Postimuseo esittelee Vapriikin ns. kokouskäytävällä pienimuotoisia näyttelyitä.

Kirjoja ja lukijoita - Emmi Martinin lukijakorttikokoelma 5.9.–29.10.2017

Lukijoita2 p

Helsinkiläinen kirjastonhoitaja Emmi Martin inspiroitui keräämään kirjanlukija-aiheisia postikortteja parikymmentä vuotta sitten. Kokoelman pääpaino on lukijoissa, mutta myös muita kirja-aiheisia kortteja on kertynyt runsaasti. Kortteja on kertynyt yli 800, vanhimmat 1800-luvun lopulta. Hyvänä apuna kokoelman kartuttamisessa on Pariisissa asuva kirjailija Leena Rantanen, joka tekee löytöjä taidemuseoista, kirjakaupoista ja antiikkimessuilta.

Kokoelma on lavea niin tekniikoiden, tyylien kuin lukijakunnan suhteen. On taidejäljennöksiä, mustavalkoisia ja käsin väritettyjä valokuvia, piirroksia ja sekatekniikalla toteutettuja postikortteja.

Lukijoina on myös kuuluisuuksia Marilynistä Victor Hugoon, Helvi Hämäläiseen ja Babar-norsuun. Suurin osa lukijoista on kuitenkin tavallisia naisia ja miehiä, vanhuksia ja lapsia, rikkaita ja köyhiä. Neitsyt Maria ja pyhimykset, papit ja nunnat, äidit ja lapset lukevat toisilleen. Jopa nuket, teddynallet, peikot, kissat, koirat ja hanhet lukevat.

Missä kaikkialla luetaankaan: kotona nojatuolissa, pöydän ääressä tai sängyssä, lampun, kynttilän tai auringon valossa. Lukea voi myös ulkosalla paimenessa, puutarhassa, puistossa, joen rannalla sekä junassa, koululuokassa, kirkossa, kahvilassa ja kirjakaupassa. Yksin ja yhdessä - lukija ja kirja.

Eläintarha 4 – Nuoren naisen tarina postikorttialbumissa 31.10.–26.11.2017

juliste gesonda p

Näyttely pohjautuu sattumalta ullakolta Orivedeltä löytyneen Gesonda Söderbergin postikorttialbumiin ja albumissa olevaan noin 800 postikortin kokoelmaan, jonka kaikki kortit on lähetetty samalle henkilölle pääosin vuosina 1898–1903. Kokoelma on selvinnyt nuoren Gesonda Söderbergin henkilökuva ja hänen historiansa.

Näyttely kertoo myös, millainen inhimillinen ja sosiaalinen rooli postikortilla oli 1900-luvun alussa. Tarve olla yhteydessä ja osoittaa välittämistä on ollut yhtä suurta kuin nyt, mutta puhelimen ja netin sijaan on käytetty korttia. Samalla postikorttien kuva-aiheet kertovat ajankohdan yhteiskunnallisesta tilanteesta.

Näyttelyn on tuottanut postikorttivaikuttaja Markku Laakso / Paletti ja taustatyön tehnyt kustannustoimittaja Anita Seppovaara.

HUOM! 24.11. klo 12–13 näyttelyyn liittyy senioriperjantain ohjelmaa: Gesonda Söderbergin postikorttialbumin tarina. Paletin entinen toimitusjohtaja Markku Laakso kertoo mitä vanhat postikortit voivatkaan kertoa. Pääsymaksu senioreille 2 euroa. Myös kaikki muut museovieraat ovat tervetulleita luennolle.

Postikortit ja itsenäistyvä Suomi 28.11.–31.12.2017

 karjalajapohjanmaa p

Näyttely tuo esille postikorttien ja lyhyiden historiallisten katsausten avulla esiin Suomen itsenäistymisen tärkeät vaiheet ensimmäisestä sortokaudesta 1899 vuoteen 1945. Tällä ajanjaksolla, etenkin 1900 –luvun alussa, postikorteilla oli suuri merkitys tiedonvälityksessä, yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa sekä suomalaisuuden ja suomen kielen aseman vahvistamisessa. Kortteja julkaistiin erilaisista asioista ja tapahtumista paljon ja jopa yllättävän nopeasti. Myös posti kulki luotettavasti ja nopeasti.

Näyttely perustuu hämeenlinnalaisen postikorttikeräilijä Kalevi Jalosen kokoelmiin. Näyttelyn kokoamisesta on vastannut postikorttivaikuttaja Markku Laakso / Korttien Talo ja historian asiantuntijana FT Ilkka Teerijoki.

 Altavastaajan aseesta globaaliksi tuhoajaksi – sukellusveneen historia postimerkeillä 9.1.-25.2.2018

Germany p

Sukellusveneen kehityshistoria postimerkein nähtynä. Näyttely perustuu FT Kai Varsion filateeliseen kokoelmaan ”Maailman suurin laivasto-osasto”, jonka pohjalta Varsio on väitellyt tohtoriksi Maanpuolustuskorkeakoulussa (Postimerkit merisotataidon dokumentteina, Britannian ja Saksan varustelu maailmansotien välisenä aikana, 2015).

 

0
Shares