkärannan satukuvituksia 16.10.–18.11.2018

satukuvitus mlp018 rajattu

Killinkoskelainen taiteilija Marjaliisa Pitkäranta (1941–2003) on tunnettu erityisesti postikorttien kuvittajana. Postikortteja on painettu noin 2500 erilaisesta kuva-aiheesta. Postikorttien lisäksi Pitkäranta kuvitti useita lastenkirjoja ja oppikirjoja.

Tässä pienoisnäyttelyssä on esillä Pitkärannan originaalikuvituksia, jotka on tehty Kariston julkaisemaa Toivesadut-kirja varten vuonna 2000. Toivesadut-kirja sisältää tuttuja suomalaisia kansansatuja, H. C. Andersenin ja Grimmin veljesten satuja sekä Tuhannen ja yhden yön tarinoita. Tunnistatko sinä kuvista, mistä saduista on kyse?

Pitkärannan laajaan ja monipuoliseen kuvitustuotantoon kuuluu myös muun muassa postimerkkejä, kirjankuvituksia, puhelukortteja, adresseja, muovipusseja, etikettejä, ex libriksiä, astioita, t-paitoja, hihamerkkejä sekä runsaasti muuta markkinointi- ja mainosmateriaalia.

Postimuseossa avautuu erityisesti Marjaliisa Pitkärannan joulukuvituksia laajemmin esittelevä tunnelmallinen Joulun taikaa -näyttely 16.11.2018. Tervetuloa!
Esillä olevat originaalit ovat Marjaliisa Pitkärannan tuotantoa ja perintöä vaalivan MLP-fanit ry:n kokoelmista.

Muistojen joululehdet 20.11.2018–13.1.2019

WP 20180909 15 55 54 Pro net

Ensimmäiset joululehdet olivat puhtaasti uskonnollisia ja uskonnollinen sisältö on ollut myöhemminkin mukana useimmissa lehdissä. Joululehtiä on julkaistu Suomessa tuhansia sekä jouluaiheisina erillisjulkaisuina että säännöllisesti ilmestyvien lehtien joulunumeroina.
Ensimmäinen suomenkielinen joululehti Betlehemin tähti julkaistiin 1879. Tämän näyttelyn vanhin lehti on lyhytikäiseksi jääneen uskonnollisen Kansan Lehden joulunumero vuodelta 1893. Näyttelyn vanhin lastenlehti Joulusanoma Lapsille ilmestyi 1902. Molemmat lehdet ovat melko vaatimattoman näköisiä kuten alkuaikojen joululehdet yleensäkin.

Joululehtien kulta-aikana voidaan pitää 1900-luvun alkupuoliskoa, jolloin joululehdet erosivat monista muista lehdistä selvästi edukseen värikkäillä piirros- ja maalauskansillaan. Nostalgisimpia ovat lastenlehdet, joissa kansien lisäksi myös sisäsivujen sadut ja tarinat ovat värikkäästi kuvitettuja.

Joululehtien kuninkaana voi pitää Joulupukkia, jota parhaimpina vuosina julkaistiin kolmena erilaisena joulunumerona. Lehden suosiota siivittivät 1930–40-luvuilla mestarikuvittaja Rudolf Koivun satukuvitukset. Joulupukin hän piirsi harmahtavaan palttooseen sonnustautuneeksi partaukkeliksi, joka ei ollut vielä pukenut ylleen kaupallisen joulun punaista Disney-asua.

Ajan toinen suuri kuvittaja Martta Wendelin teki kansikuvan useana vuonna Joululahja-lehteen. Säästöpankkien asiakaslehti Säästäjä oli osittain myös lastenlehti. Sen moniin joulunumeroihin Wendelin piirsi maalaisromanttisen kannen, jossa perhe karautti hevosten vetämällä reellä joulukirkkoon. Orvon Jouluun hän taiteili kansikuvia vielä 1970-luvulla.

Säästäjä-lehden pääkuvittajaksi tuli 1940-luvun lopulla Toivo Fahlenius, joka piirsi kannet myös Säästäjän tilalle perustetun kokonaan lapsille suunnatun Lipas-lehden joulunumeroihin. Muita merkittäviä joululehtien kuvittajia näyttelyssä ovat mm. Eeli Jaatinen ja Maija Karma.
Esillä olevat lehdet ovat näyttelyn suunnitelleen Kari Elkelän aikakauslehtikokoelmasta.

0
Shares