Postimuseo esittelee Vapriikin ns. kokouskäytävällä pienimuotoisia näyttelyitä.

Nostalgiset romanssisarjikset Postimuseossa 22.1.–24.3.2019

romanttiset sarjiksetTytöille ja nuorille naisille suunnatut romanssisarjakuvalehdet keksittiin Amerikassa. Nopeasti suureen suosioon nousseen genren aloitti Joe Simonin ja Jack Kirbyn lehti Young Romance 1947. Suomeen romanssisarjikset tulivat kymmenkunta vuotta niiden Amerikan-valloituksen jälkeen.

Ruotsissa 1956 perustettua Vicky-lehteä alettiin julkaista Suomessa 1957. Nimensä Vicky on ottanut teinihuumorisarjasta (humorous teen comics), mutta dramaattisia romanssitarinoita julkaistiin lehdessä alusta lähtien ja vähitellen ne muodostuivat lehden ainoaksi sisällöksi.

Romanssisarjakuvatarinoiden tyypillisiä teemoja ovat oikean puolison valinta kahdesta ehdokkaasta, naimisiinpääsytavoitteen saavuttaminen, epätoivo halutun rakkaan menetyksestä, yhteiskuntaluokkarajoja rikkovat suhteet, pettäminen ja mustasukkaisuus sekä helvetilliseksi muuttunut avioliitto.

Vickyn romanssisarjat ovat 6-8 -sivun mittaisia kertomuksia rakkaussuhteissa koetuista ongelmista. Sarjakuvatarinoissa ei ole pysyviä sankareita tai sankarittaria, vaan koko henkilökaarti vaihtuu aina tarinasta toiseen siirryttäessä. Julkaistavat sarjat valittiin pääasiassa DC-kustantamon amerikkalaislehdistä.

Vickyn kantena on yleensä versio jonkun tarinan avauskuvasta (splash page), jossa tilanteen järkyttävyys täsmennetään puhekuplilla. Juuri nämä draaman kiteyttävät kansikuvat tekevät Vickystä kaikkein kiehtovimman romanssisarjiksen.

Romanssisarjakuvien kultakausi kesti Suomessa 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun puoliväliin. Moni lehti lopetettiin Vickyn tavoin 1964 tai aiemmin. Pitempään tuon ajan lehdistä jatkoi vain brittialkuperäinen Herttasarja (1956–1968). Viimeisenä romanssisarjakuvalehtenä voidaan pitää Frendiä (1977–1986).

Näyttelyn on omasta sarjakuvakokoelmastaan koonnut tamperelainen keräilijä FT Kari Elkelä.

Pääsiäismuna - elämän ja ilon symboli 26.3.–28.4.2019

Pääsiäinen on kristinuskon vanhin ja tärkein ajankohta, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen juhlana. Pääsiäisen elementeistä muna on merkityksellisimpiä sekä symbolisesti että konkreettisesti. Näyttelyssä esitellään pääsiäismunia postikorteilla eri puolilta maailmaa.

Munaan esineenä ja ilmiönä sisältyy uuden perusta.Elämä kaikkine mahdollisuuksineen on tiivistynyt munan sisälle. Kristityille munankuori vertautuu Kristuksen hautaan, josta elämä on murtautunut ulos. Punainen muna on merkki Kristuksen verestä.

Ravintosisällöltään kananmuna on yksi monipuolisimmista ruoka-aineista. Lahjana, koristeena sekä taide-esineenä muna on juhlijalle ja taiteilijalle uusiutuva inspiraation lähde. Postikorttien keräilijöille ja tutkijoille luonnonmukaiset kanan-, joutsenen-, hanhen-, kyyhkysen ja ankanmunat samoin kuin tehdyt puiset, metalliset, pahviset, saviset, muoviset, kiviset, luiset, posliiniset, lasiset, suklaiset sekä jalokiviset ja jalometalliset munat ovat luovasti toteutettuina kuvina kiintoisa aihealue.

Näyttelyn kortit on valinnut kokoelmistaan keräilijä, YTK Pertti Leppänen.

0
Shares