Postimuseon henkisenä isänä pidetään pääpostitirehtööri Hj. Lagerborgia (1842-1910). Hänen aikanaan (1887–1903) alettiin vanhoja esineitä koota Postihallituksen komeroihin. Postimuseohanke virisi Suomessa toden teolla vasta Suomen itsenäistyttyä ja olojen vakiinnuttua 1918.

Postimuseo sai ensimmäisen tilansa – neljä huonetta – Yrjönkadulta Helsingistä 1.9.1926. Museo avattiin yleisölle 22.6.1927. Yrjönkadulla museo laajeni kahdella lisähuoneella 1930-luvulla 160 neliömetrin suuruiseksi. Museonhoitaja Forsblomin mukaan kaivatun laajentumisen teki mahdolliseksi "Valtiovallan ja Posti- ja lennätinhallituksen osoittama valistunut myötämielisyys ja lämmin, maamme itsenäisyyden velvoittama kulttuuriharrastus". Sodan vuoksi museo joutui kuitenkin kodittomaksi vuonna 1941.

Sodan jälkeen Postimuseolle ei löytynyt sopivia tiloja ja museo pidettiin varastoituna.

Museo avasi ovensa Vaasan postitalossa, 250 neliömetrin tiloissa, toukokuussa 1954. Museo piti kuitenkin sulkea vuoden 1958 lopussa, kun tiloja tarvittiin muuhun postin toimintaan. Toiminta siellä oli ajateltukin väliaikaiseksi ja museon kävijämäärä Vaasassa jäi pieneksi.

Helmikuussa 1962 museo avattiin Posti- ja lennätinmuseona Tehtaankadulla Helsingissä. Museota uusittaessa postihistoriallisiin kokoelmiin yhdistettiin vuosien mittaan talletetut lennättimen, puhelimen ja radiotoiminnan kokoelmat. Asuinkerrostalon kahdessa eri kerroksessa oli tilaa yhteensä noin 600 neliömetriä. 1970- ja 1980-luvuilla onnistuttiin vielä hankkimaan vähän lisätilaa samasta asunto-osakeyhtiöstä. Huoneistojen väliset kulkuyhteydet kulkivat porraskäytävien kautta. Tila ei ollut tarkoitukseen soveltuva eikä sitä ollut riittävästi. Posti- ja lennätinmuseon nimi muutettiin Posti- ja telemuseoksi 1.3.1971.

1970-luvulla istui useampiakin Posti- ja telelaitoksen sisäisiä museotyöryhmiä. Muistioiden mukaan tilatarve vaihteli 1200 neliömetristä 2000 ja jopa 5000 neliömetriin. 1980-luku oli aktiivista uusien toimitilojen etsimisen aikaa. Vapautuvia ja muita mahdollisia tiloja kartoitettiin Helsingin lisäksi Turusta, Tampereelta, Hämeenlinnasta ja Espoosta. Pisimmälle päästiin museon sijoittamisessa 1920-luvulla valmistuneeseen Tampereen vanhaan posti- ja lennätintaloon. Vanhojen tilojen kartoittamisen lisäksi tehtiin suunnitelma uudisrakennuksesta Ilmalaan pääkonttorin yhteyteen. 1980-luvun jälkipuoliskolla toimintatarmo suunnattiin kuitenkin museon hallintomalliin tarkoituksena säätiöidä museo. Säätiöiminen ei toteutunut ja liikelaitostumisen pyörteissä museo päätettiin jakaa kahdeksi eri museoksi, Postimuseoksi ja Telemuseoksi.

Telemuseo sai toimitilat Vallilasta, jonne Posti-Telen teletoiminta oli keskittynyt. Postimuseo jäi Tehtaankadulle, mutta tilat eivät vastanneet toiveita. Parempien toimitilojen etsintä Postimuseolle jatkui, kunnes vuoden 1992 aikana saatiin aikaiseksi päätös Postimuseon siirtämisestä Tehtaankadulta Helsingin pääpostitalolle. Postimuseo avattiin Helsingin pääpostitalolla maaliskuun alussa 1995.

Näyttely- ja muita asiakastiloja postitalossa oli noin 1500 neliömetriä, minkä lisäksi samasta rakennuksesta löytyi toimisto- ja työtiloja sekä kokoelmille arkistotiloja. Helsingin pääpostitalon museota uudistettiin vuosina 2003 ja 2008.

Museon omistaja Itella-konserni oli mukana monen muun suuren suomalaisen yrityksen kanssa ns. Epos -hankkeessa (vuosina 2003–2007), jonka visiona oli "suuri suomalainen viestintämuseo". Hanke kuitenkin kariutui.

Museotoiminnan tavoitteiden yhteensovittaminen Itellan liiketoiminnallisiin tavoitteisiin osoittautui vaikeaksi. Niinpä Itella Oyj:n hallitus päätti 19.6.2012, että Postimuseo tullaan siirtämään perustettavan Postimuseosäätiön haltuun. Säätiön tarkoituksena on Postimuseon ylläpitäminen ja kehittäminen.

Helsingin Pääpostitalossa sijainneen Postimuseon tilakustannukset kävivät liian raskaiksi, minkä vuoksi uusien tilojen etsiminen käynnistyi jälleen vuonna 2010. Museo sulki ovensa pääpostitalossa 21.6.2012. Uudet sopivat tilat, noin 650 neliömetriä näyttelytiloja, löytyivät Tampereelta museokeskus Vapriikista, jossa uusi Postimuseo avataan vuonna 2014.

Postimuseon toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi Itellan hallitus päätti kesäkuussa 2012 perustaa säätiön, jonka hallintaan Postimuseo siirrettiin. Säätiön päättävä elin on hallitus, johon ehdokkaita asettavat Itella, Tampereen kaupunki ja Suomen museoliitto. Itella solmi säätiön kanssa kahdentoista vuoden pituisen palvelusopimuksen, mikä toimii säätiön talouden tukirankana.

Kuvia Postimuseon historiasta

Postimuseo avattiin yleisölle 1927 Yrjönkadulla Helsingissä, missä sillä oli aluksi käytössään neljä huonetta.
Näkymä Yrjönkadun näyttelytilasta.  Postimuseon kokoelmiin kuuluu aseita.
Näkymä Yrjönkadun näyttelytilasta.  Postin kirjelaatikoita ja tunnuksia.
Postimuseo sijaitsi Vaasan Postitalossa vuodesta 1954 vuoteen 1958.
 Näkymä Vaasassa sijainneen Postimuseon näyttelytilasta.
Postimuseo avattiin Tehtaankatu 21:ssä Posti- ja lennätinmuseona vuonna 1962. Nykyisin museotilat ovat yksityisasuntoina.
Näkymä Tehtaankadulta Posti eilen – tänään -näyttelystä.
Tehtaankadun Posti eilen – tänään -näyttelyssä oli 16-ruutuinen videoseinä.
Helsingin Pääpostitalo oli museon kotina vuosina 1995–2012.
Helsingin pääpostitalon Tarinoita-näyttelyn sisäänkäynti.
Näkymä Pääpostitalon Tarinoita-näyttelystä.
Pääpostitalon Tarinoita-näyttelyssä oli postikorteille oma näyttelyosio.
Postimuseo avautui Tampereella museokeskus Vapriikissa 6.9.2014.
Viestinviejät-näyttely Vapriikissa esittelee Postin henkilöstöä ja virkapukuja eri aikakausilta.
Postin tunnuksia eri aikakausilta Viestinviejät-näyttelyssä.
Viestinviejät-näyttelyssä on kivaa tekemistä koko perheelle.
0
Shares