Postin tunnukset

1600-luvun rintamerkki
1600-luvun rintamerkki Ruotsin vallan aikana postitalonpojat vastasivat postin kuljetuksesta postitalosta toiseen vuodesta 1638 lähtien. Talonpoika töräytti postitorveen merkiksi saapumisestaan. Ensimmäisessä postinkantajan vaakunamerkissä näkyi torvi. Vaakunamerkki korosti postinkantajan virallista asemaa ja sitä, että hän oli oikealla asialla.
Sarvitorvi
Sarvitorvi Postitalonpojat töräyttelivät torveen ainakin valtakunnan päälinjoilla. Messingistä valmistettuja torvia ei kaikilla ollut ja siksi saatettiin käyttää häränsarvi- tai tuohitorvia.
1700-luvun rintamerkki
1700-luvun rintamerkki 1650-luvulta alkaen postia kuljetettiin pääosin hevosella. Hevonen ja torvi näkyivät 1700-luvun rintalaatassa. Torvien kehittyessä niillä soitetut signaalit monipuolistuivat. Helmikuussa 1718 kuningas Kaarle XII määräsi kuusi erilaista signaalia postille sen mukaan millaisesta postista oli kyse.
Ehiö
Ehiö Suomen sodan (1808 -1809) seurauksena Suomi liitettiin autonomisena osana Venäjään. Postitorven merkitys käyttöesineenä väheni 1800-luvulla ja torvi siirtyi selvemmin postilaitoksen tunnukseksi. Torvi esiintyi mm. Helsingin ja Jyväskylän postikonttoreiden kilvissä, virkamerkeissä, ensimmäisissä ehiöissä, postimerkeissä ja kirjelaatikoissa.
Kirjelaatikko
Kirjelaatikko Suomen itsenäistyttyä 1917 postin tunnukseksi vakiintuivat ristikkäiset postitorvet. Niitä käytettiin kokardeissa ja virkapuvun napeissa. Selvimmin kaksoistorvet näkyivät yleistyneiden kirjelaatikoiden kyljissä sekä maalaiskirjeenkantajien varustuksessa.
Kokardi
Kokardi Postilaitoksen ja lennätinlaitoksen yhdistymisen vuoksi 1927 tarvittiin uusi tunnus. Postitorvi sai seurakseen lennätintä kuvaavan salamakimpun. 1930-luvulla uusi pyöreä tunnus näkyi kokardeissa ja napeissa. Viralliseksi se tuli vuonna 1947. 1950-luvulla tunnusta muokattiin edelleen vaakunamalliseksi.
Postinjakaja
Postinjakaja Posti- ja lennätinlaitoksen nimi muuttui vuonna 1981 posti- ja telelaitokseksi. Vuonna 1982 laitoksen tunnuksessa esiintyivät vaakunakehyksen sisäpuolella postitorvi ja sen yläpuolella kaksi ristikkäistä salamaa ja niiden leikkauskohdassa heraldinen ruusu. Tunnusta käytettiin mm. mainoksissa, painotuotteissa, virkapuvuissa, sineteissä ja moottoriajoneuvoissa.
350-vuotistunnus
350-vuotistunnus Posti- ja telelaitoksen 350-vuotisjuhlavuoden tunnuksesta järjestettiin kutsukilpailu. Kilpailun voitti graafikko Dusan Jovanovicin suunnittelema tunnus. Vuonna 1987 käyttöön otetun tunnuksen väreinä olivat postin keltainen ja telen sininen. Postitorvi oli tyylitelty uudenaikaista postipalvelua ja liikettä kuvaavaksi kuvioksi. Keskellä oli optinen säde, joka kuvasti televiestintää.
Postinjakaja
Postinjakaja Postin tunnus raikastui ja nykyaikaistui 1995. Liikemerkki asettui suorakaiteen päälle ja sana POSTI sai suuremman painoarvon. Uutta oli myös kelta-harmaa -väritys. Tutkimuksen mukaan asiakkaat pitivät uutta väriä selkeästi nykyaikaisemman yrityksen merkkinä.
Posti 1998
Posti 1998 Vuonna 1998 Posti- ja televiestintä eriytettiin omiksi yhtiöikseen (Suomen Posti Yhtymä Oy ja Telecom Finland Yhtymä Oy), jotka molemmat olivat kokonaan valtion omistamia. Postin yritysilmeeseen muutos ei vaikuttanut.
Itellan pääkonttorista
Itellan pääkonttorista Suomen Posti Oyj:n yritysnimi muuttui vuonna 2007 Itella Oyj:ksi ja koko konserni Itella-konserniksi. Itellan kansainvälistyminen tarvitsi uuden yritysnimen. Itellan visuaalinen ilme kuvastaa luotettavia ja nopeita yhteyksiä sekä vuorovaikutusta ja tavoittamista. Pisteestä pisteeseen, yhdeltä monelle.
Postin logo
Postin logo Vuoden 2015 logon ja visuaalisen ilmeen inspiraation lähteenä ovat logistiikan palvelut ja paketit. Sinisen värin korvaava oranssi on postin ja logistiikan väri. Uusi ilme sitoo yhteen Postin pitkän historian ja uudenlaiset palvelut. Vauhtia kuvaava viiva logossa kuvaa, miten asiakkaiden arkea sujuvoitetaan tekemällä palvelu helpoksi ja nopeaksi. Postin “i” edustaa pakettia.